Koivistoinen blog

Läheltä piti, etten noussut kesken toissailtaista Chydenius-konserttia ja kuuluttanut yleisölle, että nyt kun mestaruuden kannalta suorastaan ratkaisevan tärkeää Kalpa – Saipa-ottelua on pelattu 2 minuuttia 24 sekuntia, Kalpa johtaa 4 – 0 ja ehkä olisin voinut vielä lisätä, että nyt pitäisi kiireellä tarkastaa, näkyykö Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla jotain epätavallista liikehdintää, koska tällaista ei pitäisi tässä reaalitodellisuudessa tapahtua. En kuitenkaan noussut kuuluttamaan ottelun  väliaikatilannetta, koska olisin varmaankin saanut suuremmat suosionosoitukset kuin illan pääesiintyjät.

Toissailtaisen pelin jälkeen pidän selviönä, kuten urheilukielellä asia ilmaistaan, että Saipa voittaa mestaruuden. Nimittäin kohta Kalpalta loppuvat pelaajat, koska keskimäärin jokaisessa pelissä Saipaa vastaan näyttää ainakin kaksi kuopiolaista vammautuvan työkyvyttömäksi ja yleensä nämä invalidisoituneet ovat joukkueen parhaita pelaajia. Kalpa voittanee mestaruuden vain siinä tapauksessa, että työsuojelupiiri kieltää ottelusarjan jatkamisen työturvallisuusseikkoihin vedoten.

Eteläkarjalaista jääkiekkokulttuuria kuvastaa hyvin se minulle kerrottu tarina, jonka mukaan Etelä-Saimaan urheilusivulla oli joskus otsikko, jossa luki, että ”Lappeenrannan Saipa ja Imatran Ketterä ystävyysottelussa – seitsemän miestä sairaalaan”. Eteläkarjalaiseen jääkiekkokulttuuriin voi tutustua alla olevasta videosta, jonka loppupuolella nähdään täysin älytön taklaus, joka ei tiettävästi kuitenkaan johtanut tällä kertaa halvaantumiseen. Jos vaikkapa lento- tai pesäpallossa tapahtuisi vastaava törkeys, syyllinen olisi lopun ikänsä pelikiellossa, joka oikein olisikin.

https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=kalpa%2C+saipa%2C+youtbe#fpstate=ive&vld=cid:eecd8a18,vid:zWHcuorQAoo,st:0

Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset ovat vasemmistolaistumassa ja maallistumassa, kun taas suomalaiset miehet ovat oikeistolaistumassa ja uskonnollistumassa. Tämän asianhaaran todisti myös eilinen kulttuuritapahtuma Suonenjoen Kellarikalleriassa, jossa Kirsi Roiko ja Juha Lappi esittivät Kaj Chydeniuksen tuotantoa ja erinomaisesti esittivätkin.

Lappi ensiksi lausui Chydeniuksen säveltämän runon, koska oli kertomansa mukaan maamme toiseksi huonoin laulaja, ja Roiko sitten esitti saman runon laulettuna. Paikalla tilaisuudessa olivat näkemyksen mukaan paikkakunnan kaikki porvaristoon lukeutuvat rouvat ja muutama miehenpuoli.

Esiintyjät pyrkivät ohjelmistossa vilpittömästi poliittiseen tasapuolisuuteen, koska vaikka kahdeksan runoista oli lähtöisin kommunistin kynästä, niin yksi runo, eli Nuoruustango, oli sosialidemokraatti Anu Kaipaisen tuotantoa ja runo Viimeinen ilta on liberaalin porvarin Martti Haavion kirjoittama.

Lisäksi lausuja Juha Lappi runoja esitellessään korosti, ettei Nataaaalian kirjoittaja Elvi Sinervo ollut oikea kommunisti, koska erosi puolueesta vuonna 1959. Vähää vaille, etten tässä vaiheessa pyytänyt puheenvuoroa ja kertonut, että ainakin Nataaalian aviomies Paavo Koskinen piti vaimoaan täysin epäpoliittisena ihmisenä, ellei peräti vähää vaille porvarina.

Minulla oli nimittäin opiskeluaikana iloisella 1970-luvulla tilaisuus jututtaa Nataaalian aviomiestä Paavo Koskista, joka oli todella ystävällinen herttainen pappa. Me kaikki Helsingissä käyneet olemme muuten nähneet Koskista esittävän patsaan, sillä hän oli vuonna 1932 työttömänä ollessaan yksi Kolmen sepän patsaan malleista. Hän on se seppä, jonka kivespusseille moukari näyttää olevan putoamassa.

Suomen armeijassa korpraalin koulutuksen saanut Paavo Koskinen toimi Espanjan laillisesti ja demokraattisesti valitun hallituksen joukkojen pataljoonan komentajana maan sisällissodassa, ja hänen kokemustensa pohjalta valmistui vuonna 1980 elokuva, jonka ensi-illassa Koskinen menehtyi. Luulen, että hänen sydämensä ei kestänyt kohtausta, jossa näytetään, miten hän tappaa läheltä nuoren saksalaisen sotilaan. Tuota saksalaista esitti Koivukylässä asunut naapurin mies.

Tässä lisätietoa Nataaaliasta: https://www.hs.fi/suomi/art-2000002716156.html

Vähältä piti, ettei maamme hiihdon päävalmentajana 70-80-luvulla toiminut Immo Kuutsan sijasta Immanuel Kuikkaniemi. Ortodoksipappi nimittäin kieltäytyi ristimästä Immoa Immanueliksi, jota äiti ehdotti, koska Immanuel on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala meidän kanssamme”, jota nimeä pappi piti liian hienona.

Immon sukunimi oli alun perin Kuikkaniemi, mutta kun hänen äitinsä kuoli 24-vuotiaana Immon ollessa kaksivuotias, hänet annettiin kasvatiksi tätinsä Paula Kuutsan perheeseen ja myöhemmin adoption myötä sukunimi vaihtui Immollakin Kuutsaksi.

Vaikka Immo oli salmilaista sukujuurta, niin hän pistäytyi syntymässä kesäpitäjäni Uukuniemen naapurissa Ruskealassa. Jos Kuutsa oli maamme innokkain hiihtomies, niin myös maamme toiseksi innokkain hiihtomies kenraali Yrjö Keinonen oli syntynyt Ruskealassa. Hiihtäjänä Keinonen pärjäsi jopa Kuutsaa paremmin, koska minulle on kerrottu hänen voittaneen laatimansa erikoislaatuisen ikähyvitysjärjestelmän turvin maamme puolustusvoimain mestaruuskilpailuissa jopa hiihdon maailmanmestari Kalevi Oikaraisen. Tuota tietoa tosin soppii eppäillä pikkuisen.

Immo Kuutsa muistetaan hiihtomiehenä, mutta ainakin Kuopion Palloseuran veteraanikatsojia salakuunnellessani sain selville, että hän on myös kiivas jalkapallomies ja oli nuoruudessaan vähän aikaa jopa Kupsin miehiä. Senkin kuulin, että Immolla oli aikoinaan jalkapallon päällä pomputtelun Suomen ennätys, joka asia saattoi olla joko selitys tai seuraus hänen kampaustyyliinsä.

Immoa paremmin jalkapallossa menestyi hänen velipuolensa Hannu Kuikkaniemi, joka hänkin oli Immon tapaan koulutukseltaan liikunnanopettaja. Kuikkaniemi toimi 1980-luvun alussa kaksi vuotta Rovaniemen Palloseuran valmentajana ja nosti Lapin joukkueen peräti silloiseen Mestaruussarjaan. Rops olikin aikoinaan menestyvä joukkue, koska muistelen sen voittaneen Suomen Cupin ja olleen pari kertaa mitaleilla maamme ylimmällä sarjatasolla.

Harmi, että tämä Lapin Kansan juttu Hannu Kuikkaniemestä on valta osin maksumuurin takana: https://www.lapinkansa.fi/ammattivalmentaja-joka-kypsyi-jalkapalloon-kahdess/56428

Muistaakseni jo Sanassa sanotaan, että joskus vielä koittaa päivä, jolloin viimeiset tulevat ensimmäisiksi. Ainakin jääkiekkoilussa näyttää tuo päivä koittaneen, sillä kaksi köyhän Itä-Suomen pienen budjetin joukkuetta ratkaisee lähi päivinä SM-liigan mestaruuden. Sekä Kalpan että Saipan pelaajabudjetit ovat noin miljoona euroa, kun taas rikkaan Länsi-Suomen joukkueiden pelaajabudjetit ovat kolme kertaa enemmän.

Eilen sitten tapahtui se, jota pelkäsin. Jäyhät savolaiset hallitsivat ottelun ensimmäistä puolikasta selvästi, mutta sitten Lappeenrannan miehet saivat Uukuniemen herätysliikkeen toiminnasta tunnetuksi tulleen karjalaisen hurmoksen päälle ja voittivat selvästi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että urheilussa ei ole tärkeintä voitto, vaan vastustajan täydellinen nöyryyttäminen ja juuri niin eilen tapahtui.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös se, ettei Kuopion Kalpa ole puhtaasti savolainen seura, vaan vuoteen 1946 asti se toimi nimellä Sortavalan Palloseura, mutta sitten ulkopoliittisista syistä luovutetusta Karjalasta kotoisin olevat urheiluseurat poistivat nimistään viittaukset karjalaiseen taustaan. Poikkeuksina olivat kuitenkin Viipurin Urheilijat ja Viipurin Nyrkkeilijät ja tästä valinnasta seurasi se, ettei presidentti Kekkonen enää koskaan suostunut kättelemään Viipurin Urheilijoiden vahvaa miestä Nisse Hagmania, jonka Hifk:ssa jääkiekkoillut poika Matti tunnettiin lempinimellä Stadin Kingi, mutta ei jostain syystä nimellä Viipurin Kingi.

Tänä vuonna on varmaa, että itäsuomalainen jääkiekkojoukkue voittaa Suomen mestaruuden ja niin on aiemmin tapahtunut vain kerran, kun Viipurin Reippaan jääpalloilijat voittivat vuonna 1928 mestaruuden jääkiekkoilun puolella. Viipuri oli ennen sotia varsinainen jääpallokaupunki ja sen joukkueet voittivat melkein joka vuosi Suomen mestaruuden. Jääpallon Suomen mestaruuksia olivat Viipuriin voittamassa myös kenraali Gustav Hägglundin isä ja presidentti Alexander Stubbin vaari.

Jääpallon puolelta löytyvät myös Kuopion Kalpan juuret, jonka seikan todistaa tämä Pohjois-Karjalan Museon Finnasta löytyvä kuva, joka esittää Sortavalan Palloseuran joukkuetta Vakkosalmen jäällä joskus 1930-luvulla. Kannattaa huomioida se, että siihen aikaan urheilunharrastajien urheiluasut poikkesivat nykyisistä.

Evakkoäitinsä jättämän vaatimattoman perinnön turvin rouvani Saija Sillanpää julkaisi kanssani viime kesänä Laatokan Karjala-nimisen lehtimäisen julkaisun, joka täysin kohtuuttoman korkeasta omakustannushinnasta huolimatta myytiin loppuun nopeasti. Niinpä rouvallani oli varaa toimittaa toinen ”numero”, joka tuli juuri painosta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ryhtyä tekemään julkaisua säännöllisesti.

Hieman lehteä muistuttava julkaisu on paksu ja painava kuin gorillan käsivarsi, ja niinpä sen 64:lle  A4 kokoa oleville sivuille mahtuu tekstiä ja kuvia kokonaisen kirjan verran. Julkaisu on painettu erittäin kalliille ja kauniille paperille ja lisäksi se on erittäin sievästi taitettu, joten se on näkemykseni mukaan hyvin kaunis painotuote, vaikkakin tällainen esteettinen arviointi sopiikin huonosti kaltaiselleni jätkälle.  

Lehti on niiteillä nidottu, joten se kestää useammankin lukukerran, niinpä oman lukemisen jälkeen sen voi antaa joululahjaksi vaikkapa anopille. Jouluun on enää puoli vuotta ja lahjojen keksiminen on nykyään vaikeaa, koska kaikilla on jo kaikkea, mutta Laatokan Karjalan toista ”numeroa” ei vielä kaikilla ole – itse asiassa ei ole tätä kirjoitettaessa vielä kellään.

Erityisen suurta vaivaa rouvani on nähnyt perehtyessään Valamon luostarin ja Käkisalmen kaupungin vaiheisiin. Itse olen toiminut urheilukriitikkona ja sotakirjeenvaihtajana. Laatokan Karjalan urheiluhistoriaa tutkiessani minulle paljastui, mikä heimo on ylivoimaisesti maailman nopeakätisin heimo. Ja senkin yllättävän asian sain selville, ettei 19 arvokisamitalin voittaja Matti Nykänen olekaan Laatokan Karjalan paras urheilija ja sen, kuka on koko Karjalan urheiluhistorian paras urheilija, saa selville lukemalla Laatokan Karjala-lehden toisen numeron.

Kaksi sotahistoriallista skandaaliakin sain selville sotahistoriallisissa tutkimuksissani. Todennäköisesti kuvan lottakaunotar, joka harrastaa ilmavalvontaa Lahdenpohjan hyppyritornissa, ei olekaan Ellen Kiuru, kuten virallinen sotahistoria kertoo, eikä hän ilmeisesti ole edes lotta, vaan hän on todennäköisesti valelotta eikä hän todennäköisesti ole edes karjalainen, vaan saksalaisen kuvausryhmän paikalle tuoma arjalainen kaunotar.

Toinen sotahistoriallinen skandaali liittyy jatkosodan aikaisiin Simpeleen Änkilänsalon Pirunvuoren tapahtumiin, joista virallinen sotahistoria antaa ilmeisesti virheellistä tietoa. Simpeleen Änkilänsalon tienviitta on tuttu Kuutostiellä liikkuneille ja minusta Änkilänsalo on kammottava nimi, mutta kammottavia olivat myös Änkilänsalon Pirunvuoren tapahtumat.

Laatokan Karjala-lehden voi tilata minulta mieluiten vaikkapa yksityisviestillä. Se myydään omakustannushintaan, joka on minusta järkyttävän paljon eli  20 € ja jos lehti lähetetään postitse, tulee lähetyskulujakin 5 €.

Sosialistisessa mediassa huolestuneet kansalaiset ovat saattaneet tietooni, että suuryhtiö Meta on lähestynyt asiakkaitaan ja ilmoittanut ottavansa näiden Facebookissa julkaisemat asiat tekoälynsä koulutuskäyttöön, ellei asiakas määräaikaan mennessä ole ilmoittanut vastustavansa moista. Itsekin olen luultavasti tuon viestin saanut, mutta koska kaiken maailman viestejä sosialistisessa mediassa vyöryy minulle koko ajan, en ole asiaa ymmärtänyt huomioida.

Sivumennen sanoen Metan kyseinen viesti lienee tulkittavissa ns. negatiiviseksi sopimussidonnaksi, joka ei yleensä viestinsaajaa sido, joten Meta saattaisi olla heikoilla, jos riita päätyisi Suomessa oikeuteen. Negatiivinen sopimussidonta näyttää tosin sitovan asiakasta silloin, kun kyseessä on auton pysäköiminen, koska kyltti, jossa parkkipaikan haltija kertoo, että asiakas joutuu maksamaan, mikäli tähän luvatta pysäköi, on oikeudessa katsottu ihan lailliseksi.

Itse tosin mietin sitä, että jos minä maanomistajana laitan tiluksilleni kyltin, että jos pysäköit mailleni luvatta, minulla on oikeus tervata autosi ikkunat ja maalata sen kylkiin kirkkoveneen kuvia, saattaisin olla oikeudessa heikoilla, jos jonkun luvattani mailleni pysäköineen auton ikkunat tervaisin ja sen kylkiin maalaisin kirkkoveneen kuvia.

Itse en muuten kieltänyt Metaa käyttämästä niitä tuhansia päivityksiäni, joita olen tehnyt, vaan annoin sille luvan niitä vapaasti käyttää, mikäli yhtiö maksaa minulle miljardi euroa korvauksia tekijänoikeuksistani. Sain minuutissa Metalta pitkän vastauksen, jossa se kertoi suhtautuvan vaatimuksiini hyväksyvästi.

Niinpä kehotan täten kaikkia suomalaisia antamaan Metalle luvan käyttää Faceboon-päivityksiään, mikäli Meta maksaa oikeudestaan miljardin euron korvauksen. Muskin omaisuuden arvo on noin 400 miljardia ja Suomen valtion velat 150 miljardia, joten jos 150 suomalaista luovuttaa Metalta saamansa korvaukset valtiolle, niin Suomi, isiemme maa, pelastuu.

Tässä liitteenä linkki, jonka välityksellä miljardivaateen voi tehdä: https://www.facebook.com/help/contact/6359191084165019

keskiviikko 23. huhtikuuta 2025

Kuopion läänissä teitä ei suolata

Koska hermoni eivät kestäneet kuunnella loppuun asti Kalpan peliä, siirryin katselemaan telkkarista Kuopion emerituspiispa Wille Riekkistä ohjelmassa Itse asiassa kuultuna enkä turhaan, koska vaikka Telluksen tilanne on katastrofaalinen, jouduin päästämään vallan selkäkeikkanaurun.

Wille nimittäin kertoi, että siihen aikaan kun läänejä ja TVH vielä olivat olemassa, oli Hankasalmen rajalla TVH:n pystyttämä läpimitoiltaan 3 X 5 metriä oleva plakaatti, jossa koiran kokoisin kirjaimin Savon puolelle siirtyvälle tulijalle luvattiin, että ”KUOPION LÄÄNISSÄ TEITÄ EI SUOLATA”. Tuo on sen verran moniselitteinen sanoma, että se kelpaisi vallan Fingerpori-sarjakuvaan.

Edellä kerrotusta tulee mieleeni, että ennen Suonenjoelle saapuvat toivotettiin tervetulleeksi kyltillä, jossa luki ihan kaunistelematon asia: ”SUONENJOKI HYVÄ PAIKKA YRITTÄÄ ELÄÄ”. Tuon lauseen selittänee se, että joku koiranleuka oli raaputtanut tekstistä pois tärkeän JA-sanan. Fingerpori-sarjakuva on muuten hyödyntänyt tuota alunperin suonenjokelaista toivotusta, vaikkakin sarjakuvassa mainostettiin Fingerporin kaupunkia.

Siunatuksi lopuksi en malta olla kertomatta, että ennen seurasin entisen asuinkaupunkini Heinolan tapahtumia Etelä-Suomen Sanomista ja yhdestä vuosien takaisesta lehden numerosta tietenkin ensiksi silmään pistivät ne tyypilliset Heinolan uutiset, elikkä ”Puukko heilui Heinolan yössä”, ”Miestä lyötiin puukolla ryyppyporukassa Heinolassa” ja ”Mies hukkasi vaimonsa marjametsään Heinolassa”, mutta löytyi lööpeistä mieltä ylentävä ja sielua kohottava juttu.

Elikkä joku viherpeukalo oli istutellut kuvasta päätellen todella näyttäviä koristekasveja kaupungin yleisille paikoille. Mm. Heinolan kaupungintalon takapihalle, poliisitalon etupihalle ja mikä hellyttävintä ”Tervetuloa Heinolaan”-kukkaistutukseen oli kylvetty kannabista. Se näytti kasvavan ja menestyvän tässä ilmastoltaan suopeassa pikkukaupungissa vallan mainiosti. 4H-toiminta, joka ennen tunnettiin lähinnä maaseudun maatalouskerhotoimintana, oli ainakin siihen aikaan viriämässä Itä-Hämeen Helmessäkin.

Wille Riekkistä kannattaa kuunnella tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-72615328

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.24 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 22. huhtikuuta 2025

Keltamustaa juhlaa

Karjalan kansa näyttää kokonaan kadottaneen järkensä valon sen jälkeen, kun eilen Lappeenrannan Saipa varmisti ensimmäisena joukkueena finaalipaikan kukistamalla dramaattisten vaiheiden jälkeen Rauman Lukon. Karjalaisilla on kyky hurmioitua; sen asian todisti jo uukuniemeläinen hurmossaarnaaja Helena Konttinen aikoinaan.

Karjalaisen hurmoksen vuoksi itsekin epäilen, että hurmioituneet karjalaiset saattavat hyvinkin finaalissa kukistaa savolaisjoukkue Kalpan, jolta puuttuu hurmioitumisen kyky, koska iso osa savolaisten geeneistä tulee hämäläisiltä sen seurauksena, että karjalaiset shemeikat kisailivat 1200-luvulla Hämeen kassapäiden kanssa Saimaan rannalla kesäyön hämärässä.

Joka tapauksessa siinä hurmioituneet Saipan kannattajat ovat oikeassa, että finaalisarja tulee olemaan keltamustien juhlaa, koska Saipan tapaan myös Kalpan peliasu on keltamusta. Itse ennustin jokunen viikko sitten, että kotiedun vuoksi kuopiolaiset voittavat mestaruuden 60 %:n todennäköisyydellä, mutta nyt ennustan Saipan olevan ennakkosuosikki, koska  Kalpan paras mies Jaakko Rissanen ilmeisesti puuttuu terveyssyistä finaalipeleistä.

Minulla on sen verran huonot hermot, että eilen lopetin Kalpan pelin seuraamisen radiosta sen jälkeen, kun kuulin radioselostuksesta aivan selvästi, että Kalpan ratkaisevan tärkeältä kuulostanut maali hylättiin perusteetta. Onneksi oikeus kuitenkin toteutui ja Kalpa otti ratkaisevan tärkeän voiton  Tampereen Ilveksestä dramaattisten vaiheiden jälkeen, jonka asian tämäkin linkki todistaa: https://www.youtube.com/watch?v=Kd6p6KeTawI

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.35 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 21. huhtikuuta 2025

Leuanveto – kovien miesten vaativa harrastus

Muistanpa, miten vuonna 2019 Suomessa järjestettiin leuanvedon maailmanmestaruuskilpailut. Parhaan tuloksen saavutti Juha Ruokonen, joka veti peräti 63 leukaa. Se kuulostaa hirmuiselta saavutukselta. Tosin ainakin hyvän tarinan mukaan huippumaileri Olavi Vuorisalo veti parhaimmillaan 69 leukaa. Se on juoksijalta maininnanarvoinen tulos sivulajissaan. Joskus nimittäin painijapiireissä puhuttiin, että Pertti Ukkolan 57 toistoa olisi Suomen ennätys. Ukkolan tempauksen ymmärtää, koska lajissa tarvitaan käsivoimia.

Tuon Vuorisalon leuanvetotuloksen saattaa selittää sääntöjen vastainen tekniikka. Epäilen suoritustyylin puhtautta. Ovatkohan kädet ojentuneet suoriksi, onko ala-asennossa tapahtunut vaadittava pysäytys ja onkohan suoritusta helpotettu kielletyllä apunytkäytyksellä? Itsekin vedin nuorena ja huimana 20 kiloa sitten 40 leukaa, mutta en uskalla vannoa, että tekniikkani olisi ollut määräysten mukainen.

Epäilen, että maamme, ellei peräti maailman, kaikkien aikojen paras leuanvetäjä oli kuivan kälppeä ja sitkas sokea hieroja Johan Venninen, josta kertova dokumentti näytettiin päivällä uusintana telkkarissa. Ohjelmassa Vennisen sisarenpoika kertoi, että vielä vaari-iässä hieroja veti leukaa 50 kertaa. Tosin suoritus tapahtui ehkä sääntöjen vastaisesti, koska hän veteli välillä leukoja yhdellä kädellä ja toisinaan ainoastaan yhdellä sormella tangosta roikkuen.

Sen lisäksi, että hieroja Johan Venninen oli hyvin vahva, oli hän myös hyvin viisas, vaikka oli vammansa vuoksi saanut käydä vain vuoden kansakoulua. Älykkäiden ihmisten järjestö Mensa ry jopa luovutti yli 90-vuotiaalle Venniselle hänen erilaisten nokkelien keksintöjen vuoksi mitalin. Sen sijaan nimismies ei suostunut myöntämään ysikymppiselle vanhukselle tämän hakemaa lupaa dynamiitin hankkimista varten. Sokea mies kun halusi rakentaa luolan muistoksi itsestään.

Dynamiittikiellosta huolimatta Venninen hankki itselleen räjähdysaineet ja sai yli 10 vuoden uurastuksen jälkeen muistoluolansa valmiiksi. Sen seinään hän kiinnitti pienen kuparilaatan, jossa luki, että ”Tämän luolan rakensi sokea mies vuosina 1992-1997. Rakennusprojektinsa valmistuttua Venninen nukkui rauhallisesti pois 99-vuotiaana.

Tämä dokumentti sokeasta miehestä, joka rakensi luolan, kannattaa katsoa tästä linkistä; https://areena.yle.fi/1-910846

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.29 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 20. huhtikuuta 2025

Perkeleet

Räväköitä piispoja on ollut Kuopiossa. Muistanpa, miten entinen piispa Wille Riekkinen otti välillä kantaa maailman epäkohtiin samalla tavalla kuin entiset kommunistit. Niinpä häntä suostuteltiin vallan presidenttiehdokkaaksikin eikä hän jyrkästi torjunut ajatusta, vaan sanoi, että ”voisipa ihan vain piruuttaan ruvetakin ehdokkaaksi”. Ei kuitenkaan lopulta ruvennut.

Muistanpa myös, miten liberaali teologi Riekkinen yhdessä konservatiivisen ortodoksiarkkipiispa Leon kanssa etsi metsästä ekumeenista joulukuusta. Riekkinen piti parhaana hyvin vänkyräistä kuusta, koska se hänen mielestään kuvasi parhaiten joulun sanomaa, mutta Leo halusi Herran kunniaksi suoran ja komean. Välillä vaikutti jo siltä, että kirkonmiehet alkavat kuusen sijasta lyömään kirveillään toisiaan, mutta niin ei kuitenkaan onneksi tapahtunut.

Tämän aamun minulle pelasti Kuopion nykyinen piispa Jari Jolkkonen, joka räväkästi otti kantaa keskellä Eurooppaa tapahtuvaan massamurhaan ja tuomitsi jyrkin sanoin Venäjän raiskaaja-armeijan pääsiäissunnuntain ohjusiskut kirkkokansan joukkoon. Hän ei puhunut raamatulliseen sävyyn mistään kyykäärmeen sikiöistä vaan kertoi mielipiteensä nykyisellä suomen kielellä seuraavasti:

”Venäjän raiskaaja-armeija vietti Palmusunnuntaita tappamalla ohjuksin kirkkoon pyrkiviä ukrainalaisia. Vastakohta Jerusalemiin aasilla ratsastavaan Rauhanruhtinaaseen ei voisi olla räikeämpi. Hävetkää, perkeleet.”

https://www.facebook.com/photo/?fbid=966616955458903&set=a.384601963660408

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 0.48 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 19. huhtikuuta 2025

Vaalivilpit

Eivät menneet ihan ongelmitta viimeisimmät vaalitkaan, koska kaksi eriväristä äänestyslippua aiheutti monille liiallisen haasteen. Uusiksi ei äänestys kuitenkaan tällä kertaa näytä missään menevän. Muutama vuosi sitten kokeiltiin muutamalla paikkakunnalla sähköistä äänestystä, mutta silloin homma meni uusiksi, koska OK-nappula oli monille liian haasteellinen.

Suomen kansa on kuitenkin sen verran yksinkertaisen rehellistä, ettei täällä juurikaan epäillä vaalivilppiä. Muistelen, että ainoastaan juvalainen kansanedustaja ja puoluejohtaja Ano Turtiainen spekuloi blogillaan eduskuntavaalien jälkeen vilpin mahdollisuudella, koska kansanedustajan ja puoluejohtajan asemasta huolimatta hänen äänimääränsä kotikunnassaan Juvalla jäi noin 30 siitä huolimatta tai sitten siitä johtuen, että Venäjällä vieraillessaan hän sai ainakin blogikirjoitusten perusteella valtiomiehen kohtelun.

Turtiaisen johtama puolue oli nimeltään Valta Kuuluu Kansalle, vaikkakin hän jossain vaiheessa syvästi usovaisena miehenä kertoi puolueensa nimen vaihtuneen muotoon Valta Kuuluu Kristukselle, mutta sen niminen poliittinen voima ei ainakaan viime kunta- ja aluevaaleissa ollut äänestäjille tarjolla.

Meillä ei viime aikoina ole edes keskusteltu sähköiseen äänestykseen siirtymisestä ja se osoittaa sen, että kansamme on alhaisesta älykkyysosamäärästään huolimatta hyvin järkevää kansaa. Virossa äänestetään sähköisesti ja nähtäväksi jää, koska myös venäläiset hakkerit pääsevät osallistumaan Viron vaaleihin.

Luin juuri Luke Hardingin kirjaa Salajuoni – Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon ja siinä kerrotaan, miten Ukrainan poliittinen kaaos paheni, kun venäläinen hakkeriryhmä onnistui antamaan presidenttiehdokas Janukovytsille 1,1 miljoonaa lisä-ääntä ja hän voitti yllättäen vaalit täysin vastoin galluppeja. Sen jälkeen kymmenet tuhannet ihmiset muuttivat Maidanin aukion Kiovassa telttaleiriksi, jonka jälkeen vaalit uusittiin.

Niissä vaaleissa Janukovyts hävisi ja se oli Putinille paha nöyryytys. Seuraavissa presidentinvaaleissa hän kuitenkin voitti kansanäänestyksen, mutta joutui sitten riitoihin vapaissa vaaleissa valitun parlamentin kanssa.  Janukovyts halusi Ukrainan liittoutuvan Venäjän kanssa, mutta parlamentti halusi kuulua Länsi-Europpaan. Lopulta Janukovyts pakeni yönselkään helikopterilla Moskovaan, mutta puille paljaille hän Hardingin mukaan ei joutunut, koska vei mukanaan 32 miljardia dollaria.

Salajuoni

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.23 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 18. huhtikuuta 2025

Veli Seppä-taidekeskus suunnitteilla

Eilen mainitsemaani Rikospaikka-ohjelmaa olen seurannut varsinkin sen vuoksi, että viime aikoina ohjelmassa on taidehistoriaan erikoistunut poliisimies Kimmo Nokkonen valistanut katsojia taideväärennöksistä. Taideväärennökset ovat kiinnostaneet minua sen jälkeen, kun tutustuin erääseen herraan, joka huoltoaseman parkkipaikalla myyskenteli aitoja Helena Schjerfbeckin töitä ja vakuutti, että kotoa niitä löytyy lisääkin. Luulen, että niitä säilytettiin sentään verkkokomerossa.

Innostuin asiasta niin, että luin vuosia sitten Jouni Rannan ja Marko Erolan kirjan Vilpitön mieli – Miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta. Kirja kertoo sen, miten hyväuskoisia monet ihmiset, varsinkin kulttuuri-ihmiset, ovat ja miten monia asioita, varsinkin asiantuntijoita, on syytä epäillä.

Kirjan mukaan esimerkiksi Göteborgissa sikäläinen paikallislehti kokosi näyttelyn eläintarhan simpanssin maalauksista ja kertoi hieman harhaanjohtavasti, että työt olivat avantgardisti Pierre Brassaun. Taidekriitikot ihastuivat töihin ja eräskin kirjoitti:”Brassau maalaa voimakkain vedoin, mutta selkeän päämäärätietoisesti. Hänen siveltimensä vedot tekevät pikkutarkkoja kaarroksia. Hän on taiteilija, joka tekee työtään balettitanssijan herkkyydellä.”

Tietooni ei ole tullut, millaisia summia simpanssin tauluista maksettiin, mutta isot rahat siinä luultavasti liikkuivat. Rannan ja Erolan kirjasta sain sen käsityksen, että kun eräät ravimiehet innostuivat taidekaupasta ja alkoivat myymään Edelfeltejään autojensa peräkonteista huoltoasemien pihoilla, niin Edelfelteistä maksettiin monta kertaa kymmeniä tuhansia euroja. Ja minusta se on ihan perusteltuja, koska parempia ne ihan tuliterät Edelfeltit olivat kuin ne vanhat Edelfeltit, joissa on hometta ja kärpäsen kakkoja.

Suomen kuuluisin taideväärentäjä oli Veli Seppä, joka syöpään sairastuttuaan, katui tekojaan, tuli uskoon ja tunnusti kaiken. Oikeus tuomitsi hänet 1 vuodeksi ja 11 kuukaudeksi vankeuteen, tosin tuomio oli ehdollinen ja lisäksi hän joutuu maksamaan saamansa rikoshyödyn, eli 40.000 euroa, valtiolle. Seppä myönsi maalanneensa peräti 104 huipputaulua, joten halvalla hän on myynyt hyvää taidetta välittäjilleen. Joku on tainnut vetää paljon välistä, koska taiteenystävät maksoivat Sepän maalauksista jopa kymmeniä tuhansia.

Siunatuksi lopuksi korostettakoon sitä, että vaikka taiteilija oli Seppä nimeltään, ei hän ollut oikeasti seppä, vaan hitsaaja. En tosiaankaan ymmärrä kuvataiteista mitään, mutta kuitenkin hämmästelen sitä, että joku hitsaaja kansakoulupohjalta on maalannut tauluja, joita pidetään suurten mestarien tekeminä. Yksi tapaus taisi olla jopa sellainen, että vaikka Seppä vakuutti, että eräs Edelfelt oli hänen verstaastaan lähtöisin, ei eräs ruotsalainen taiteentutkija sitä myönnä, vaan sitkeästi väittää työn olevan aidon Edelfeltin.

Minä luulen, että Sepän taide saa vielä tulevaisuudessa sen arvon, joka sille kuuluukin. Harkitsen sitä, että perustan Suonenjoen tyhjillään olevaan upeaan entiseen oppikouluun Veli Seppä-taidekeskuksen ja pyydän poliiseja tukemaan liiketoimintaani lahjoittamalla taidekeskukseen hallussaan olevat mestaritaiteilija Sepän maalaukset.

Tässä mielenkiintoista lisätietoa taideväärennöksistä: https://yle.fi/a/74-20080108

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.26 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 17. huhtikuuta 2025

Hotelli Tornin huone numero 29

Eilen suosikkiohjelmassani MTV:n Rikospaikassa näytettiin ihan vilaukselta, kuinka ohjelman toimittajat vuosia sitten piipahtivat hotelli Tornin huoneen numero 29 ovella. He kertoivat, että tässä huoneessa yöpyi Helsingissä käydessään Lee Harvey Oswald.

Mutta ei Kennedyn murhaaja yöpynyt siinä huoneessa, vaan viereisessä, jonka numero on nykyään 28; jostain syystä huoneiden numeroja on myöhemmin vaihdettu. Itse yövyin tuossa Oswaldin huoneessa aikoinaan, kun yritin tuloksetta selvittää Kennedyn murhaa. Mitään johtolankoja en sieltä löytänyt. Totesin kuitenkin, että jostain syystä hotellin johto ei ole katsonut aiheelliseksi kiinnittää edes muistolaattaa historiansa kuuluisimman asiakkaansa kunniaksi.

Kyseinen huone 308 merkittiin vielä numerolla 309 lokakuussa 1959, jolloin amerikkalainen entinen aika huonona ampujana tunnettu merijalkaväensotilas Lee Harvey Oswald siellä yöpyi. Kahden yön jälkeen hän tosin muutti hotelli Klaus Kurkeen huoneeseen 607. Klaus Kurki oli siihen aikaan neuvostoliittolaisten matkailijoiden suosiossa.

Lee Harvey Oswald oli USA:ssa passia hakiessaan kertonut tarkoituksenaan olevan alkaa opiskelemaan Turun Yliopistossa. Sinne mies ei jostain syystä Helsingistä jatkanutkaan, vaan hän sai hämmästyttävän nopeasti, eli kahdessa päivässä, viisumin Neuvostoliittoon, jonne hän sitten matkustikin ja halusi maan kansalaisuuden. Mies ei kovin pitkään hyvässä itäisessä naapurissamme viihtynyt, vaan palasi takaisin kotimaahansa ja ampui siellä sitten Usa:n silloisen presidentin. Tapausten kulku saa ilmeeni aika mietteliääksi.

Pikkuisen ihmettelen sitä, että jostain syystä Neuvostoliittoa ei syytetty Usa:n presidentin murhasta, vaikka syytä olisi hyvinkin ollut, sillä vuotta aiemmin maat olivat ydinsodan partaalla. Sen sijaan Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov muistetaan historiassa rauhanmiehenä, vaikka hänen kontolleen voi ainakin osaltaan laskea 30-luvun ukrainalaisten kansanmurha. Toisaalta hän kyllä veti ydinohjuksensa pois Kuubasta ja sodalta vältyttiin.

Nykyään uskotaan, että ydinsota on kaiken loppu, mutta voi olla, että vielä vuonna 1962 Usa olisi voinut ydinsodan voittaa, sillä jostain luotettavasta lähteestä olen lukenut, että vuonna 1962 Neuvostoliitolla oli vain kuusi mannertenvälistä ydinohjusta. Tätä näkemystä tukee se, että olen itsekin Karjalan kannaksella tutustunut kuvan laadukkaaseen ja mutkattomaan betonitiehen, joka oli aikoinaan rakennettu sitä varten, että harvalukuisia neuvosto-ohjuksia siirreltiin sitä pitkin jättiläiskuorma-autolla siilosta toiseen, jotta kaikkia ohjuksia ei olisi pystytty yllätysiskulla kerralla tuhoamaan.

 

keskiviikko 16. huhtikuuta 2025

Tuntematon Paavo Nurmi

Olen lukenut monta kirjaa juoksijalegenda Paavo Nurmesta, mutta ihan uusi asia paljastui hänestä Kalle Virtapohjan mainiosta teoksesta Tuntematon Paavo Nurmi. En ole nimittäin ennen tullut ajatelleeksi, että Nurmi saattoi hyvinkin asua vuosia ns. susiparisuhteessa taloudenhoitajansa kanssa. Vielä minun nuoruudessani susipareja paheksuttiin Suomen maaseudulla kovasti.

Joka tapauksessa hyvin läheiset välit Nurmella olivat tähän taloudenhoitajaksi kutsuttuun naiseen, koska tämän kuolemasta Nurmi kertoi vallan itkuun purskahtaen eräälle kaverilleen. Luulenpa, ettei jörön oloinen urheilusankari kovin usein itkeskellyt.

Virtapohjan kirja Tuntematon Paavo Nurmi käsittelee ansiokkaasti Nurmen roolia rakennusalan yrittäjänä ja nyt vasta tajusin, miten isoa bisnestä hän pyöritti. Helsingin seudulle hän rakennutti yli 30 kerrostaloa, josta voi päätellä, että hän oli yksi maamme rikkaimmista miehistä. Voi hyvinkin olla, että Nurmi palasi Amerikan kilpailukiertueelta mukanaan muutakin kuin palkintolusikoita, ainakin hän auton toi.

Tässä yhteydessä palaa mieleeni, että muistaakseni Virtapohjan edellisestä Nurmi-kirjasta luin, että kun tuleva suurjuoksija oli heti sisällissodan jälkeen suorittamassa asevelvollisuuttaan, kieltäytyi hän sotilasvalasta, joka varmaankin oli siihen aikaan kova juttu ja skandaalin aihe. En usko, että valasta kieltäytyminen olisi liittänyt syvään uskonnolliseen vakaumukseen, vaan taustalla saattaa olla se, että Nurmi oli lähtöisin hyvin köyhistä oloista Turun Raunistulan punaisesta työläiskaupunginosasta. Tuo Nurmen sotilasvala-asia saattaisi hyvinkin olla hyvä tutkimuksen aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille.

Tässä lisätietoa Nurmen rakennusprojekteista: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-nama-historialliset-kohteet-helsingissa-ovat-paavo-nurmen-rakentamia/8916634

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 2.33 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 15. huhtikuuta 2025

Tosiasiakirja

Koska Suomi noudattaa ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia, maamme ulkopoliittinen johto ei ole voinut kumota Usa:n presidentin viimeisimpiä Ukraina-lausuntoja, mutta minäpä voin kumota. Venäjän runsaat kymmenen vuotta sitten aloittama hyökkäys Ukrainaan ei ole Zelenskyn tai Bidenin syytä vaan Putinin syytä,  sodassa ei ole kuollut miljoonia ihmisiä, vaan 200.000 – 300.000, Venäjä ei ole Ukrainaa 20 kertaa suurempi, vaan noin neljä kertaa suurempi, tosin Venäjän sotilasbudjetti voi olla 20 kertaa Ukrainan puolustusbudjettia suurempi.

Eikä kahden peräkkäisen Iskander-ohjuksen ampuminen keskelle kirkkokansaa  pääsiäissunnuntaina ollut virhe ja erehdys, vaan törkeä sotarikos. Iskander-ohjuksen vientimallia markkinointiin aikoinaan sillä, että se iski 20 metrin tarkkuudella, mutta Venäjän armeijan käytössä olevat Iskanderit ovat tarkempia. Ohjusiskuun syyllistyneet istukoot siis vankilassa lopun ikänsä, ja senkin asian Usa:n presidentti voisi lausua ääneen, mikäli hän ei olisi läpeensä paha ihminen.

Itse epäilen, että Usa:n presidentti on hullu tai heittiö, mutta hän voi myös olla FSB:n palkkalistoilla oleva agentti Krasnov. Mikäli epäilty Krasnov uhkaa Venäjää samanlaisilla tulleilla kuin Usa:n lähimpiä liittolaismaita on uhattu, ellei se lopeta hyökkäystään, olen valmista tarkistamaan kantaani asiassa.

Tosin pelkät tullit eivät Venäjän tapauksessa välttämättä riitä, koska sen varjolaivaston käytössä on satoja tankkereita, mutta syvästi uskovaisena miehenä Usa:n presidentti voisi uhata varjolaivojen omistajavaltioita myös hirmuisilla tulleilla ja jos se ei auta, niin sitten näitä roistovaltioita voisi uhata raamatullisilla vitsauksilla, eli ensiksi tulella ja tulikivellä ja jos se ei auta, niin sitten voisi ottaa esille heinäsirkat ja paiseet.

Jos Usa:n presidentti ehtii tämän kirjoitukseni lukea, niin sen jälkeen hän voisi tutustua tiedustelupalvelunsa CIA:n laatimaan Maailman Tosiasiakirjaan, josta löytyy ihan toisenlainen näkemys Ukrainan sodasta, mitä hän itse on levittänyt: https://www.cia.gov/the-world-factbook/

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.34 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 14. huhtikuuta 2025

Vilunkipeli

Olipa kerrankin hyvät vaalit, koska melkein kaikki voittivat. Perussuomalaiset tosin pikkuisen hävisivät, mutta Riikka Purralla oli hyvä selitys asialle, sillä hänen mukaansa tappion syynä oli vilunkipeli eikä siis pelinpolitiikka kuten Vennamon aikana.

Mielestäni häviäjiin lukeutuivat myös maamme 3-4 Putin-myönteistä pienpuoluetta, jotka laskujeni mukaan keräsivät yhteensä vain noin 10.000 ääntä eli 0,3 % äänistä, joten tervejärkistä on Suomen kansa.

Kansamme tervejärkisyydestä on osoituksena se, että vapaassa kansanvaalissa Helsingin pormestariksi valittiin venäläistaustainen Daniel Sazonov, jota ei suomalaisten mielestä voi pitää syyllisenä Ukrainan sotaan eikä hän tietysti syyllinen olekaan. Kuitenkin toivoisin, että tuleva Helsingin kaupungin pormestari tulevaisuudessa jämäkästi tuomitsisi Putinin politiikan ja kehottaisi näyttävästi myös maamme muita venäläistaustaisia sekä etenkin Suomen ortodoksikirkon johtoa niin tekemään.

Minusta suomalaiset ovat yllättävän suvaitsevaisia ja vapaamielisiä. Luulen, että harva on se länsieurooppalainen maa, jonka sotilastiedustelun johtoon valittaisiin venäläistaustainen Neuvostoliiton Frunzen sotilasakatemiasta priimuksena valmistunut upseeri, mutta Suomessa niin tehtiin.

Hyvin Georgij Alafuzoff virkaansa hoitikin ja jopa niin hyvin, että hän eteni urallaan peräti koko EU:n tiedustelun johtoon. Sittemmin Alafuzoff joutui kuitenkin vaikeuksiin, koska ahkerana virkamiehenä hän toi työtehtäviään myös kotiinsa siinä määrin, että asia päätyi oikeuteen.

Itse pikkuisen mietin sitä, että tekikö EU:n sotilastiedustelu aikoinaan virheen, kun ei tehnyt ennen Trumpin presidentiksi tulemista miehestä kunnon luotettavuusselvitystä, jonka seurauksena olisi varmaankin selvinnyt presidenttiehdokkaan hämmästyttävän läheinen suhde Kremliin.

https://yle.fi/a/74-20073728 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.12 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 13. huhtikuuta 2025

Todennäköisyyksiä

Suinkaan ei ole selvää, että novgorodilainen jääkiekkojoukkue Kalpa voittaa Suomen mestaruuden, koska eilen ilmeni, että Ilves parantaa peliään kuin sika juoksuaan. Ensimmäisessä pelissä Kalpa oli selvästi parempi, mutta nyt toisessa kohtaamisessa Kalpa tarvitsi vallan jatkoerän pelin voittamiseen. Niinpä kolmas peli huomenna Tampereella tulee olemaan tiukka ja jopa ratkaisevan tärkeä.

Jos Kalpa sen voittaa, niin laskin juuri Pillilupi-askin kanteen, että se voittaa 93,75 %:n varmuudella välieräottelusarjan. Laskelmani perusteena oli se, että jatkossa Kalpa ja Ilves ovat yhtä hyviä joukkueita, jolloin kummallakin on 50 % todennäköisyys voittaa keskinäinen ottelu ja koska Ilves Kalpan kukistamiseen tarvitsee vielä neljä voittoa, jos Kalpa voittaa huomenna.

Mutta asiantuntijakin voi erehtyä. Muistanpa noin kymmenen vuoden takaa, kun Kalpa ja Tappara olivat ratkaisemassa finaalissa Suomen mestaruutta ja Kalpa oli voittanut kaksi ensimmäistä peliä. Kolmannessa ottelussa Tampereelle tilanne oli tasan noin minuutti ennen pelin päättymistä ja Kalpa hallitsi ottelua. Jopa valtakunnan aseman radioselostajat juttelivat siinä vaiheessa, että mestaruus näyttää matkaava Kuopioon, mutta toisin kävi. Ihan vähän ennen loppua Kalpa sai typerän jäähyn väärästä vaihdosta ja tietysti Tappara teki heti voittomaalin. Sen jälkeen Tappara voitti seuraavat kolme ottelua vastoin kaikkea todennäköisyyttä ja voitti Suomen mestaruuden.

Nyt toivon, että Lappeenrannan Saipa voittaa Rauman Lukon välieräsarjassa, sillä pillilupi-askini kertoo, että Kalpan ja Saipan kohtaamisissa novgorodilaisilla on kotietu ja niinpä kahden tasavahvan joukkueen finaalikohtaamisessa Kalpan voittotodennäköisyys on 60 %. Rauman Lukkoa vastaan lasken Kalpan voittotodennäköisyydeksi sen sijaan vain 40 %.

Jääkiekkoilussa nähdään välillä suurta tunnetta: https://www.youtube.com/watch?v=wY6WQr6vSAE

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.42 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 12. huhtikuuta 2025

Keltaiset herhiläiset

Puhutaan, että 700 vuoden takainen Pähkinänsaaren rauhan raja näkyy maassamme vielä monella tavalla ja että esimerkiksi geneettisesti ruotsalaiset ja eteläitalialaiset ovat lähempänä toisiaan kuin Itä- ja Länsi-Suomen asukkaat. Lisäksi jako itäsuomalaisiin eli novgorodilaisiin ja länsisuomalaisiin eli ruotsalaisiin näkyy myös talojen pihoilla, koska entisen novgorodilaiset säilyttävät hylättyjä autonromujaan yms. hylättyjä tarvekalujaan pihoillaan toisin kuin ruotsalaiset ja tästä syystä Pähkinäsaaren rauhan rajaa voi kutsua myös rojurajaksi.

Yksi erottava tekijä oli myös se, että pitkän aikaa maamme jääkiekkoilussa tilanne oli se, että ylimmällä sarjatasolla ei pelannut yhtään novgorodilaista joukkuetta. Mutta nyt tilanne on toinen, sillä on paljon mahdollista, että vanha novgorodilainen joukkue Sortavalan Palloseura voittaa SM-liigan. Nykyään tosin Sortavalan Palloseura tunnetaan paremmin nimellä Kalevan Pallo.

Tosin eilen uskoni Sortavalan Palloseuran mestaruuteen petti siinä vaiheessa, kun erotuomaristo hylkäsi kylmän rauhallisesti sortavalalaisten tekemän kavennusmaalin tilanteessa, jossa Ilves johti jo 2-0. Niinpä totesin, että me hävitään tää peli ja päätin, että luovun jääkiekkoilun seuraamisesta.

Mutta kun ihan pikaisesti jossain välissä vilkaisin teksti-tv:tä, huomasin ihmeekseni sortavalalaisten tulleen tasoihin ja kun siirryin takaisin ottelun katseluun, totesin sortavalalaisten olevan selvästi parempi joukkue, joka keltaisten herhiläisten tavoin iski kiinni isoihin ja kankeisiin hämäläisiin halliten pelitapahtumia. Varsinkin 173-senttinen Konsta Kapanen luisteli monta kertaa karkuun hitailta tamperelaispakeilta. Nyt minusta tuntuu vahvasti siltä, että mestaruus ratkaistaan Sortavalan Palloseuran ja Saimaan Pallon välillä ja se on hyvä se.

Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta, että laskujeni mukaan seitsemän uukuniemeläistaustaista Kapasta on pelannut Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueessa ja NHL:n rahakaukaloihinkin on edennyt Kapasista neljä. NHL:ssä maksetaan käsittääkseni ihan hyvää palkkaa, koska kun Kasper Kapanen kärähti viime kesänä ratista, sai hän asiasta 106.000 euron sakot, joka lienee Suomen ennätys.

Tässä lisätietoa Sortavalan Palloseurasta: https://kalpa.fi/fi-fi/?action=getContent&type=video&source=youtube&vid=ChlRwVy7r8M

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.36 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 11. huhtikuuta 2025

Hevosen häntäkarvat

Vaikka Telluksen tilanne on aivan katastrofaalinen, niin siitä huolimatta päästin pienpuolueiden vaalikeskustelun aikana vallan selkäkeikkanaurun, kun Vapauden liiton puheenjohtaja Ossi Tiihonen avasi sanaisen arkkunsa ja ilmaisi, ettei pidä kannatettavana sitä, että Lohjan kaupunki verorahoilla tukee toimintaa, jossa hevosen häntäkarvoilla hangataan kireällä olevaa rautalankaa.

Eli ei taida olla Tiihos-Ossi kamarimusiikin harrastaja eikä hän ole innostunut käyttämään Lohjan kaupungin verorahoja kamariorkesterin ylläpitoon. Epäilen, että jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys, saattaisi hänen kantansa voittaa.

Itse tosin kannatan verorahojen käyttämistä kulttuurin tukemiseen. Asiasta voisi jopa säätää lain, jossa määrättäisiin, että promille, eli nykyrahassa noin 250 miljoonaa euroa, maamme bruttokansantuotteesta käytettäisiin kulttuurin, johon lasken mukaan myös urheilun tai ainakin jalkapallon, tukemiseen.

Se voisi tapahtua parhaiten siten, että tietyn tason saavuttaneille kulttuuri- ja urheilutyöntekijöille myönnettäisiin 2000 euroa/kk kansalaispalkkaa, jonka he voisivat käyttää haluamallaan tavalla lopun ikänsä, tosin veroa kansalaispalkkalainen joutuisi maksamaan normaalisti tienesteistään. Tuolla bkt:n tuhannesosalla työllistettäisiin noin 10.000 kulttuuri- ja urheilualan työläistä.

Varma en ole, mutta epäilen, että ainakin Tiihonen-nimestä päätellen Tiihos-Ossikin on taustaltaan meitä savolaisia, joten hänen ajatustoimintansa kulkee hieman eri rataa kuin valtaväestöllä. Niinpä viime vuoden eurovaalien pienpuolueiden vaalikeskustelussa puoluejohtaja Tiihonen toi esille sen ajatuksen, että rahan sijasta maksuvälineinä voitaisiin käyttää heinäpaaleja.

Minusta tuo näkemys osoittaa tervettä maalaisjärkeä, sillä itsekin maalaisena ymmärrän, miten tärkeä tuotannontekijä heinä on tässä ihmisten ja lehmienkin maailmassa. Heinäpaaleilla on aina vaihtoarvoa, oli maailmantilanne millainen hyvänsä. Sen sijaan esimerkiksi kulta, jonka arvoon moni valuutta oli ainakin ennen sidottu, on harvinaisen hyödytön metalli, jos oikein kova paikka tulee.

Ossi Tiihosen painava puheenvuoro hevosen häntäkarvoista löytyy tästä linkistä heti 1tunnin 18 minuutin jälkeen: https://areena.yle.fi/1-73409131

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.31 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 10. huhtikuuta 2025

Pienpuolueet suojeltava

Erinomaista Ylen tv-ohjelmatarjontaa edusti tämänkertainen pienpuolueiden vaalikeskustelu. Olen jyrkästi sitä mieltä, että pienpuolueiden suojelua on tehostettava ja puoluetuki ulotettava koskemaan myös eduskunnan ulkopuolisia puolueita, koska kun suurpuolueiden vaalikeskusteluissa kaikki pelaavat varman päälle eikä kukaan sano vaalikeskusteluissa oikein mitään selvää, niin pienpuolueiden keskusteluissa sen sijaan kuullaan sekä aatosta jaloa että välillä myös alhaista mieltä.

Tällä kertaa pienpuolueiden kohtaamisessa minut yllätti se, että Avoin puolue näytti saaneen edustajakseen itsensä Jeesus Nasaretilaisen, tai ainakin hänen näköisensä lempeän oloinen mies erottui selvästi edukseen puoluejohtajien joukosta. Kun kaikki muut miespuoliset puoluejohtajat pyrkivät istumaan siten, että he avaavat reisiensä ns. V-asentonsa mahdollisemman leveäksi, joka asento todistaa vallasta ja mieskuntoisuudesta, niin Jeesuksen näköinen puoluejohtaja istui, kuten normaali ihminen istuu.

Mutta ei ollut Jeesus Nasaretilaisen näköinen mies itse Jeesus, vaan hän oli Avoimen puolueen puheenjohtaja Thierry Botty van den Bruele. Tarkistin joltain vaalikoneelta, mikä hän on miehiään ja suorastaan äimistyin kerrassaan, koska lempeän näköinen van den Bruele kertoi harrastavansa nyrkkeilyä ja sirkustemppuja. Se, että myös päihdepolitiikka häntä kiinnosti, ei minua yllättänyt.

Vaalikeskustelusta jäi päällimmäisenä mieleeni, että kun puolueiden edustajilta kysyttiin, pitäisikö koko Suomi säilyttää asuttuna, niin van den Bruele kertoi, että kyllä ihmisen on saatava asua siellä, missä hän haluaa ja lisäsi, että hänen oma isänsäkin asuu pienellä kylällä pienessä mökissä metsän keskellä ja kyllä hänen on saatava niin toimia.

Tuo vastaus kiinnosti minua niin paljon, että tarkistin netistä, missä van den Brueln suku asustaa, mutta selvää vastausta en löytänyt. Sen kuitenkin sain selville, että Suomeakin Miss-maailma kisoissa edustanut Adelaide Josephina Hannele ”Adele” Botty van den Bruele, jonka uskon olevan puoluejohtajan sisko, on syntynyt Sonkajärvellä. Siitä vedän johtopäätöksen, että vaikka Thierry Botty van den Bruele on vaaleissa ehdolla Espoossa, on hän taustaltaan Savon poekia ja varmaankin Sonkajärven Pahkan kasvatteja.

Ylen pienpuolueiden vaalikeskustelun voi katsoa tästä linkistä  https://yle.fi/a/74-20153730

 

 

Jos nyt oikein hakemalla pitää hakea vikaa Heinolan kaupunginmuseon heinolalaiseen tavaratuotantoon liittyvästä näyttelystä, niin puute on se, ettei ainakaan minun silmääni sattunut mainintaa siitä, että maamme ensimmäinen henkilöautotehdas toimi Tommolan kaupunginosassa 60-luvun lopulla. Silloin Wihuri-yhtiö alkoi koota siellä Kupla-Volkkareita, mutta toiminta lopetettiin 48 auton valmistumisen jälkeen. Tommolan autojen kotimaisuusaste jäi pieneksi, koska vain turvavyöt, akut, renkaat ja ikkunalasit olivat suomalaisia.

Wihurin Heinolan Kuplat ovat vaalean sinisiä ja ne  tunnistaa polttoainesäiliön täyttöaukon kannessa olevasta Wihurin logosta ja jos satunnainen lukija sellaisen havaitsee, asiasta voi ilmoittaa minulle, niin ryhdyn välittömästi toimiin kyseisen auton julistamiseksi suojelukohteeksi. Uskon, että vielä jossain maassamme pörrää Heinolan Kupla.

Tommolan tehtaan pystyttämisellä tavoiteltiin isompaa kalaa, sillä saksalainen autojätti Volkswagen oli päättänyt rakentaa uuden tehtaan johonkin Efta-maahan, mutta Heinolaan tehdasta ei sitten tullutkaan ja seuraava suomalainen henkilöautotehdas, josta tulikin menestystarina, perustettiin sitten Uuteenkaupunkiin.

Heinolan autotehdas ei ollut maamme ensimmäinen autotehdas, koska Karjaalla alettiin jo 1930-luvulla valmistamaan Sisu-merkkisiä kuorma-autoja. Muistanpa, miten lapsuudessani 60-luvun lopulla Suonenjoellakin liikennöi ikivanha Konttisen Sisu, joka oli vallan sotaveteraani ja tarinan mukaan peräti sotainvalidi, koska kerrottiin siitä löytyvän luodinreikä. Konttisen Sisu on kuulemma nykyään nähtävillä jossain automuseossa, jonne myös Heinolan Kupla olisi syytä löytää.

Appiukkovainaani oli nuoruudessaan töissä Karjaan Sisun tehtaalla ja hän oli perehtynyt niin hyvin autoihin, että pystyi selittämään minulle, miksi tasauspyörästö toimii, kuten se toimii. Harva on se ihminen, joka tasauspyörästön ymmärtää ja nero oli hän, joka tasauspyörästön keksi. Tässä opetusvideo aiheesta: https://hilavitkutin.com/2017/04/03/kuinka-tasauspyorasto-toimii-katso-video/

Heinolaan suuntautuneella kulttuurimatkallani tutustuin myös kaupungin nähtävyyksiin ja elinkeinoelämään. Kaupunginmuseolla oli meneillään Heinolassa valmistettujen tuotteiden näyttely ja jo ovella pisti silmääni jääkiekkoilun pelitavan 1950-luvulla mullistanut heinolalaiskeksintö Sulo-maila.

Sulo-mailan kehitti pikkuverstaassaan Sulo Varjonen, joka onnistui luomaan mailan varren ja lavan väliin sellaisen liitoksen, että se kesti lämärien ampumisen. Siihen asti mailat olivat olleet itse tehtyjä, joko yhdestä puusta veistettyjä tai kahdesta kappaleesta kömpelösti liitettyjä, eivätkä ne kestäneet kovia lyöntilaukauksia. Sulojen avulla puolustajien rooli muuttui aiempaa hyökkäävämmäksi.

Suloista ei kuitenkaan tullut aikoinaan maailmanmenestystä, sillä Varjonen ei ehkä riittävästi panostanut markkinointiin ja kuva myös todistaa, ettei Sulojen esteettiseen puoleen kiinnitetty riittävästi huomiota, vaan ne näyttävät liian pelkistetyiltä. Sulojen sijasta 50-60-lukujen vaihteessa maailman markkinat valloitti Toronto-maila, jonka muotoiluun kiinnitettiin enemmän huomiota.

Toronton kehitti säynätsalolainen puuseppä Einari Rahunen, joka alkoi koota mailoja liimaamalla niitä puuviiluista ja keksinnöstä tuli maailmanmenestys. Parhaimmillaan Suomessa valmistettiin 400.000 Toronto-mailaa vuodessa, ja myös Neuvostoliiton punatähdet pelasivat Torontoilla ainakin ulkomailla. Tosin Sortavalassa toimi Neuvostoliiton aikaan Karjala-mailoja valmistanut kombinaatti, joka oli maailman suurin jääkiekkomailatehdas, mutta sen tuotteiden laatuun ei esimerkiksi Mihailov-Petrov-Harlamov-ketju luottanut.

Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että eräs urheiluhistorian tuntija kertoi minulle suonenjokelaisen Kapasen suksitehtaan valmistaneen myös jääkiekkomailoja, mutta pikkuisen tuota asiaa epäilen. KAPANEN-merkkinen maila olisi nykyään varmasti haluttu, koska laskujeni mukaan ainakin kuusi uukuniemeläistaustaista Kapasta on pelannut Suomen miesten maajoukkueessa ja neljä peräti NHL:ssä  hyvällä menestyksellä.

Lopuksi en malta olla kertomatta sitä, että NHL-tähti Kasperi Kapanen on tietääkseni Suomen ennätysmies, koska muistelen hänen saaneen Savossa noin 120.000 euron sakot rattijuopumuksesta. Sillä summalla on maksettu esimerkiksi monen lähihoitajan vuoden palkat ja se on hyvä se.

Enkä vieläkään ole toipunut 100 litrasta sahtia ja mietin nyt kuurnan olemusta. Jostain syystä elokuvan tekstittäjä, jonka uskon olleen tekoälyn, käytti kuurnasta kuurina-nimitystä, vaikka näyttelijät kyllä lausuivat selkeästi sanan ”kuurna”. Ehkä kuurnaa kutsutaan jossain päin Suomea myös kuurinaksi.

Sen käsityksen elokuvasta sain, että kuurna on äärimmäisen tärkeä tuotannontekijä sahdin valmistuksessa ja alan toimijat jopa taistelevat siitä, kenelle kunnon kuurna kuuluu, kuten elokuvassakin tapahtui. Asiaa on vaikea ymmärtää, koska ainakin netissä korostetaan, että sahdin valmistuksessa täytyy pyrkiä äärimmäiseen puhtauteen, mutta ilmeisesti kuitenkin on niin, että kuurnissa pesivä bakteerikanta vaikuttaa sahdin makuun samalla tavalla kuin hapanjuuri ruisleivän makuun.

Nettiä tutkiessani ilmeni, että sahtia yleisesti pidetään Suomen parhaana oluena, mutta myös se yllättävä asia ilmeni, että Lapin Kulta on valittu laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa maailman parhaaksi lager-olueksi. Ilmeisesti sysmäläinen sahti ei osallistunut oluiden mm-kilpailuun, koska sitä ei ole pystynyt kunnolla kaupallistamaan, sillä sahti säilyttää laatunsa vain muutaman päivän.

Mutta minäpä hokasin ratkaisun siihen, miten sahtia voisi hyödyntää kansainvälisessä kaupassa. Nimittäin netistä löytyy tieto, että pakastettuna sahti säilyttää erinomaisuutensa jopa seitsemän kuukautta. Jos joku sysmäläinen sahdinkeittäjä tämän lukee, niin hänen kannattaa harkita sahtipakasteiden tuotannon käynnistämistä, sillä maailmassa ei vielä ole myynnissä pahvisia pakasteolutpurkkeja. Purkin kyljessä voisi logona olla hyvin sysmäläistä elämänmuotoa kuvastava vesuri.

Suomi, isiemme maa, pelastui 90-luvun lamasta Nokian ihmeen avulla ja uskon, että nykyisestä ahdingosta maamme pelastuu Sysmän sahdin avulla. Uskon, että olutbisneksessä liikkuvat paljon isommat rahat kuin kännykkäbisneksessä. Pakastesahdin kuljetus maailman markkinoille on helppo järjestää, koska tällä hetkellä maahamme tuodaan pakastettua maakaasua tankkilaivoilla ja paluumatkasta ne voisivat vallan mainiosti rahdata pakastettua sahtia. Moni kansa kärsii maailmalla kuivuudesta ja likaisesta vedestä, joten sysmäläinen sahti olisi heille pelastus.

Tässä lisätietoa maailman parhaasta oluesta: https://yle.fi/a/74-20104036

Ennen nykyistä suursotaa pariskuntamme vieraili muutaman kerran vuodessa Pietarissa, joka on suuri kulttuurikaupunki, mutta nykyään maailmanpoliittisista syistä joudumme vierailemaan muutaman kerran vuodessa Heinolassa, joka myös on suuri kulttuurikaupunki ja sitä seikkaa todistaa se, että olimme toissa iltana todistamassa sitä, etteivät kaikki halukkaat ilmeisesti mahtuneet katsomaan elokuvateatteri Eloon katsomaan Sysmään sijoittuvaa tragikomediaa nimeltään 100 litraa sahtia.

Itse en ole sahdin erikoisasiantuntija, koska olen koko ikäni pyrkinyt päihteettömään elämään, mutta sen verran sahdista tiedän, että olen kerran sitä maistanut. Ruunan virtsaa en ole koskaan maistanut, mutta siitä huolimatta se mielikuva sahtikokeilustani kuitenkin jäi, että sahti maistuu aivan ruunan virtsalle. Uskon, että itähämäläiset ovat tässäkin asiassa kanssani eri mieltä.

Helsingin Sanomien arvostelija antoi 100 litraa sahtia elokuvalle vain 4 tähteä, vaikka tv:ssä näytetylle Kummisedälle Hesari antoi peräti 4,5 tähteä. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yleensä maailman elokuva-asiantuntijat valitsevat italialaisista mafiosoista kertovan Kummisedän maailman parhaaksi elokuvaksi, mutta itse olen sitä mieltä, että sysmäläisistä sahtimafiosoista kertova 100 litraa sahtia on parempi filmi.

Jos nyt jotain vikaa sahtielokuvasta pitää aivan hakemalla hakea, niin minusta kohtaus, jossa sahtipytyt uppoavat veneen kaaduttua järven pohjaan, on epäuskottava ja tavallaan vaarantaa koko elokuvan uskottavuuden, koska sahti on vettä kevyempää ja kelluu sen vuoksi veden pinnalla. Toisaalta olen joskus lehdestä lukenut sellaistakin, että joku vahvasti juopunut on onnistunut hukkumaan, joka seikka todistaa sitä uskomustani vastaan, että alkoholi on vettä kevyempää.

Kummisetä-elokuva teki Sisilian Corleonin kylästä maailmankuulun ja epäilen, että 100 litraa sahtia tekee Suomen Sysmästä myös maailmankuulun. Niinpä esitän, että Sysmän kunnan tulisi vaihtaa vaakunassaan oleva hopeinen kirves hopeiseen kassaraan.

Perustelen esitystäni sillä, että sahtielokuvan keskeiset päähenkilöt, jotka ovat kaksi pitkälle alkoholisoitunutta keski-ikäistä sahtibisnestä harrastavaa naisenpuolta, liikkuvat kylillä yleensä vesuri, jota myös kassaraksi, kutsutaan muovikassissaan ja jos he tapaavat ihmisiä, jotka eivät heitä kunnioita ja kukapa nyt juoppoja naisia kunnioittaisi, hankkivat he kunnioitusta tarttumalla vesurin hantaakiin. Tuo kunnioituksen vaatimus on elokuvaan varmaankin lainattu Venäjän mafiosoilta, joille myös kunnioituksen saaminen kanssaihmisiltä on tärkeää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sysm%C3%A4n_vaakuna

Kirjassa “Salaisen sodan varjot” kerrotaan, että etenevät suomalaiset joukot vangitsivat kesällä -41 tunnetun Helsingin Jyryn painijan punakomentaja Kokon, joka jäi vangiksi, koska sopimattomat saappaat hiersivät jalat rikki. Mies ammuttiin.

Kerroin tämän tapauksen vuosia sitten jossakin alan lehdessä ja pian minulle soittikin mies, joka kertoi, ettei tieto voi pitää paikkaansa, koska Mikko Kokko, jonka komppaniassa soittajan vaari oli palvellut, oli sodan jälkeen nähty KGB:n everstin uniformussa katselevan Kaisaniemen
painiturnausta Helsingissä.

Vähän myöhemmin tv:ssä haastateltiin Mikko Kokon tytärtä ja tämä kertoi isänsä kuolleen nälkään Leningradin piirityksen aikaan. Erikoisten tarinoiden selitys lienee se, että Helsingin Jyryllä oli kaksi Kokko-nimistä painijaa, jotka myöhemmin toimivat punaupseereina.

Ilmeisesti toinen Kokko, joka oli etunimeltään Hjalmar, ammuttiin -41 desanttina ja toinen Kokko, joka oli etunimeltään Mikko, kuoli vuotta myöhemmin nälkään. Mysteeriksi jää, kuka oli Kaisaniemen painiturnausta seurannut Mikko Kokon näköinen eversti. Mikäli häneltä puuttui keskisormi, hän oli todennäköisesti aito Mikko Kokko.

Wikipedia näyttää tietävän kertoa Neuvostoliiton painimestaruuden voittaneen Hjalmar Kokon karusta kohtalosta mm. seuraavaa: ”Kokko osallistui talvisotaan, ja natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941, hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi rintamapalvelukseen. Kokon kuolemasta ei ole tarkkaa tietoa. Erään version mukaan hän olisi kadonnut taistelutehtävässä joulukuussa 1941.

Toisen mukaan Kokko johti suomalaisten linjojen takana toiminutta erikoisosastoa, joka joutui väijytykseen Sortavalan lähistöllä. Joidenkin tietojen mukaan Kokko lähetettiin rintaman yli vakoojana ja kiinni jäätyään teloitettiin. Tarinan mukaan hän tempaisi paitansa auki teloitusryhmän edessä ja osoitti rintaansa tatuoitua Jyryn merkkiä kehottaen ampumaan siihen.”

Muuten Helsingin Jyry saattoi aikoinaan olla maailman paras painiseura; sen on moni kapitalistinenkin tiedemies myöntänyt. Tässä lisätietoa Hjalmar Kokosta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Kokko

Tavallaan eilen mainitsemani raskaansarjan painija Mikko Kokko liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, sillä hän johti punaisten panssarijunaa, joka sai vangiksi pahasti haavoittuneen runoilija Juhani Siljon. Tosin Kokko ei vankinsa taustoja tuntenut, vaan mainitsi myöhemmin vanginneensa jonkun “lahtariupseeri Silvon”.

Aikakauden tavoista poiketen Siljoa ei surmattu, vaan hänet toimitettiin hoitoon Tampereen sairaalaan, jossa hän tosin myöhemmin menehtyi. Kokossa oli ilmeisesti jonkin verran painimolskilta opittuja moraalisääntöjä. Tosin Mikko Kokko ei ollut mikään pyhäkoululainen, vaan hän osallistui henkilökohtaisesti sotarikoksiin esimerkiksi Kouvolassa,
joka oli punaisten pahin vastustajien tuhoamiskeskus.

Kapinan jälkeen Kokko vei panssarijunallaan miehensä turvaan Pietariin, vaikka muisteluidensa mukaan radan varteen jäi sellainen siivo, ettei sitä viitsi jälkeenpäin muistella. Sen verran hän kuitenkin sota-aikaansa muisteli, että kertoi kapinan epäonnistuneen, koska suomalaisten porvariston huonoin aines, sen todellinen kuonakerros, oli ottanut johtoonsa työväenliikkeen.

Muutenkaan mies ei paljoa herroista piitannut. Mies oli syntyjään Pohjois-Karjalasta ja hänessä oli paljon Seppo Rätymäistä jätkämäisyyttä. Niinpä Venäjälle päässeiden punapakolaisten henkilökorttiin perhesuhteiden kohdalle merkittiin lyhyesti ” 1 kpl akkoja”.

Tässä lisätietoa Mikko Kokosta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kokko

Laulaja Tapani Kansan kuolema palautti mieleeni, että lähes 40 vuotta sitten luin hänen vaarinsa veljen muistelmakirjan nimeltään Pakolla puna-armeijaan ja ihan mielenkiintoinen luettava se olikin. Kirja kertoi esimerkiksi sen, että Tapani Kansan vaari toimi aikoinaan Viipurin sirkuksessa voimamiehenä. Muistelen, että hän pystyi yhdellä kädellä nostamaan pään päälle noin sata kiloa, joka on nykyäänkin hirmuinen tulos. Tavalliselle miehellä kymmenenkiloinenkin puntti on liikaa.

En enää muista, miten karjalaispoika Uuno Kansa päätyi puna-armeijan palvelukseen, mutta sen muistan, että hän oli rivimiehenä vastaamassa itärajamme itäpuolella rajaturvallisuudesta. Neuvosto-Venäjän rajaa kannaksella vartioi suomalaispunikeista koottu komppania, jota johti Helsingin Jyryn raskaansarjan painija Mikko Kokko. Kokko ei juurikaan panostanut komppaniansa ideologiseen kasvatukseen, vaan sen sijasta opetti miehilleen hävyttömiä lauluja.

Kansan suku on ilmeisesti punahenkisyyteen taipuvaista, koska Tapani Kansan isä valittiin melkein Skdl:n kansanedustajaksi Kymen piiristä, jossa hän kamppaili eduskuntavaaleissa hyvin tasapäisesti itsensä Taisto Sinisalon kanssa. Myös Taisto Sinisalo on urheilu- ja kulttuurisukua, koska näyttelijä Veikko Sinisalo on hänen serkkunsa ja Veikon pojanpoika Viljami Sinisalo on ollut ainakin kerran maamme jalkapallomaajoukkueen veräjänvartijana.

Viljami Sinisalo kuuluu todeklliseen kulttuurisukuun, sillä  hänen isoisänsä on näyttelijä Veikko Sinisalo, tätinsä näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalo ja setä kapellimestari Jarno Sinisalo. Sinisalon serkun isä on Eppu Normaali -yhtyeen Pantse Syrjä.

https://www.antikvaari.fi/teos/pakolla-puna-armeijaan/62a50845eaa1ec176c541213?srsltid=AfmBOopkU-R49BOZkvbazv2SaTQ9L0P_Ap2hsD0B4FgnAypg9RNMxtd1

Monta kertaa hyvä tarina on epämiellyttävällä tavalla ristiriidassa faktojen kanssa ja niinpä epäilen, ettei Kuopion satamassa jurottava m/s Osmo olekaan se Stella Polaris-operaation Osmo-laiva. Nimittäin nettiä selatessani olen löytänyt peräti kolme Osmo-nimistä laivaa. Niistä yksi on purjefregatti, joten se ei varmaankaan liity maamme vakoiluhistoriaan, mutta sen sijaan vuonna 1900 valmistunut Porin höyrylaiva oy:n s/s Osmo saattaa olla operaatio Stella Polariksen käytössä ollut alus.

Tosin s/s Osmo oli iso noin 2000 tonnin lastin kantava laiva, joten se olisi kyllä yksinkin siirtänyt Suomen radiotiedustelun miehet perheineen ja kaikkine romppeineen Ruotsiin, jolloinka kahta muuta laivaa ei olisi tarvittu ollenkaan. Jatkan siis vielä asian tutkimista ja olen tässä vaiheessa sitä mieltä, että vaikka Kuopiossa on enemmän pronssisia muistolaattoja kuin missään muussa maamme kaupungissa, niin voi olla, että yksi muistolaatta vielä tarvittaisiin Osmon kylkeen.

Sikäli Kuopion Osmo liittyy Suomen sotahistoriaan, että sillä oli kunniakas tehtävä Hallman yhtiön kehittämän Halltex-levyn markkinoinnissa. Halltex-puukuitulevyä valmistettaessa voitiin hyödyntää sodassa vaurioituneita puita, jotka eivät sahatavaraksi enää kelvanneet, ja hyvin lämpöä eristävät Halltex-levyt helpottivat kovasti maamme sodanjälkeistä jälleenrakentamista.

Osmo-laivan kunniakas tehtävä oli toimia maailmalla Hallman yhtiön Halltex-levyn markkinointialuksena ja niinpä oheinen kuva todistaa, että Osmon nimikin taisi välillä vaihtua Halltexiksi.
https://uudet.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/alusluettelosta-poistuneet-alukset/osmo/

Männä viikolla olin kuulemassa, kun Lasse Lehtinen kertoi Kuopion Isänmaallisessa seurassa savolaisen Hallmanin yrittäjäsuvun vaiheista, josta asiasta hän on äskettäin julkaissut kirjan Hellittämättömät Hallmanit.  Luennossaan hän näytti kuvaa Hallmanien vuonna 1902 rakennuttamasta m/s Osmosta, johon satunnaiset matkailijat voivat nykyään tutustua Kuopion satamassa. Alun perin Osmo harjoitti henkilö- ja bagaasiliikennettä ja luulenpa, että siihen aikaan kun Kuopion ja metropoli Pietarin välillä oli säännöllistä matkustajaliikennettä, niin eiköhän Osmokin tehnyt säännöllisiä Pietarin retkiä. Tukholmassakin Osmo on käynyt.

Osmon tarina on mielenkiintoinen ja mutta poikkeuksellisen vilkas mielikuvitukseni tekee siitä vieläkin mielenkiintoisemman. Nimittäin, kun syksyllä 1944  Suomen radiotiedustelun henkilökunta perheineen ja kaikkine romppeineen siirrettiin Stella Polaris-operaatiossa turvaan Ruotsiin kolmella laivalla, oli yksi laivoista s/s Osmo. Vilkas mielikuvitukseni synnytti sen jännittävän teorian, että tämä nykyinen polttomoottorilla toimiva m/s Osmo-laiva saattoi ihan hyvin olla vielä sodan jälkeen höyryvoimalla kulkeva s/s Osmo.

Stella Polaris-operaatiossa Ruotsiin siirtyi peräti 750 henkeä, koska armeijan miesten lisäksi mukaan otettiin myös sotilaiden perheet. Huippusalaisia asiapapereitakin oli monta kuorma-autollista, mutta historiantutkimuksen kannalta on surullista, että Ruotsin sotilastiedustelu kertoi polttaneensa nuo paperit jollain kaatopaikalla. Siinä naapurin sotilastiedustelu teki suuren virheen, ellei papereita sitten ymmärretty mikrofilmata talteen. Jos ne mikrofilmattiin, niin uskon Ruotsissakin olevan julkisuuslain, jonka perusteella tutkijat voisivat nyt 80 vuotta myöhemmin pyytää niitä käyttöönsä.

Tässä asiaa m/s Osmosta: http://koskilaiva.com/laivat/ms-osmo/

Eilen kerroin, että korpelelainen herätysliike olisi mainio väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille, mutta mainio väitöskirjan aihe olisi myös suomussalmelainen saarnaaja Antti Juntunen, jota myös Antti-Kristukseksi kutsuttiin. Hän oli saarnamies, joka oli ollut nuorenamiehenä töissä Amerikan kaivoksilla ja oli omaksunut siellä sosialismin, kuten monet muutkin suomalaissiirtolaiset. Niin yllättävää kuin se onkin, niin sosialismi tuli Suomeen enemmänkin Amerikasta kuin Venäjältä.

Antti-Kristus koki Amerikassa myös uskonnollisen herätyksen ja ryhtyi saarnaajaksi, joka yhdisti kristinuskon ja kommunismin. Hän tunsi velvollisuudekseen lähteä Suomeen julistamaan sanomaansa ja niinpä hän jätti perheensä Amerikkaan, pestautui norjalaiseen laivaan merimieheksi ja palasi Suomeen vuonna 1923.

Suomessa silloinen Supon edeltäjä Etsivä keskuspoliisi ei hyvällä seurannut Antti-Kristuksen hengellistä toimintaa ja niinpä nuori ja kovaotteinen agentti Urho Kekkonen kävi moottoripyörällä, jonka muuten uskon olleen merkiltään Harley Davidson, Suomussalmella kuulustelemassa syrjäseudun epäilyttäviä kansalaisia siihen malliin, että vallan veri virtasi.

Kekkosen kuulustelumatkan syy oli, että Antti Juntusen nostattaman herätysliikkeen oppien mukaisesti korven asukit uskoivat, että suojeluskuntapukuihin ommeltu S-kirjain oli pedon merkki, ja että vain kommunistit pääsevät taivaaseen. Juntunen myös ennusti, että Ilmestyskirjan Punainen Ratsastaja tulee vielä rajan takaa ja panee valkoisen Suomen matalaksi. Se profetiahan oli sikäli erikoinen profetia, että se sitten melkein toteutuikin.

Ainakin hyvän tarinan mukaan Kekkonen käytti kuulusteluissaan mustiin nahkahansikkaisiin verhoutuneita nyrkkejään siihen malliin, että kuulusteltavista irtosi paljon tietoja, mutta myös hampaita. Kerrotaan, että Kekkonen kävi sitten 50-luvulla ennen presidentiksi tuloaan pyytämässä kuulustelumenetelmiään anteeksi ainakin joltakulta verta sylkeneeltä.

Siunatuksi lopuksi lainaan suoraan Wikipediaa, jonka mukaan: ” Talvisodan alettua Juntunen julisti kirjoittamissaan lehtisissä tukeaan Kuusisen hallitukselle ja puna-armeijalle. On väitetty että Juntusen saarnat vaikuttivat osaltaan siihen että osa Suomussalmen rajakylien, lähinnä Juntusrannan, siviileistä ryhtyi yhteistyöhön neuvostojoukkojen kanssa. Juntusrannassa syyskuussa 1939 käyneen piispa Eino Sormusen mukaan kyläläisten ”kommunismi oli luonteeltaan hurmahenkiskristillistä, uuden ihanneyhteiskunnan haaveilua. Kokouksissa veisattiin Siionin virsiä ja välillä puhuttiin punaisesta ratsastajasta, jonka aika oli nyt tullut”.

Juntunen suljettiin sodan aikana Tammisaaren pakkotyölaitokseen ja myöhemmin hän oli turvasäilössä Oulussa. Sotien jälkeen Juntunen liittyi SKDL:ään ja hänestä tuli 1948 SKP:n jäsen. Juntunen kuoli 1956.”Tässä lisätietoa Antti-Kristuksesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Juntunen

Atte Korholan Usa:n kristillisestä äärioikeistosta käsittelevää kirjaa lukiessani aloin pohtia sitä, että  onko kukaan tehnyt tieteellistä tutkimusta korpelalaisesta herätysliikkeestä, joka vaikutti varsinkin Pohjois-Suomessa ennen sotia. Saattaa olla, että kannattajia oli Savossakin  ja jopa kotikyläni Kärkkäälän suunnalla, koska uskonasioista kiinnostunut Kakkisen Olli oli vieraillut hurmosmaisessa hengellisessä kokouksessa ja kertoi jälkeenpäin poistuneensa tilaisuudesta siinä vaiheessa, kun tilaisuus vaikutti muuttuvan ”mulukkutalakoiksi”.

Tietääkseni korpelalaisuutta ei ole kunnolla tutkittu, ja siinäpä saattaisi olla minulle sopiva ajankulu eläkepäiviksi. Luultavasti asiasta löytyy paljon taustatietoa esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoista ja poliisien arkistoista. Wikipedian mukaan poliisi seurasi aktiivisesti korpelalaisten edesottamuksia ja kertoo seuraavaa:

”Huhtikuussa 1938 poliisi sai aihetta kiinnittää tarkempaa huomiota liikkeeseen, kun muutama sen kannattajista jäi kiinni Ruotsin alkoholin valmistuslakien rikkomisesta. Keväällä 1939 kävi ilmi, että kolme alaikäistä oli tullut raskaaksi.Tästä seurasivat ensimmäiset pidätykset ja Pajala-Korpilombolon kihlakunnan käräjäprosessi, joka kesti aina kevääseen 1940. Tämän prosessin seurauksena vuosina 1939-40 viisi korpelalaista tuomittiin vankeuteen ja yksi syyntakeettomana mielisairaalaan sekä noin viisikymmentä korpelalaista saivat sakot. Tuomioiden perusteet olivat alaikäisiin kohdistuva haureus ja Ruotsin alkoholin valmistuslakien rikkominen sekä siveyttä vaarantavat toimet.”

Liikkeen perustaja Toivo Korpela oli väkevä puhuja. Hän sai jopa 30-luvun alkuvuosina opetuslapsensa uskomaan, että valkoinen arkki, ilmeisesti jonkinlainen zeppeliinin kaltainen ilmakulkuneuvo, saapuu noutamaan 666 uskollisinta luvattuun maahan Palestiinaan Luossajärven jäältä. Niinpä monet myivät talonsa sekä tavaransa ja kokoontuivat odottamaan noutajaa, jonka aikataulu kuitenkin petti. Se ei saapunutkaan 16.3.1935 klo 6 kuten ennustettu oli. Tosin ennustuksen tehneelle Sigurd Siikavaaralle taisi lopulta tullakin joku noutaja, koska hänet toimitettiin asianmukaiseksi katsottuun mielitautiparantolaan.

Mutta toiminta jatkui ja vaikka olen aina pitänyt lestadiolaisuutta aika ahdasmielisenä suuntauksena, niin korpelalaisuus sai sittemmin erittäin vapaamielisiä piirteitä ja sen hartauden harjoittamismuodot poikkesivat ainakin siitä, mihin nykyisen valtiokirkon piirissä on totuttu, mikäli Wikipediaan on yhtään uskomista ja miksi ei olisi:

”Toiminta jatkui, kun Sigurd Siikavaara pääsi mielisairaalasta juhannuksena 1935. Piitimen Furunäsetin mielisairaalasta päästyään Sigurd Siikavaara tulkitsi odotetun kristalliarkin tarkoittavankin Jumalan henkeä, joka olisi vuodatettu kullekin korpelalaiselle. Hän tietysti Ensimmäisenä Profeettana olisi saanut tuosta Hengestä suurimman osan. Tästä julistuksesta oli seurauksena se, että korpelalaiset saattoivat tehdä syntiä synnin tarttumatta ja tahraamatta heitä. Synnin puolestaan Sigurd Siikavaara ymmärsi Tornionjokilaaksossa vaikuttaneen lestadiolaisuuden mukaan. Keväällä 1937 alkoholi tuli mukaan kuvioihin. Sigurd Siikavaara sairasti iskiasta ja muutamat hänen kannattajistaan toivat hänelle ”lääkkeeksi” olutta. Sigurd Siikavaara nautti tarjotut juomat ja olo helpottui.

Atte Korholan Trump-kirjasta opin, että vaikka muissa länsimaissa uskonnon merkitys politiikassa vähenee, niin Usa:ssa niin ei tapahdu. Törkeästi puhuva ja käyttäytyvä maan presidenttikin korostaa olevansa hurskas perinteisiä perhearvoja kannattava kristitty, vaikka hän ei ole onnistunut ainakaan ihan täysin pitäytymään yksiavioisuudessa, vaan on nyt kolmatta kertaa naimisissa ja vaikka häntä on syytetty jopa raiskauksista.

Nykyisen Usa:n presidentin virkaanastujaisseremoniassa olivat monet maailmankatsomukset edustettuina tilaisuudessa, vaikkakaan ateisteja ei oltu kutsuttu. Sama puute on muuten myös Suomessa joulurauhaa julistettaessa, koska tilaisuudessa ovat läsnä vain molemmat valtiokirkkomme ja katoliset, mutta vapaa-ajattelijoiden edustus puuttuu.

Minulle Usa:n presidentin virkaanastujaisseremoniassa pettymyksen aiheutti se, ettei presidentin hengellinen neuvonantaja Paula White ollut pitämässä hurmossaarnaansa, vaan tarvittavan hurmossaarnan piti minulle täysin tuntematon tummahipiäinen mies, jonka esitys jäi suhteellisen vaisuksi verrattuna esimerkiksi siihen hurmokseen, jonka vallassa Paula White vuoden 2020 presidentinvaalien äänten laskennan aikana manasi enkeleitä eri puolilta maailmaa saapumaan paikalle varmistamaan oikean vaalituloksen.

Olen jyrkästi sitä mieltä, että Suomen kilpa- ja huippu-urheilukeskus Kihun asiantuntijat voisivat perehtyä tähän Paula Whiten kykyyn lietsoa itsensä hurmokseen, jotta voisivat opettaa myös maamme urheilijat toimimaan samoin. Esimerkiksi eilisessä Malta-Suomi-jalkapallo-ottelussa poikiemme peliesityksestä puuttui hurmos. https://www.youtube.com/watch?v=7DlRueGU1AU

Vaikka Atte Korhola kertoo erinomaisessa kirjassaan Kristillinen äärioikeisto ja Trump erityisesti kristitystä äärioikeistosta, sivutaan teoksessa myös Usa:n kristillistä äärivasemmistoa, joka uskonsuuntaus tietysti kuulostaa lievästikin ilmaistuna kummalliselta, mutta tässä yhteydessä pitää kuitenkin muistaa, että selvästi äärivasemmistolainen palestiinalainen työläistaustainen profeetta Jeesus Nasaretilainen puheissaan korosti mm. ihokkaiden jakamisen tärkeyttä ja pelotteli rikkaita sillä, että heidän taivaaseen pääsemisensä tulee olemaan haasteellisempaa kuin kamelin pääseminen neulansilmän läpi.

Tunnetuin amerikkalainen äärivasemmistolainen lahkojohtaja oli Jim Jone, joka saarnasi rotujen välisen tasa-arvon puolesta, yhdistellen kristinuskoa ja marxilaisuutta. Hän liittyi lapualaistaustaisen Gus Hallin, joka Pohjanmaalla tunnettiin Halperin Kustaana, johtamaan Yhdysvaltain kommunistiseen puolueeseen 1950-luvun alussa, mutta hän erosi puolueesta sen tuomittua Stalinin ja liittyi sitten maolaisiin.

Jones perusti vuonna 1955 Indianassa helluntaikirkon nimeltä Wings of Deliverance, josta tuli myöhemmin Kaliforniassa nimeltään Kansan temppeli. Kirkossaan Jones saarnasi luokkajaon ja sorron lakkauttamisesta sekä eri taustoista tulevien ihmisten rauhaisasta rinnakkaiselosta, joka mielestäni oikein onkin. Ja hyvin Jones saarnasikin, koska hänestä tuli hyvin vakavarainen henkilö sen jälkeen, kun pyysi seuraajiaan lahjoittamaan rahaa ja omaisuutta.

Jouduttuaan vaikeuksiin erinäisistä väärinkäytöksistä epäiltynä Jones muutti yli tuhatpäisen lahkonsa kanssa Etelä-Amerikan pohjoisrannikolle Guyanaan ja perusti sinne vuonna 1977 maatalouskommuunin nimeltä Jonesown. Kommuunin surullisesta lopusta kertoo Wikipedia seuraavaa:

”Marraskuussa 1978 yhdysvaltalainen edustajainhuoneen jäsen Leo Ryan saapui toimittajaryhmän kanssa Guyanaan tutkimaan Jonesin väitettyjä väärinkäytöksiä. Kun Ryan oli lähdössä kotimatkalle 14:n Jonesin lahkosta eronneen kanssa, Jones määräsi ryhmän tapettavaksi. Surmansa saivat Ryan ja neljä hänen ryhmänsä jäsentä. Tämän jälkeen Jones määräsi kaikki seuraajansa juomaan syanidia ja ilmeisesti ampui itsensä. Joukkoitsemurhassa kuoli kaikkiaan 913 ihmistä. Jones oli määrännyt viiden miljoonan dollarin omaisuutensa lähetettäväksi Venäjälle. Neuvostoliitto kieltäytyi vastaanottamasta rahoja.”

Tässä lisätietoa Jim Jonesista ja hänen lahkostaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jim_Jones

Venäjä näyttää olevan Ukrainan sodassa aika heikoilla, koska se haluaa 30 päiväksi keskeyttää puolin ja toisin energiainfrastruktuurin tuhoamisen, jossa varsinkin Venäjä on kunnostautunut. Tiettävästi Venäjä on tuhonnut Ukrainan voimaloista jo 80 %, mutta eräät ydinvoimalat ovat sentään vielä jäljellä. Niitä ei ilmeisesti Putinkaan uskalla pommittaa, koska Euroopassa yleensä tuulet kulkevat lännestä itään ja ydinlaskeuma saattaisi hyvinkin päätyä Venäjälle.

Tšernobylin onnettomuudessa vapautui vain 5 % reaktorin radioaktiivisuudesta ja siitä huolimatta noin 3.000 km2:n suuruinen alue tulee olemaan Ukrainassa asumiskiellossa vielä muutaman vuosituhannen. Sellaisenkin laskelman olen nähnyt, jonka mukaan Tšernobylin tussaus aiheutti enemmän menoja Neuvostoliitolle, mitä Neuvostoliiton ydinvoimalat toivat valtiolle tuloja.

Venäjän alue ei ole juurikaan kärsinyt Ukrainan sodassa, mutta kuitenkin suuri osa maan noin 40 öljynjalostamosta on Ukrainan lennokkien vaurioittamia. Jos sota jatkuu, tulee Ukraina valmistamaan tuhansia muutaman tuhat euroa maksavaa pitkänmatkan lennokkeja, joista osa tulee torjunnasta huolimatta läpäisemään Venäjän torjunnan, jonka seurauksena bensajonot Venäjän huoltoasemilla tulevat kasvamaan.

Se tulee nakertamaan Putinin kansansuosiota samalla lailla, kuin kananmunien kallistuminen on vaarantamassa Krasnovin aseman maan presidenttinä. Usa:ssa munat maksavat jo dollarin kappaleelta. Dollarin ja euron kurssi on nykyään jokseenkin sama.

https://www.verkkouutiset.fi/a/mita-ukraina-voi-saavuttaa-iskuilla-oljynjalostamoihin/#28a1b748

keskiviikko 19. maaliskuuta 2025

Budabestin sopimus

Vaikka varmaa tietoa ei ole siitä, mitä Krasnov ja Putin eilen puhelimessa sopivat, niin Krasnovin vaalilupauksesta huolimatta, jossa hän lupasi lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa, sota näyttää jatkuvan ja tässä yhteydessä on syytä muistaa, että maailmansodat kestävät yleensä 4-5 vuotta. Mutta jos Zelenskyi ehtii tämän neuvoni lukemaan, niin kehotan häntä kaiken kiireen keskellä syventymään vuonna 1994 tehtyyn Budabestin sopimukseen.

Tuossa sopimuksessahan sovittiin, että Ukraina luopuu noin 1.000 ydinaseestaan ja luovuttaa ne Venäjälle ja vastavuoroisesti Venäjä, Usa ja Britannia pidättytyvät uhkailusta tai voimankäytöstä ja kunnioittavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta sekä sitoutuvat siihen, että mitään heidän asevoimiaan ei koskaan käytetä allekirjoittajamaita vastaan, paitsi itsepuolustustapauksissa YK:n peruskirjan mukaisesti.

Ainakin oman tulkintani mukaisesti Venäjä on nyt törkeästi rikkonut tuonkin sopimuksen ja Ukraina voisi harkita vastatoimia. Vastatoimia harkitessaan Zelenskyi voisi tutustua toisen Ukrainan juutalaisen poliitikon Golda Meirin, joka syntyperästään huolimatta toimi Israelin pääministerinä, puheeseen, jonka tämä piti muistaakseni joskus 1970-luvulla.

Puheessaan Meir vakuutti, ettei Israelilla ole ydinaseita, mutta tarvittaessa se tulee niitä käyttämään. Nykyään uskotaan, että Israelilla on muutamia kymmeniä ydinaseita, mutta pikkuisen tuota tietoa epäilen, koska en ole löytänyt tietoa siitä, että Israel olisi tehnyt ydinkokeita. Toisaalta nykyään, jolloin plutoniumia on helposti saatavilla, ydinpommin valmistaminen ei kauaa kestä. Joku alan asiantuntija kertoi, että Otaniemessäkin atomipommi syntyisi tarvittaessa puolessa vuodessa.

Vaikka Golda Meir oli nainen, niin Wikipedia todistaa, että hän oli harvianisen kova jätkä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Golda_Meir

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 2.31 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 18. maaliskuuta 2025

Kenellä suurin

Atte Korholan peruspessimistisen kirjan Trumpista ja kristillisestä äärioikeistosta luettuani mieleeni palasi, että historia kuitenkin todistaa sen, että yleensä pessimistit ovat olleet väärässä, sillä pessimisteilläkin on paha tapa suhtautua tulevaisuuteen liian toiveikkaasti. Korholan kirja julkaistiin ennen Usa:n presidentin vaaleja ja kirjassa ennustetaan aivan oikein monenlaisia kauheuksia tapahtuvan, jos Trump voittaa vaalit.

Mutta eipä Korhola ymmärtänyt ennustaa kaikkia tulevia kauheuksia, sillä hänkään ei uskonut, että Trump jo heti sen jälkeen, kun oli noussut maailman vastuunalaisimpaan virkaan, ilmoitti kylmän rauhallisesti, että Kanada, Grönlanti ja Panaman kanava olisi liitettävä hänen valtakuntaansa. Luulen, että ilmoituksen taustalla on se, että Trump ja Putin kilpailevat kaverillisesti siitä, että kummalla on isompi.

Tynkä-Venäjän pinta-ala on tällä hetkellä vain noin 17 miljoonaa km2, mutta jos Trumpin suunnittelemat valloitukset toteutuvat kasvaa Usa:n pinta-ala vajaasta 10 miljoonasta km2 yli 20 miljoonan km2, joten sen jälkeen Trumpilla olisi maailman suurin.

Mutta jos tynkä-Venäjän hallitsija Putin vastaa haasteeseen ja valloittaa tsaarin aikuiset Venäjän alueet takaisin, yltää hänen valtakuntansa 24 miljoonaan km2, joten hänellä on sen jälkeen maailman suurin. Epäilen kuitenkin, että ainakin Alaskan valtaus on Putinille haasteellinen tehtävä ainakin niin pitkään kuin Trumpissa vähänkin pieru kulkee kuten meillä Savossa asia ilmaistaan.

Siunatuksi lopuksi korostan kuitenkin sitä, että maailman historian suurin valtio Venäjä ei Putinin kaavailemien valloitustenkaan jälkeen olisi, koska lukutaidottomat mongolit valtasivat hallintaansa noin 32 miljoonaa km2 ja alistivat valtansa alle lähes puolet ihmiskunnasta. Nähtäväksi jää, koska Mongoliassa viriää ajatus siitä, että Tsingis-kaanin aikaiset rajat olisi saatava takaisin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolivaltakunta

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.37 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 17. maaliskuuta 2025

Elämme ratkaisevia aikoja

Huomenna elämme ratkaisevia aikoja, kun vanhat KGB:n agentit Krasnov ja Putin jakavat maailmaa. Luulen, että päädiili tulee olemaan se, että Putin saa ottaa Ukrainalta venäläisinä pitämänsä alueet ja että Usa tulee tarvittaessa ainakin taloudellisesti tukemaan Venäjää tässä asiassa.

Putin on reilu toveri Krasnoville ja lupaa tälle vastineeksi Grönlannin, mutta jos Tanska jostain syystä ämpyilee asiassa, kuten Savossa sanotaan, niin salaisella lisäpöytäkirjalla sovitaan, että Putin saa vallata Tanskan salmet, koska ne ovat strategisesti äärimmäisen tärkeät Venäjälle, koska jos salmet suljetaan venäläisiltä laivoilta, niin kohta Pietarissa ja Moskovassa nähdään nälkäkapinoita vuoden 1917 malliin.

Synkältä siis näyttää maailman tulevaisuus ja omalta osaltani synkkyyttä lisää se, että luin juuri Atte Korholan kirjan Kristillinen äärioikeisto ja Trump. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Korhola, joka varmaankin hallitsee tieteellisen ajattelun, vaikka onkin syvästi uskovainen mies, on varmasti ihan tieteellisen lähdekriittisesti kerännyt tilastotietoa Usa:n kristillisen äärioikeiston maailmankuvasta ja tämä maailmankuva ainakin suomalaisesta näkövinkkelistä näyttää kaikessa kauheudessaan tahattoman koomiselta.

Esimerkiksi keskiverto Usa:n kanslainen uskoo, että peräti 30 % amerikkalaisista on juutalaisia, 27 % muslimeja ja 20 % transsukupuolisia, vaikka tosi asiassa mikään noista ryhmistä ei ole 2 % suurempi. Lisään tuohon tilastotietoon vielä sen, että juutalaiset omistavat maailman varallisuudesta vain 1 %:n, vaikka yleensä heitä pidetään hyvin rikkaina.

Siunatuksi lopuksi kerron vielä sen, että muutama vuosi sitten Kuopion filosofiakerhossa kerroin, että 60 % amerikkalaisista on kreationisteja eli he eivät usko evoluutioon vaan Raamatun, Tooran ja myös Koraanin luomiskertomukseen. Silloin eräs yliopistomies oikaisi minua ja kertoi, että 60 % Usa:n yliopistotutkinnon suorittaneista kansalaisista on kreationisteja.

Lämmin lukusuositus tälle Atte Korholan kirjalle: https://kirja.fi/collections/atte-korhola/products/kristillinen-aarioikeisto-ja-trump-9789520466756

30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Markkinatutkimusyritys YouGov suoritti pyysi vuonna 2022 amerikkalaisia arvioimaan, kuinka monta prosenttia amerikkalaisista aikuisista kuuluu tiettyyn identiteettiryhmään. Vastausten keskiarvojen mukaan 30 prosenttia amerikkalaisista olisi juutalaisia, 27 prosenttia muslimeja ja 21 prosenttia transsukupuolisia. Mikään näistä ryhmistä ei ole kahta prosenttia suurempi.

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.40 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 16. maaliskuuta 2025

Kasvonsa peittänyt mies

Viimeaikaiset maailmantapahtumat ovat saaneet minut, epäluuloisen ja perusnegatiivisen ihmisen, miettimään sitä, onko maamme viime vuosikymmenten politiikassa harrastettu poliittisia murhia, jollaiset nykyään ovat suoranainen muotioikku muun maailman poliittisessa elämässä. Niinpä luin Riku Keski-Rauskan kirjan Kasvonsa peittänyt mies, joka kertoo nuorena yllättäen kuolleen kokoomuspoliitikko Juha Vikatmaan elämäntarinan.

Juha Vikatmaan molemmat vanhemmat olivat vaativia uskonnonopettajia ja niinpä liikunnallisesti lahjakkaasta Juhasta ei tullut jääkiekkoilijaa, vaikka hän oli raumalainen, sillä vanhemmat pitivät jääkiekkoilua syntinä, jota se on minunkin mielestäni, vaan Juha harrasti pesäpalloilua, jota ei jostain syystä syntinä pidetty, mestaruussarjatasolla.

Muutenkin Vikatmaan vanhempi poika oli lahjakas ja paras kaikessa mihin ryhtyi. Hän oli yksi niistä 34 ylioppilaasta, jotka kirjoittivat kuusi laudaturia ja niinpä hän etenikin jo kolmikymppisenä Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessoriksi. Juhan nuorempi veli oli sen sijaan toisenlainen. Hän jätti keskikoulunkin kesken ja lähti merille, jossa hän oppi viettämään ns. hauskaa elämää, jollaista isoveli ei koskaan ehtinyt lyhyeksi jääneen elämänsä aikana viettämään.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että joulukuun alussa 1974 hauskaa elämää viettänyt pikkuveli etsi elämässään loistavasti menestynyttä ja Kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkinyttä 33-vuotiasta isoveljeään taskulampun valossa perheen kesämökiltä ja löysi tämän hirttäytyneenä. Keski-Rauskan kirjan mukaan kyseessä oli puhdas hermoromahduksesta johtunut itsemurha. Tapauksen kauheutta lisää se, että muutama viikko myöhemmin Juha Vikatmaan vaimo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa synnytti lapsen, joka oli hirttäytynyt napanuoraansa.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Juha Vikatmaa kuului Kokoomuksen nuoriin neuvostomyönteisiin remonttimiehiin, jotka tähtäsivät Harri Holkerin syrjäyttämiseen, joten Neuvostoliiton suurlähetystössä palvelleella lähetystöneuvos Viktor Vladimirovilla, jonka Suomen kansa muistaa charmanttina herrasmiehenä, ei luultavasti ollut osuutta Vikatmaan äkilliseen kuolemaan.

Vaikka Vladimirov toimi Suomessa vaatimattoman tittelin turvin, on Supon entinen johtaja Seppo ”Isi” Tiitinen kertonut hänen olleen koko KGB:n murha- ja sabotaasiosaston johtajan. SKDL:n puheenjohtaja Ele Alenius muuten kertoi saaneensa Vladimirovilta terveiset, joiden mukaan Neuvostoliiton on ryhdyttävä toimiin Aleniuksen suhteen, ellei tämä muuta linjaansa. Jostain syystä Alenius tulkitsi terveiset murhauhkaukseksi.

Tästä linkistä pystyy Kasvonsa peittänyttä miestä lukemaan reilut 60 sivua: https://www.google.fi/books/edition/Kasvonsa_peitt%C3%A4nyt_mies/h3vUEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.23 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 15. maaliskuuta 2025

Esitys Uukuniemen kesäjuhlien ohjelmaksi

Helsingin Sanomat antoi eilen arvostelussaan uukuniemeläisten elokuvalle Rajalla peräti neljä tähteä. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Talvisota-elokuva sai vain kaksi ja puoli tähteä. Mutta ikävä kyllä Rajalla-elokuvan ensi-iltaa ei eilen nähty täällä Suonenjoella, vaikka muissa Savon teattereissa sitä esitettiin. Tämä seikka nostattaakin mieleeni sen, että toivottavasti ensi kesän Uukuniemen kesäjuhlien yhteydessä Rajalla näytetään vaikkapa nuorisoseuran talolla; itse voin tulla elokuvaprojektorin käyttäjäksi, koska viitisenkymmentä vuotta sitten opin elokuvakerhossa menestyksellä taistelemaan erilaisten filmejä silppuavien projektorien kanssa.

Seuraavilla Uukuniemen kesäjuhlilla voisikin olla hyvin korkeakulttuuripitoinen ohjelma. Juhlapuheen voisi pitää maamme tunnetuin kirjailija Sirpa Kähkönen, vaikka hän ei uukuniemeläisiä olekaan; tosin hänen isänsä on Uukuniemen Kalattoman kylältä, joka kylän nimi on mielestäni vähän hassu.

Kesäjuhlilla kirkkokonsertin voisi pitää maamme paras sekakuoro Koiton Laulu, vaikka kuoro ei ole uukuniemeläinen, vaan se on helsinkiläisen Koitto-nimisen raittiusyhdistyksen kuoro. Kuitenkin kuoroa johtaa menestyksellä uukuniemeläinen Petri Tiainen, joten kyllä sen voisi sillä perusteella ihan hyvin Uukuniemen kesäjuhlille kelpuuttaa.

Toivon, että Koiton Laulu esittää konsertissaan laulun nimeltään Buchenwaldin hälytys, sillä se on hyvin ajankohtainen laulu, koska lehtiotsikot juuri kertoivat, että maailman rikkain ihminen Elon Musk kyseenalaistaa juutalaisten kansanmurhan, eli holokaustin, tapahtumisen. Musk on meille tuttu niistä uutiskuvista, joissa hän seisoo ilmeisesti ketamiinipöllyssä virnuillen Trumpin vierellä tämän valehdellessa häpeämättömästi koko ihmiskunnalle.

Buchenwaldin hälytys on moneen kertaan haavoittuneen Ukrainan juutalaisen sotainvalidin Aleksandr Sobolevin sanoittama. Sobolovin lesken mukaan hänen miehensä kuuli uutisen Buchenwaldin muistomerkistä radiossa ja häneen teki vaikutuksen kellotorni, joka oli pystytetty kansalaiskeräyksellä kootuilla varoilla. Sobolev kirjoitti runonsa kahdessa tunnissa. Hän tarjosi sitä Pravdaan, mutta lopulta se julkaistiin Trud -nimisessä lehdessä. Sobolev lähetti runonsa Vano Muradelille, joka sävelsi sen ja hyvin sävelsikin, koska minullakin tämä Koiton Laulun esitys saa vallan kylmät väreet kulkemaan. 

https://www.youtube.com/watch?v=jpGEn0_8lpw 

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.00 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 14. maaliskuuta 2025

Rajalla

Harva on se päivä, jolloin 500 asukkaan Uukuniemi ei ole esillä maamme mediassa. Tänään Ylen Aamussa hämmästelin, kun jotakuta mielestäni hyvin tutun näköistä ihmistä haastateltiin ja paljastui, että haastateltava on Uukuniemen johtaviin elokuvaohjaajiin lukeutuva Elina Hyvärinen, jonka ohjaama dokumenttielokuva Rajalla saa tänään ensi-iltansa.

Viime kesänä Uukuniemen kesätorilla Hyvärinen haastatteli minuakin rajan tilanteesta Parikkalan Sanomien toimittajan ominaisuudessa ja kerroin hänelle, että minusta entisen hyvän itäisen naapurin ylläpitämä hirmuisen tehokas valonheitin, jonka valokiila vielä 70-luvulla seuraili pimeässä kulkevia, olisi saatava uudestaan toimintaan, koska se varmasti houkuttelisi elämysmatkailijoita pitäjään.

Minulle on kerrottu, että valonheitin seuraili varsinkin pimeällä Pyhäjärvellä veneileviä ja minusta olisi mielenkiintoista kokeilla, mitenkä tuulastus, joka on yksi jännittävimmistä kalastuksen muodoista, onnistuisi venäläisten valonheittäjän loisteessa. Olen perinyt tuulastusatraimen appiukoltani ja Hasakki-merkisen tuulastuslampun isältäni, mutta sen sukka ja neula olisivat uusimisentarpeessa ja parempi olisi, jos venäläiset kustantaisivat maksutta käyttööni kunnon valonlähteen.

Muuten minun lapsuudessani tuulastuskalastuksen jännittävyyttä lisäsi sekin, että laki sen kielsi ja muistanpa, miten isäni lähti naapurin miehen kanssa tuulaalle sillä asenteella, että jos riistapoliisi tulee, niin atrain isketään riistapoliisin perseeseen. Nykyään tuulastus on sallittua, koska epäilen, etteivät ns. kettutytöt ole tietoisia siihen liittyvästä julmuudesta.

Jostain syystä Parikkalan Sanomat ei julkaissut haastatteluani, mutta sen sijaan vieressäni istuvan sveitsiläisrouvan ihmettely siitä, miksi rajavartijat vähän väliä tarkastavat heidän autonsa , julkaistiin. Sveitsiläisauto varmaankin pysäytetään usein sen vuoksi, että rajavartijoilla on tiellä kameravalvonta ja ulkomaan rekisterikilvillä liikkuva auto herättää huomiota.

Sveitsi on hyvin järjestäytynyt yhteiskunta, jossa ei juurikaan mitään tapahdu ja ilmeisesti sen vuoksi Parikkalan Sanomien juttu on siellä herättänyt suurta huomiota ja on jopa epäilty, että jutussa ollut kuva, jossa istun sveitsiläisrouvan vieressä, on synnyttänyt juorun sveitsiläisrouvan vaihtaneen miestä. Näin asianlaita ei kuitenkaan ole.

Elina Hyvärisen haastattelun voi katsoa tästä https://areena.yle.fi/1-73942369 ja enpä malta olla liittämättä tähän juttuun myös Parikkalan Sanomien Sveitsissä kohun synnyttänyttä valokuvaa.

https://areena.yle.fi/1-73942369

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.20 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Nukkekoti

Upea on tuo naapurini Karhun Matin rakentama Kutvosen romppeiden pienoismalleilla sisustettu nukkekoti. Ennen puhuttiin maailman seitsemästä ihmeestä, mutta minusta tuo nukkekoti on se maailman kahdeksas ihme. Se on äärimmäisen pikkutarkkaa työtä,  esimerkiksi kaappien ovet ja uuninluukutkin ovat avautuvaa mallia.

Olen jyrkästi sitä mieltä, että Suonenjoen kaupungin tulisi ostaa tuo ja sijoittaa se jonnekin sopivaan paikkaan satunnaisten matkailijoiden ihasteltavaksi, ehkä Kolikkoinmäen työläiskotimuseo olisi sopiva paikka. Työläiskotimuseoon voisi muuten asettaa lasivitriiniin nähtäville myöskin Kalle Jalkasen tekohampaat, koska niistä Suonenjoki tunnetaan maailmalla jopa Kutvosen romppeita paremmin.

Matti Karhun nukkekoti todistaa sen, että suomalaiset vanhan kansan miehet, jotka olivat käyneet korkeintaan supistetun kansakoulun, olivat käsistään hyvin käteviä.  Filosofi Wittgensteinia pidettiin aikoinaan nerona varsinkin sen vuoksi, että hän pystyi itse rakentamaan talonsa, mutta samaan pystyi maassamme ennen melkein jokainen mies eivätkä ne talot olleet heti homeessa, kuten nykyään on asian laita.

Minun  koulutukseen ovat veronmaksajat käyttäneet muutaman satatuhatta euroa, mutta kirvesvartta en osaa veistää, vaikkakin olen asiaa pitkään jo harkinnut. Minulla on nimittäin kasa kirveen teriä, mutta varret niistä puuttuvat, koska tuota voimanpaskaa on minulle siunaantunut niin, etteivät halvat kiinalaiset puuvarret montaa iskua kestä käytössäni. Nyt sunnittelen sitä, että taitan lehtikuusesta tukevia oksia ja liitän kirveen terät niihin ilmastointiteipillä. Lehtikuusen oksat ovat luonnostaan kirvesvarren omaisesti käyriä ja ne ovat lujia eivätkä tiettävästi edes lahoa.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2025

Uponnut sotasaalis

 

 

Olen keräillyt pentuvuosieni aikaisia poikien seikkailukirjoja ja onnistuin nyt hankkimaan 60 vuotta sitten lukemani vuonna 1959 ilmestyneen Erkki Rekimiehen Uponnut sotasaalis-nimisen teoksen. Kirjan ilmestyttyä silloinen kirjastoväelle suunnattu tiedotuslehti kertoo tämän kirjan kertovan jatkosota-ajan moraalin rappiosta ja korruptiosta ilman, että kirjailija näitä ilmiöitä mitenkään tuomitsee ja sen vuoksi kirjastolehti suositteli, että jos kirjasto suinkin voi olla tämän julkaisun hankkimatta, niin sitä ei pidä hankkia nuorisoa turmelemaan.

Minusta sen sijaan kirja on hieno poikien seikkailukirja nimenomaan sen vuoksi, että se kertoo sodan aiheuttamasta moraalin rappiosta ja korruptiosta ilman, että kirjailija näitä ilmiöitä sormellaan osoittelee, vaan jättää asian lukijan itsensä oivallettavaksi.

Uponnut sotasaalis kertoo pikkukaupungista, jossa pieni poikajoukko seikkailee sotaromun ja miinakenttien keskellä yhteiskunnan moraalin rappeutumista ja korruptiota pikkubisneksissään hyödyntäen. Sotilaille myydään esimerkiksi rotanhäntiä, joiden avulla nämä voivat ostaa lomia vääpeliltä ja sitten vääpeli myy rotanhännät takaisin pojille, jotka palauttavat ne taas kaupalliseen kiertoon. Suomen sota-ajan rotanhännät olivat siis samanlaisia maksuvälineitä, kuin Marlboro-askit olivat pula-ajan Neuvostoliitossa.

Pikkukaupungissa on myös italialaisia torpedovenemiehiä ja näille pojat päättävät myydä löytämänsä puoliautomaattikiväärin huimalla 500 markan hinnalla. Tämä ei sitten onnistukaan moisella hinnalla, sillä tulkkina toiminut suomalainen sotilas myykin aseen luvatta 1.000 markalla. Asia todistaa sen, etteivät italialaiset itsekään arvostaneet Terni-kivääreitään, jollaisella kuitenkin Kennedy onnistuttiin ampumaan 20 vuotta myöhemmin.

Tapahtumat sijoittuvat nimeltä mainitsemattomaan suuren veden rannalla sijaitsevaan pikkukaupunkiin, jossa toimii italialainen torpedoveneosasto ja jossa on korkea kerrostalo, jossa asuu kansanedustaja, joka on onnistunut hankkimaan taloon hissin. Talon talonmiehenä on suomea puhuva luottovanki, jonka kansanedustaja on onnistunut suhteillaan hankkimaan vankileiriltä.

Pojanviikarit onnistuvat suhteillaan lahjontaa, uhkailua ja kiristämistä hyväksi käyttämällä pakottamaan luottovangin sotilastekniseksi apulaisekseen, joka purkaa ja kokoaa erilaisia poikien hankkimia sotilasteknisiä laitteita, mutta siinä vaiheessa, kun vankia painostetaan purkamaan lentopommi, muistaa hän nähneensä sodan alussa veteen syöksyvän pommikoneen, josta voisi saada arvokasta alumiinia vaikkapa sormustarpeiksi ja kalliita mittareita vaikkapa maanpuolustuksen tarpeisiin ja niin pojat unohtavat pommin purkamisen ja pakottavat vangin oppaakseen veneretkelle, josta retkestä sitten syntyy huima seikkailu, jossa hengenlähtökin on lähellä.

Kirjan suuri vesi on tietysti Laatokka, pikkukaupunki on Sortavala ja hissillinen kerrostalo, jossa kansanedustaja asuu, on tietysti As. oy Riutta, jonka seinän sotavammoja olen itsekin joskus tutkinut. Luulin silloin, että reiät olisivat olleet lentokonekonekiväärin tekemiä, mutta jostain myöhemmin luin, että taloa on tulitettu joltain mäeltä panssaritorjuntatykillä tai -kiväärillä. Olisiko talon yläkerroksissa piileskellyt vihollisen tarkka-ampuja?

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.33 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 11. maaliskuuta 2025

Hulkkolan ydinvoimala

Suonenjokikin ylitti tänään median uutiskynnyksen, sillä Helsingin Sanomien palstalla, jolla kerrotaan 50 vuoden takaisista tapahtumista, julkaistiin juttu Hulkkolan kylän levottomuuksista. Siihen aikaan kylälle suunniteltiin ydinvoimalaa ja se synnytti Suonenjoen historian ensimmäiset mielenosoitukset, jotka eivät kuitenkaan äityneet mellakoinniksi suuren maailman tapaan. Turhaan ei Hulkkolan puolesta osoitettu mieltä, koska ydinvoimaa tänne Suonenjoelle ei näytä tulevan, mutta sen sijaan tänne näyttää tulevan yli 2 km2 aurinkopaneeleita ja 300 metriä korkea tuulivoimala.

Jokin aika sitten kirjoitin, että matkailupoliittisista syistä Suonenjoelle olisi saatava matkailunähtavyyksiksi Silver Star-raketin kopio ja Karhun Matin rakentama valtavan upea nukkekoti, joka on sisustettu Kutvosen romppeiden valtavan upeilla pienoismalleilla, mutta nyt esitän lisäksi, että kaupunkiimme on saatava myös maailmankuulun kitaristin Andy McCoyn näköispatsas, koska Antti Hulkko ei olekaan Odessan mustalaisten jälkeläisiä, kuten hän on itse väittänyt tarinassaan, jossa tarinassa vastuu jää täysin kuulijalle, koska kertoja onkin taustaltaan Savon poekia.

Tosi asiassa Antti onkin savolaisten Hulkkolan kylän Hulkkosten jälkeläisiä. Hulkkoset ovat taas tutkimusteni mukaan entisiä Markkasia, jotka taas ovat alun perin Kolehmaisia, kuten itsekin olen, koska kaikkein jäykkäliikkeisimpiä Kolehmaisia alettiin kutsumaan könöttäjiksi eli Könösiksi, joihin itsekin äitini puolelta lukeuden. 

Hulkot ovat muuten hyvin lahjakasta sukua, sillä Andy McCoyn serkku kenraaliluutnantti Petri Hulkko toimi aikoinaan maamme maavoimien komentajana. Minusta Andykin on hyvää sotilasainesta ja hän olisi ihan hyvin voinut komentaa maamme ilmavoimia, koska hän on erittäin tunnettu pilven veikko.

Hulkot ovat myös liikunnallisesti erittäin lahjakkaita, koska Petri Hulkon tytär Ida Hulkko on voittanut uinnissa peräti Euroopan mestaruusmitalin. Ida ilmoitti lehtihaastattelussa tähtäävänsä sotilasuralle, johon varmaankin on vaikuttanut se, että hän on kenraalin tytär. Sotilasuralle tähtäämiseen on luultavasti vaikuttanut myös se, että hän on työläisuimari, koska edustaa Tampereen työväen uimareita, joka seura on käsittääkseni Tampereen punakaartin jatke. Tampereen punikeilla olikin talvella 1918 vallan oma naiskomppania, joka ainakin tarinan mukaan antautui kaikkein viimeisenä punakaartin osastona kaupungin vallanneille lahtareille.

Tässä asiaa Pelkosenniemen Antti Hulkon näköispatsaasta, jollainen tulisi Hulkkolan kylälle pystyttää: https://yle.fi/a/74-20066741

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.36 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 10. maaliskuuta 2025

Taas Uukuniemi hallitsee maamme mediaa

Vaan kylläpä 500 asukkaan Uukuniemen pitäjä on siunattu markkinoinnin armolahjalla. Jokunen viikko sitten maamme mediassa kohuttiin, kun muudan uukuniemeläisen pienviljelijän poika osti Helsinkí-hallin ja odottelen nyt uutista, jossa kerrotaan, että Helsinki-hallin nimi vaihtuu Uukuniemi-halliksi ja että Helsingin Jokereiden nimi vaihtuu Uukuniemen Urheilijoiden jääkiekkojaostoksi.

Tänä aamuna riemastuin, kun Helsingin Sanomat julkaisi lähes koko keskiaukeaman kokoisen runsain värikuvin varustetun jutun Mätön pariskunnasta, joka muutti Helsingistä entiselle Niukkalan koululle. Tuo juttu tuo Uukuniemen pitäjälle enemmän myönteistä tunnettuisuutta kuin muutaman miljoonan mainoskampanja, jossa kerrottaisiin vaikkapa, että ”Uukuniemi hyvä paikka yrittää elää”.

Uukuniemeläiset eivät ole mitään keskivertoihmisiä eivätkä sellaisia ole myöskään Satu ja Saku Mättö. Satu on tieteilijä, joka työskentelee liiketoiminnan lehtorina Karelia-ammattikorkeakoulussa, kun taas Saku on uittomies, joka  uskoo jälleensyntymään sekä puhuu kristalleista ja salaliittoteorioista, julkisestikin. Hän on ollut pienpuolueiden Itsenäisyyspuolueen ja Vapauden liiton toiminnassa, vaikka onkin jo jättänyt politiikan taakseen.

Harmi, että Saku on luopunut politiikasta, koska häntä olisi Parikkalan kunnallispolitiikka kaivannut. Olisin voinut suunnitella hänelle kuntavaalikampanjan, mikäli hän olisi kuntavaaleissa ehdolla, sillä varsinkin Kristalli-puoluetta kohtaan tunnen myötätuntoa. Sen nettisivulla nimittäin kerrotaan, että ”Kristallipuolue on politiikan omatunto. Me teemme päätöksemme sydämestä käsin, arvojemme ollessa ILO, TOTUUS ja RAKKAUS”.  Nuo ovat arvoja, joita moni maassamme kannattaa.

Jos Saku Mättö olisi ehdolla kuntavaaleissa, olisin ehdottanut hänelle vaalilauseeksi: ”Saku Mättö – varteen otettava uusi luuta Parikkalan kunnallispolitiikassa”.

Ainakin Hesarin tilaajat voivat lukea aamun jutun tästä linkistä ja muut voivat käydä vaikka kirjastossa jutun lukemassa: https://www.hs.fi/alueet/art-2000011023085.html

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 1.30 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 9. maaliskuuta 2025

Jatkuva valehtelu

”Jatkuvan valehtelun tarkoituksena ei ole saada ihmisiä uskomaan valheeseen, vaan varmistaa, ettei kukaan usko enää mihinkään.” Edellä kerrotun Hannah Arendtin suuren viisauden luin juuri Timo Miettisen Helsingin Sanomissa 9.3.2025 olleesta kolumnista ja olen parhaillaan tutkiskelemassa asiaa sydämessäni.

Noinhan asia taitaa olla ja selittää osaltaan sen, miksi poliittisella urallaan noin 40.000 kertaa valehdellut ihminen on vapaissa vaaleissa valittu maailman tärkeimpään virkaan. Muistan vielä sen ajan, jolloin rehellisyyttä arvostettiin siinä määrin että länsimaalaisen poliittisen johtajan ura päättyi siihen, jos hän jäi kiinni valehtelusta.

Rappion aikoja eletään ja samaa mieltä näytti olevan myös kansainvälisen politiikan asiantuntija Alpo Rusi, joka kristillis-siveellisen IRR-TV:n ohjelmassa epäili, että kansainvälisissä suhteissa ollaan astumassa anarkian aikaan. Niinhän tapahtui myös muinaisessa Rooman maailmanvallassa, jossa sekopäisten keisareiden johdolla saatiin koko roomalainen antiikinkulttuuri romahtamaan niin, että kesti noin 1500 vuotta romahduksesta toipumiseen.

Lopunajoista kertoo myös se, että kansaamme aiemmin sivistäneen Yle:n määrärahoja on supistettu niin, että telkkarista ei juurikaan tule enää muuta kuin hömppää. Niinpä minäkin julkijumalaton mies olen joutunut seuraamaan kristillis-siveellisen IRR-TV:n ohjelmatarjontaa ja suosittelen kaikille tämän Alpo Rusin haastattelun katsomista: https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/335498301

lauantai 8. maaliskuuta 2025

Krasnov on Putinin taskussa

Häivähdyksen omaisesti ehdin jo ajatella, että Krasnov, joka tunnetaan myös nimellä Trump, on hyvinkin rauhan Nobelin ansainnut, kun eilen uutisoitiin, että Krasnov on raivostunut Putinille ja lisää pakotteita Venäjälle. Mutta kun vähän tarkemmin syvennyin uutisiin asiasta, selvisi, ettei mitään uusia pakotteita Venäjälle tulekaan, vaan niitä tuleekin Ukrainalle, jolle amerikkalaiset eivät enää luovuta satelliittikuvia.

Krasnovin valitsema Ukraina-vastainen linja on täysin ymmärrettävissä, koska onhan hän itsekin kertonut valtaavansa lähi aikoina eräitä toisia valtioita tai ainakin niiden osia Usa:han, joten hän periaatteessa hyväksyy hyökkäyssotaan ryhtymisen. Krasnov, jonka ajattelu edustaa narsismi-senilismiä puhtaimmillaan, ei ehkä muista, että vajaat 80 vuotta sitten Euroopassa hirtettiin hyökkäyssotaan syyllisiksi katsottuja johtajia.

Krasnovin persoonaa tutkiessani löysin mielenkiintoisen artikkelin, jossa Jari Rajala kertoo kysyneensä Muskin firman tekoälyltä sitä, onko Krasnov Putinin agentti ja pitkän selostuksen lopuksi tekoäly päätyy seuraavaan lopputulemaan: ”Tämän perusteella arvioin 75-85 prosentin todennäköisyydellä, että Trump on Putinin omaisuutta, joka nojaa korkeampaan päähän (noin 85 %) johtuen hänen käyttäytymisensä johdonmukaisuudesta ja historiallisten yhteyksien syvyydestä. ”Vapautunut omaisuus” sisältää tässä molemmat älykkäät yhteistyöyritykset.”

Tämä Uuden Suomen blogilla Kimmo Hoikkalan käynnistämä keskustelu kannattaa lukea ajatuksella: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kimmohoikkala/presidentti-trumpin-puhe-kongressissa-on-historiallista-hulluutta-puheen-loppusanat-viela-lausumatta/#comment-4330709

Koska omat raha-asiani ovat riistäytyneet hallinnastani, olen päättänyt ryhtyä huolehtimaan Usa:n talouden kuntoon saattamisesta, joten toivottavasti presidentti Krasnov ehtii lukea neuvoni; lyhyyden vuoksi nimitän miljardeja jaardeiksi ja miljoonia milleiksi.

Laskujeni mukaan Usa:n talous on pahoissa ongelmissa, koska valtion velka on nykyään lähes 40.000 jaardia eli noin 110.000 taalaa asukasta kohti. Suomessahan on velkaa vain 30.000 euroa asukasta kohti, joten jos Suomen valtio olisi ottanut Amerikan mallin mukaisesti lainaa, niin valtio pystyisi kustantamaan vaikkapa huippukalliin Mersun jokaiselle suomalaiselle.

Presidentti Krasnov onkin puuttumassa rohkeasti Usa:n velkaongelmaan ja niinpä hän jo heti virkakautensa aluksi ilmoitti haluavansa liittää Kanadan Usa:n valtioon. Se on viisas teko, koska Kanadan kansallisvarallisuus on karkean arvioni mukaan yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna, eli se on noin 10.000 jaardia, joten Usa:n kansallisvarallisuus ja samalla luottokelpoisuus kasvaisi saman verran. Jos kanadalaiset haluaisivat ostaa maansa vapaaksi, suostuisi presidentti Krasnov varmaankin diiliin, mikäli hänelle maksettaisiin 10.000 jaardia, jolloin Usa:n valtion velka pienenisi reiluun 70.000 taalaan asukasta kohti.

Myös Grönlannin valloituksesta Usa:n taloustilanne paranisi, vaikkakin saaren arvo vähäinen, koska se on jouto- ja kitumaata, jonka hinta lienee 1.000 taalaa hehtaarilta. Niinpä 2 miljoonan km2:n suuruisen Grönlannin arvo on vain 200 jaardia, mutta onhan sekin tyhjää parempi.

Panaman kanavan valtausta en suositteli presidentti Krasnoville, koska arvioni mukaan kanava tuottaa vain satoja millejä vuodessa eli ei juuri mitään. Lisäksi on se vaara, että äkkipikaiset panamalaiset saattaisivat räjäyttää kanavan sulut, jos Usa:n joukot olisivat hyökkäämässä ja se olisi kansainvälisen kaupan kannalta katastrofi. Kannattaa muistaa, että muutama vuosi sitten Suezin kanavan tukki eräs poikittain kääntynyt konttilaiva ja se aiheutti melkoisen kaaoksen kansainvälisessä kaupassa.

Koska Krasnov ei voi saada Panaman kanavaa haltuunsa, suositan, että Suomi lahjoittaisi korvaukseksi hänelle Saimaan kanavan, joka nykyään toimii vain luisteluratana. Jos kanava kuuluisi Usa:lle, niin uskon, ettei Krasnovin hyvä kaveri Putin estäisi sen käyttämistä henkilö- ja bagaasikuljetuksiin.

Tässä asiaa Usa:n valtionvelasta: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-valtionvelka-jatkaa-kasvamistaan-korkokulut-ylittivat-ensimmaista-kertaa-1000-miljardia/ab07d9ce-4cc1-4f70-a6e4-5a7e3670177e

Vaan kylläpä loukkasi maamme johtavaksi älyköksi valittu Sixten Korkman eilen A-studiossa törkeästi kahta suurvallan johtajaa. Hänen mukaansa Usa:n presidentti, josta tästä lähtien käytän hänen FSB:n antamaa agenttinimeä Krasnov, on tyhmä ja paha ihminen. Venäjän tyranni Putinia Korkman ei pitänyt tyhmänä vaan pelkästään pahana ihmisenä.

Itse kuitenkin ajattelen, että presidentti Krasnov on talousnero, joka saa Usa:n talouden suureen nousuun. Kun esimerkiksi Usa on tukenut Ukrainaa eurooppalaisten laskelmien mukaan sen vapaustaistelussa 130 miljardilla, niin Krasnov on päätynyt laskelmissaan 500 miljardiin ja on nyt sen perusteella ilmeisen menestyksellä vaatimassa puolta Ukrainan mineraalivaroista, joiden arvo lienee noin 1.000 miljardia. Tyhmä mies ei tuollaista temppua keksi.

Enkä usko, että Krasnovin kaikkia vaatimuksia on vielä kuultu, sillä paljon Usa on tukenut eri kansojen vapaustaisteluja historian aikana. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriön raportin mukaan amerikkalaisten sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa ja Pakistanissa ovat maksaneet vuoden 2001 jälkeen 1,5 biljoonaa, eli 1.500 miljardia dollaria. Luulen, että presidentti Krasnov lähettää tulevaisuudessa laskun asiasta ainakin Irakille, jolla on suuret öljyvarat.

Kahdeksan vuotta kestänyt Vietnamin sota maksoi 1970-luvun dollarin arvon mukaan  Yhdysvalloille noin 168 miljardia dollaria. Nykyrahan arvon mukaan sota maksoi noin 1.000 miljardia. Tällä hetkellä Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvin tuottaja ja huomattava kalan kasvattaja, sillä sodan aikaiset pommikuopat soveltuvat hyvin esimerkiksi monnihaiden kasvatukseen, joten eiköhän talousnero Krasnov vielä huomioi Vietnamin kasvavan vaurauden ja lähetä sinne laskun ainakin amerikkalaisten tekemistä kala-altaista.

Toisen maailmansodan jälkeen Usa avusti Länsi-Euroopan jälleenrakentamista Marshall-avulla, jonka arvo nykyrahassa on noin 150 miljardia dollaria, jota summaa presidentti Krasnov tulee vielä vaatimaan korvattavaksi. Onneksi Suomi ei kuulunut Marshall-avun piiriin.

Toisen maailmansodan aikana Usa lähetti eräille liittolaismailleen sotamateriaalia Lend-Lease-ohjelmalla ja sen arvo nykyrahassa oli noin 400 miljardia taalaa. Avusta Britannia sai noin 60 % ja Neuvostoliitto noin 20 %. Luulen, että Länsi-Euroopan maat tulevat vielä saamaan laskun saamastaan avusta, mutta todennäköisesti Venäjä ei laskua saa, koska se on Usa:n luotettava liittolainen nykyisiä Woke-maita vastaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease

Arvostan vuonna 2006 kuollutta neurologian professori Jorma Paloa suuresti. Hän oli humaani ja laajasti sivistynyt ihminen. Viisaskin hän mielestäni oli, mutta siinä vaiheessa, kun hän alkoi pitää Nikkilän mielisairaalassa hoitamaansa Hans Assmania syyllisenä Kyllikki Saaren, Tulilahden, Bodomjärven ja muistaakseni jopa Kennedyn murhiin, ajattelin jo, että Palo saattaa olla jopa ns. liika viisas.

Eräässä kirjassaan hänellä on vaikuttava kuvaus siitä, kun hän matkusti nykyisen itärajan taakse Simpeleen Änkilänsalon synkälle Pirunvuorelle tutustumaan upseeri-isänsä kaatumispaikkaan.
Jorma Palon saamien tietojen mukaan pataljoonan komentaja kapteeni Teemu Palo sai sankarikuoleman johtaessaan joukkojensa rynnäkköä Pirunvuorelle sijoitettuja konekiväärejä vastaan.

Mutta tämä ei ole koko totuus, vaikka se on pataljoonan sotapäiväkirjaan niin kirjattu ja omaisillekin tällainen tapahtumakuvaus on toimitettu. Heikki Ylikankaan kirjan Yhden miehen jatkosota mukaan totuus on synkempi ja taitavasti salattu.

Ylikangas on nimittäin selvittänyt, että ensiksi kapteeni Palo ampui pistoolillaan pelkuruudesta epäilemänsä harjavaltalaisen kersantti Porrin, joka oli kuljettamassa erästä haavoittunutta JSP:lle. Tämän jälkeen eräs toinen harjavaltalainen sotamies, jonka nimen moni tietää, ampui kostoksi konepistoolillaan pataljoonan komentaja Palon.

Veteraanien mukaan upseerimurhaa yritettiin selvittää myöhemmin, mutta kukaan miehistä ei osannut kertoa, kuka oli komentajan surmannut eikä ketään tuomittu, joten kolmatta ruumista ei syntynyt tapauksen johdosta. Liekö muistamattomuuteen vaikuttanut sekin, että Palo oli määrännyt joukkonsa hyökkäämään vahvasti Pirunvuoren laelle linnoittautunutta vihollista vastaan ilman mitään tykistö- tai ilmatukea.

https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/2055067

 ”Ei kai elämä ole ymmärrettäväksi tehty” on viisaus, joka saattaisi olla peräisin Isä Johanneksen Valamon vanhuksen kirjeitä -teoksesta, joka on ortodoksisen uskonnollisen kirjallisuuden klassikko, jossa kirjassa rippi-isä skeemaigumeni Johannes opettaa selkein sanoin hengellisiä lapsiaan.

Mutta ei ole tuo viisaus Isä Johanneksen, vaan se on yksi mäkihyppääjä Matti Nykäsen syvällisistä mietelmistä, joita mietelmiä Olli Laineen ohjaamassa tv:ssä pari päivää sitten esitetyssä Matti Nykänen-dokumentissa kutsutaan nykäelmiksi.

Matti Nykänen oli karjalaista sukujuurta, joka seikka se selittää hänen itämaisen syvähenkisen suhtautumisen elämään. Syvähenkisyyden lisäksi Matista löytyi paljon myös karjalaista temperamenttiä, joka seikka selittää sen, että hänen paras lapsuuden kaverinsa Petteri Sveins, joka kouluttautui psykoterapeutiksi, kertoo Matti Nykäs-dokumentissa, että hän on tavannut satoja väkivaltaisia ihmisiä haulikkomiehistä puukottajiin, mutta eniten hän on pelännyt Matti Nykästä, jolla oli tapana saada hirmuisia raivokohtauksia.

Tosin itse epäilen, ettei Nykäsen raivokohtausten takana ole karjalainen temperamentti, vaan kemiallinen sisäruokinta. Nimittäin muistan, että 70-luvulla mäkihyppyurheilua hallitsivat DDR:n hyvin kemiallisesti sisäruokitut miehet, mutta sitten lajia hallitsivat pitkään suomalaiset mäkikotkat. Epäilen, että ehkä meilläkin osattiin käyttää aineita, jotka lisäsivät voimaa ja räjähtävyyttä ilman, että paino olisi noussut.

Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että eräs suomalainen voimailuharrastanut naisenpuoli sotki hormoneilla päänsä niin, että hän surmasi erään miehen ja teko huipentui siihen, että hän paistoi ja söi osia uhristaan. Ja tämä tarina on tosi.

Matti Nykänen-dokumentin voi katsoa tästä: https://areena.yle.fi/1-66522602

Niinhän siinä kävi, että entinen hyvä itäinen naapurimme Venäjä, jota pidän nyt kylläkin roisto- ja hylkiövaltiona, kyllästyi kolme vuotta sitten Naton ja Lännen jatkuviin provokaatioihin ja sodanlietsontaan ja lähetti rauhanturvajoukkojaan sekä rauhantelavaunujaan Ukrainaan suojelemaan venäläistä maailmaa. Tai niin ainakin Putin vakuutti maailmalle.

Tosin russofobiset tahot maailmalla ovat kylläkin sitä mieltä, että venäläinen maailma on niin täynnä korruptiota ja varastelua, ettei Venäjän armeijalta sodankäynti onnistu. Ja niinhän siinä sitten kävi, että armeijan kalustolta loppui polttoneste jo ennen Kiovaa, koska armeijan polttoneste oli vaihdettu huvijahteihin ja väitettiin jopa sellaistakin, että tankkien ja autojen kyljissä oli hakaristin sijasta pelkkä Z, koska toinen Z-kirjain oli varastettu.

Mutta vaikka venäläisiä nykyään paljon pilkataan, niin musikaalista väkeä venäläiset kuitenkin ovat. Kun hyökkäyspäivän aamuna näin tv:stä Putinin raivokkaan sodanjulistuspuheen, alkoi jostain syystä mielessäni soimaan yksi maailman surullisimmista sävelmistä eli venäläinen kansanlaulu Matuska, jonka suomalaisversiossa äiti yrittää vakuuttaa Jaakko Ryhäsen bassolla lapsukaiselleen, että tämä voi nukkua ihan rauhassa, sillä kaukaisessa jylinässä ja liekkien loimutuksessa ei ole mitään pelättävää. https://www.youtube.com/watch?v=DHkrI3RgJAM

Epäluottamukseni Trumpia kohtaan kasvaa yhä entistäkin enenevämmässä määrin. Aiemmin jo kerroin, että tavallisesti luotettava Suomen Kuvalehti, joka ei ole minkään skandaalilehden maineessa, paljasti vuonna 2023, että Trump on Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n värväämä.

Jatkotutkimuksissani on nyt selvinnyt, että tavallisesti luotettava Suomen Yleisradio on vuonna 2024 ohjelmassaan Kuinka Venäjä koukutti Trumpin vahvistanut Suomen Kuvalehden jutun oikeellisuuden. Ylen ohjelmasta saa käsityksen, että Trump on vuosikymmeniä tehnyt yhteistyötä FSB:n kanssa, joka on mm. rahoittanut tulevan maailman mahtavimman miehen liiketoimia.

Niinpä ihmiskunnan ja varsinkin Ukrainan kannalta on hirmuista, jos Trump tosiaan on FSB:n palveluksessa. Myyräksi en halua häntä nimittää, koska myyrä on söpö eläin, vaan pikemminkin hän on hyödyllinen idiootti. FSB:n sielutieteen ammattilaiset ovat tajunneet, että luonnevikainen ja yksinkertainen Trump on helppo saalis.

Pahaa pelkään, että sen lisäksi, että Trump lopettaa Ukrainan avustamisen ja suuntaakin tukensa jatkossa Venäjälle. Onneksi kuitenkin Usa:n kongressi päättää maan budjetista ja on mahdollista, että demokraattien lisäksi republikaaneistakin löytyy vielä tervejärkisiä ihmisiä.

Tosin en usko, että Euroopan kannattaa vielä kauhistua, sillä Venäjän armeija ei näytä pärjäävän kunnolla edes Ukrainalle. Sen jälkeen Länsi-Euroopan kannattaa kauhistua, jos Venäjä Usa:n avustamana valtaa Ukrainan ja Ukrainan 1,5 miljoonan sotilaan hyvin aseistettu armeija siirtyykin Venäjän puolelle.

Kannattaa kuunnella tämä Yle Areenan ohjelma siitä, kuinka Venäjä koukutti Trumpin:  https://areena.yle.fi/podcastit/1-71173095

Kovasti mietityttää Ukrainan tulevaisuus varsinkin, koska Usa:n tuki on loppumassa ja koska Saksan vaalit saattavat johtaa siihen, että maa on pitkään vailla hallitusta. Mutta toivoton Ukrainan tilanne ei kuitenkaan ole. Maa on pystynyt sotimaan kolme vuotta ylivoimaista roistovaltiota vastaan, koska on saanut ulkomailta tukea noin 100 miljardia euroa vuodessa.

Paljon mahdollista, että Eu pystyy yksinkin halutessaan edelleenkin tukemaan Ukrainaa noin 100 miljardilla vuodessa. Nimittäin Eu:lla on käyttämättä jääneitä koronatukirahoja 98 miljardia ja Euroopan pankeissa on noin 200 miljardia Venäjän valtion talletuksia. Lisäksi pitää vielä muistaa, että Venäjä varasti sodan alkaessa länneltä muistaakseni noin 400 matkustajalentokonetta, joiden arvo lienee noin 40 miljardia ja paljon mahdollista, että entinen hyvä naapurimme joutuu vielä korvaamaan nuo koneet laillisine viivästyskorkoineen.

Tietenkin Unkari ja Slovakia tulee Eu:ssa vastustamaan Ukrainan tukemista, mutta siitä huolimatta ensi viikon Ukraina neuvotteluissa Ranska ja Englanti voivat ilmoittaa, että ne, sekä todennäköisesti 25 Eu-maata, Kanada, Japani, Etelä-Korea ja Australia, tulevat jatkamaan yhdessä tukemaan vuosittain Ukrainaa 100 miljardilla eurolla ja lopullisesta kustannusjaosta sovitaan maiden kesken sitten lopullisten rauhanneuvottelujen yhteydessä.

Lopullisten rauhanneuvottelujen yhteydessä kannattaa olla yhteydessä myös Trumpiin, koska hän on päättäväinen ja varmasti myös pohjimmiltaan rehellinen suurvaltajohtaja. Uskon, että Trump hyväksyy Venäjälle asetettavat 25 %:n tullit, joilla korvataan Ukrainan sodan aiheuttamat vahingot, koska onhan hän ilmoittanut hyväksyvänsä sen suuruiset tullit myös läheisille liittolaismailleen. Uskon myös Trumpin rehellisyyteen, koska uskon hänen aivan aidosti olevan ihan rehellisesti sitä mieltä, mitä mieltä hän milloinkin sattuu olemaan.

Trump väittää Usa:n avustaneen Ukrainaa sodan aikana 350 miljardilla taalalla, mutta Ilta-Sanomien mukaan summa onkin vain 114 miljardia. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011049134.html

perjantai 14. helmikuuta 2025

Kuurtilainen

Eilen mainitsemani iisalmelaisen sukututkijan, joka oli saanut selville, että Venäjän keisarinna Katariina oli alun perin Kauhas-Marttana tunnettu seksityöläinen, innoittamana olen ajatellut ryhtyä perusteellisesti selvittämään oman sukuni mahdollisia keisarillisia yhteyksiä. Minulle on nimittäin kerrottu, että Pietarin Talvipalatsi, jossa maailman suurimman valtakunnan keisarit pitivät aikoinaan kortteeria, on rakennettu Sipi Koiviston maille enkä keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö Sipi ihan hyvin voisi olla sukulaismies.

Tässä yhteydessä muistuu mieleeni Maamiehen tietolaari-niminen radio-ohjelma, jossa nimimerkki Valoinko turhaan tiedusteli sitä, että saako toisen tontille luvatta rakentaa. Epäilen, ettei Pietari Suuri ollut hakenut lainhuutoa valtaamalleen rakennustontille, jolle hän alkoi palatsiaan pystyttämään. Jos poliittiset suhdanteet muuttuvat, saatan ottaa tämän asian esille Pietarissa käydessäni.

Sukututkimuksen mukaan vaarinvaarinvaarinvaarini Tuomas Koivistoinen asui nykyisen Pietarin seudulla, mutta joutui lähtemään evakkoon Savon erämaihin, kun Ruotsi hävisi Suuren Pohjan sodan. Jostain syystä Tuomaan evakkomatka Savoon kiersi nykyisen Latvian Kuurinmaan kautta. Laskelmieni mukaan Tuomas ja tuleva keisarinna Kauhas-Martta asuivat samaan aikaan Kuurinmaalla, jossa Martta toimi seksiorjana ja sukutarinan mukaan Tuomas kalastajaorjana, jonka tehtävänä oli pyytää jollekulle tilanherralle sampeja.

Tuomas ei kuitenkaan viihtynyt työssään orjana, vaan hukutti työnantajansa ja souteli sitten Savoon. Erään tarinaversion mukaan hukuttaminen olisi tapahtunut tervatynnyriin. Itse en voi tietenkään hyväksyä työnantajapuolen hukuttamista, mutta entisenä luottamusmiehenä kyllä ymmärrän asiaa pitkälle.

Vanhoissa kirkonkirjoissa kantaesi-isäni sukunimeksi on merkitty välillä myös Koivistolainen ja Kuurtilainen. Tuo sukunimi Kuurtilainen viittaa siihen, että Tuomas saapui Savoon Latvian Kuurinmaalta. Vieläkin sen talon nimi, johon Tuomas asettui aluksi asumaan, on Kuurtila.

Sukunimi Koivistolainen viittaa taas siihen, että alun perin sukuni on lähtenyt Koivistolta ja niinpä vuonna 2018 kävin hiljentymässä Koivistolla Josef Stenbäckin suunnitteleman hienon kivikirkon pihalla. Koiviston kirkko onkin satunnaisille matkailijoille merkittävä tutustumiskohde, mutta itselleni merkittävimmän matkailuelämyksen tarjosi kuitenkin kirkon vieressä kasvava vankka petäjä ja varsinkin petäjän koloon juurtunut lehtikasvi. Seurueemme kasvitieteisiin perehtynyt henkilö osasi kertoa, että petäjään kiintynyt pensas on terttuselja, jonka tuotokset kansa tuntee nimellä paskanmarjat. Terttuseljaa voi siis perustellusti nimittää paskanmarjapensaaksi.

 

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.19 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 13. helmikuuta 2025

Kauhas-Martta – Venäjän keisarinna

Mikäli Venäjän historiaan hyvin perehtynyt kirjailija Laila Hirvisaari vielä eläisi, kääntyisin hänen puoleensa ja kehottaisin häntä tekemään kirjan myös keisarinna Katariina I:stä, Katariina Suurestahan hän ehtikin kirjoittamaan. Nimittäin muistan, miten parivuosikymmentä sitten eräs iisalmelainen sukututkija todisti tavallisesti luotettavassa Iisalmen Sanomat-lehdessä, että eräästä savolaistaustaisesta Martasta tuli peräti Venäjän keisarinna, joka tunnettiin nimellä Katariina I. Iisalmen Sanomien lisäksi myös Savon Sanomat uutisoi myöhemmin asiasta.

Kyseinen Martta oli taustaltaan Savon Kauhasia, jonka pappishaara kuitenkin käytti hienommalta kuulostavaa sukunimeä Argillander. Luulen kuitenkin, että kavereiden kesken tulevaa keisarinnaa kutsuttiin vain Kauhas-Martaksi. Iisalmelaisen sukututkijan mukaan myös Kauhas-Martan tytär kohosi äitinsä jälkeen Venäjän keisarinnaksi, jonka hallitsijanimenä oli Elisabet, mutta luulen, että tyttöjen kesken hän oli vain Kauhas-Ellu.

Selvitin netistä Kauhas-Martan vaiheita ja ilmeni, että hän päätyi 1700-luvun alun sotien pyörteissä Latviaan, jossa hän ehti olla pari viikkoa naimisissa erään ruotsalaisen sotilaan kanssa, kunnes päätyi venäläisten vangiksi. Rivien välistä ymmärsin, että Marttaa pidettiin Venäjän armeijan seksiorjana, kunnes Pietari Suuri otti hänet suojelukseensa.

Pietari ihastui seksiorjattareensa niin, että erosi entisestä vaimostaan ja alkoi tekemään lapsia Martan kanssa. Lopulta susipari päätyi naimisiin, Martta kääntyi ortodoksiksi ja muutti nimensä Katariinaksi. Katariina oli järkevä nainen ja hän osasi pitää kuria epävakaalle miehelleen Pietari Suurelle ja samalla hän ehti  huolehtimaan myös Venäjän valtion asioista.

Pietari Suuri kuoli 52-vuotiaana kivuliaaseen virtsaumpioon, jonka jälkeen entinen Kauhas-Martta hallitsi Venäjää pari vuotta, mutta hänkin kuoli jo 43-vuotiaana tuberkuloosiin vuonna 1727.  Kauhas-Martan tytär Kauhas-Ellu nousi valtaan 1741 ja oli vallassa peräti 21 vuotta. Ellun historia muistaa mieltymyksestä kenkiin, joita hänellä oli lähes yhtä monta paria kuin Filippiinien Imella Marcosilla, jolla niitä oli 1200 paria

Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon juttuja Kauhas-Martasta, joista kaksi tässä:

https://juhansuku.blogspot.com/2009/01/suomalainen-keisarinna-kauhanen.html

https://www.eeppos.fi/Pietarin%20Tuhkimo.pdf

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.20 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 12. helmikuuta 2025

Ilmapiru

Karjalan historiaa tutkiessani olen törmännyt seuravaan maamme ilmailun historiaan liittyvään tapaukseen. Kuopiossa ilmestynyt Maamiehen Ystävä tiesi aikoinaan kertoa, että ranskalainen herra Auguste Ledet oli lähtenyt 12.9.1847 Pietarista ilmalaivalla, joka lienee tosiasiassa ollut pelkkä kaasuilmapallo, purjehtimaan Pietarista kohti Laatokkaa. Seuraava tieto tapauksesta sitten olikin, että hänen ilmakulkuneuvonsa oli löydetty Laatokan selältä 10 Wenäjän wirstan paikalla rannalta. Onnettomalta vaikutti siis ilmapurjehtijan tapaus.

Mutta monta kertaa totuus on vielä taruakin onnettomampaa. Vasta 6.5.1848 Maamiehen Ystävä pystyi valottamaan lisää tapahtumien kulkua. Herra Auguste Ledet olikin pelastautunut jonkinlaisen sateenvarjon kaltaisen laitteen avulla ilmalaivastaan veteen ja jaksanut uida rannalle, mutta siihen hänen onnensa päättyikin. Rantaan päästyään paikallisen kylän väki otti hänet hengiltä. Lehtiuutisen mukaan rahvas piti häntä jonkinlaisena ilmassa lentävänä pahalaisena, eli lyhyemmin ilmaistuna ilmapiruna.

En ole löytänyt mistään tietoa siitä, käsiteltiinkö tapausta oikeudessa vai palkittiinko paperittoman ulkomaalaisen muukalaisen tunkeilun torjuneet kyläläiset jotenkin.

Tapaus sattui Laatokan Karjalassa, mutta tarkempaa tapahtumapaikkaa Maamiehen Ystävä ei kerro. Itse äänestäisin Salmin pitäjän puolesta, jossa väestö aiemminkin oli osoittanut merkittävää oma-aloitteisuutta tämän kaltaisissa asioissa.

Nimittäin vuonna 1831 Laatokan Karjalassa Salmissa sikäläiselle nimismiehelle juotettiin sikäläisen rahvaan toimesta rikkihappoa ja sen jälkeen hänet vielä varmuuden vuoksi poltettiin, koska epäiltiin hänen mukamas myrkyttäneen kaivoja, vaikka hän vain yritti kemikaalien avulla torjua koleraa. 

 

Onko jollakulla ilmailun harrastajalla tarkempaa tietoa maamme ilmailun pioneerin onnettomasta tapauksesta?

https://riemurasia.fi/kuva/Suomen-ilmailun-merkkihetkia-osa-1/163651

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 2.06 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 11. helmikuuta 2025

Aleksandr Lebed

Vaikka eilen mainittu Venäjän keisarinna Katariina Suuri murhautti ihmisiä ja vaikka hän vaihtoi miehiä kuin hevosia – tosin vanhemmalla iällä hän pahansuopien huhujen mukaan vaihtoi miehiä hevosiin, niin siitä huolimatta häntä on ainakin meillä lännessä pidetty hyvänä hallitsijana.

Tosin kyllä eräät venäläisetkin pitävät häntä hyvänä hallitsijana, sillä kun viime vuosituhannen lopulla möreä-ääniseltä kenraali Aleksandr Lebediltä suomalaistoimittaja kysyi, ketä Venäjän hallitsijaa tämä arvostaa, mörähti Lebed epäröimättä, että eniten hän arvostaa keisarinna Katariina Suurta.

Kenraali Lebedin möreä-äänisyys ei muuten johtunut korkeasta testosteronitasosta, vaan kapakkatappelusta saadusta kurkkuvammasta. Voi hyvinkin olla, että hänen karismansa ja kansansuosionsa johtui miehekkäästä äänestä ja voi olla, että jos hänellä olisi ollutkin kimeä ääni vaikkapa kapakkatappelussa saadun arkaan paikkaan osuneen potkun seurauksena, hän ei olisi noussut Venäjän politiikan huipulle.

Itse uskoin, että Lebedistä tulee Venäjän presidentti Jeltsinin jälkeen, joka olisi ollut kenties hyvä ratkaisu koko ihmiskunnan kannalta, koska jossain haastattelussa hän, kolmen sodan käynyt mies, kertoi olevansa väsynyt tappamiseen. Jeltsinin seuraajaksi tulikin sitten sotaa kokematon ja armeijaa käymätön Vladimir Putin.

Putinin haastajana pidetyllä Aleksandr Lebedillä oli niin huono onni elämässään, että hän ja seitsemän muuta kuolivat helikopterionnettomuudessa Krasnojarskissa Itä-Siperiassa vuonna 2002. Jälkikäteen on epäilty, oliko kyseessä onnettomuus, sillä vastoin virallista tietoa sää oli hyvä.

Sukunimi Lebed tarkoittaa joutsenta, joka ei ole kovin hyvä sukunimi Lebedin näköiselle ja ääniselle miehelle: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Lebed

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.37 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 10. helmikuuta 2025

Vanki nro I

Moni asia mietityttää ja surettaa minua ja nyt minua erityisesti mietityttää ja surettaa Vanki numero I:n kohtalo. Pääsin vuosituhannen alkupuolella käymään Käkisalmen linnassa ja siellä opas kertoi Vanki numero I:n surullisen tarinan. Alkuperäiseltä nimeltään kyseinen vanki oli oppaan mukaan tsaari Iivana VI, joka nousi maailman suurimman valtion Venäjän hallitsijaksi kahden kuukauden ikäisenä, mutta joka syrjäytettiin vallankaappauksessa vuotta myöhemmin ja suljettiin tyrmään.

Vallankaappauksessa jälkeen valtaan nousi Iivanan isoäidin serkku Elisabet, josta ei jostain syystä tullut Elisabet Suurta, vaikka hän olikin 180-senttinen huljakka nainen. Sen sijaan Elisabetin jälkeen keisarinnaksi edennyt 157-senttinen Katariina sai hallitsijanimekseen Katariina Suuri. Historiankirjoitus pitää  Katariina Suurta hyvänä hallitsijana, mutta tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että valtaan päästäkseen hänen oli murhautettava Elisabetin jälkeen tsaariksi noussut aviomiehensä Pietari III.

Tosin kansalle kerrottiin virallisesti, että 34-vuotias Pietari III oli kuollut yllättäen kouristeleviin peräpukamiin, vaikkakin tämä kuoli yllättäen juorujen mukaan siihen, että aviovaimonsa rakastaja Orlov hakkasi tsaaria ns. tilapäisastalona käyttämällään tuhkakupilla päähän.

Koska Katariina Suuri pelkäsi myös entisen vauvatsaari Iivana VI:n paluuta valtaan, jouduttiin myös hänet murhaamaan. Käkisalmen linnan opas kertoi, että entistä vauvatsaaria, josta käytettiin nimeä Vanki nro I,  olisi säilytetty Käkisalmen linnassa. Virallinen historiankirjoitus kertoo kuitenkin, että vauvatsaarin loppusijoituspaikka olisikin ollut lähellä Pietaria sijaitseva Pähkinälinna. Siellä hän vietti kylmässä sellissä koko elämänsä, joka ei sitten kuitenkaan muodostunut pitkäksi, koska hänet tapettiin 24 vuoden kypsässä iässä.

Keisarinnan käskyä noudattaneet vartijat huolehtivat vuonna 1764 vauvatsaarin murhan käytännön järjestelyistä.  Toinen kahdesta vartijasta pisti häntä ensiksi miekalla lonkkaan ja käteen, nuiji sitten miekan katkettua hänen päätään ja ylävartaloaan puisella penkillä ja survaisi lopulta toisen vartijan miekan selän kautta sydämeen. Eli julmaa oli poliittinen elämä Venäjällä silloinkin.

Kävin alkutalvesta Heinolaan perustetussa Käkisalmi-museossa saadakseni lisätietoa lapsitsaarin tapauksesta, mutta museon väki ei ollut tietoinen asiasta. Minua nimittäin mietityttää se, että jospa lapsitsaaria ei murhattukaan, sillä Käkisalmen virallinen historian kirja kertoo, että vuonna 1803 silloinen tsaari Aleksanteri I, joka muuten ilmeisesti murhasi isänsä tsaari Paavali I:n, vieraili Käkisalmen linnassa tapaamassa tuntemattomaksi jäänyttä vankia, jota kutsuttiin Nimettömäksi. Nimetön saattoi ihan hyvin ollakin Vanki nro I.

Hyvin on säilynyt ainakin 600 vuotta vanha Käkisalmen linna, joka lienee Karjalan vanhin rakennus:

 

 

 

 

perjantai 21. helmikuuta 2025

Eheytyshoitoa muovailuvahalla

Kyllä ei välillä tiedä, että itkeäkö vai nauraa. Aamun Helsingin Sanomat nimittäin uutisoi siitä, että syyttäjä vaatii rangaistusta adventistikirkkoa edustaneille miehelle ja naiselle, jotka harjoittivat ns. eheytyshoitoja vapauttaakseen erään lähimmäisensä homouden vaivasta. Uutisen mukaan eheytyshoitoa harjoitettiin mm. seuraavasti:

”Syyttäjän mukaan pienryhmässä keskusteltiin laajasti ja hyvin yksityiskohtaisesti asianomistajan seksuaalisuudesta ja sosiaalisista suhteista. Kokouksissa tehtiin myös esimerkiksi toiminnallisia harjoituksia, kuten muovailtiin sukuelimiä muovailuvahasta ja ainakin kerran hierottiin asianomistajaa. Tapaamisia oli syyttäjän mukaan tasaisin väliajoin ja ne kestivät kerrallaan useita tunteja.”

Itseäni erityisesti mietityttää tuo sukuelimien muovailu muovailuvahasta. Itse en kouluaikana viihtynyt kuvaamotaidon tunneilla ja jäin jopa laiskanläksylle opiskelemaan vaahteranlehden piirtämistä, mutta jos olisin saanut muovailla sukuelimiä muovailuvahasta, niin siitä asiasta olisin varmasti ollut kovasti innostunut. Minusta iki-ihana Päivi Räsänen voisi tehdä eduskunta aloitteen siitä, että sukuelimien muovailu muovailuvahasta otettaisiin koulujemme viralliseen opetusohjelmaan. Niin ehkä ennaltaehkäistäisiin homouden syntiä maassamme.

On muuten hyvä, ettei Usa:n ulkoministeri Vance seuraa maamme lehdistöä, koska hän olisi saattanut hyvinkin kuuluisassa Münchenin puheessaan ottaa esille tuon Suomen eheytyshoitovastaisuuden ja hän olisi hyvinkin voinut esittää vaikkapa 25 %:n rangaistustulleja maallemme. Nythän Vance kantoi puheessaan huolta Euroopan uskonnon- ja sananvapauden tilasta Skotlannin tapauksen vuoksi.

Skotlannissahan aborttiklinikan lähialueella julkisesti rukoillut mies sai vankeusrangaistuksen, koska aborttiklinikan työntekijöiden työrauhan vuoksi klinikan lähistöllä ei saa osoittaa mieltä abortin puolesta tai sitä vastaan eikä julkirukoilija ollut poistunut kehotuksista huolimatta. Tarkempaa tietoa tapahtuneesta löytyy tästä linkistä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannesalonen11/vance-ja-abortinvastustajan-oikeudet/

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 2.55 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 20. helmikuuta 2025

Moskovan toveri

Kyllä ei hyvältä näytä Telluksen tilanne. Eilen Trump avasi taas sanaisen arkkunsa ja kertoi, että  Ukraina aloitti kolme vuotta sitten sodan Venäjää vastaan diktaattori Zelenskyin johdolla. Tosi asiassa jokainen ihminen, joka jotain ymmärtää, ymmärtää, että Venäjä hyökkäsi kansainvälistä oikeutta, lukuisia kansainvälisiä sopimuksia ja jopa Venäjän lakia loukaten jo vuonna 2014 Ukrainaan ja laajensi sitten varmuuden vuoksi hyökkäystä kolme vuotta sitten tarkoituksenaan tuhota koko Ukrainan valtio.

Mietinpä nyt sitten sitä, onko Trump hullu vai heittiö. Ilmeisesti hän ei ole hullu, koska kävin psykiatri Pirkko Marjatta Turpeinen-Saaren Facebook-sivulla tarkastamassa tämän sielutieteen ammattilaisen näkemystä asiasta ja hän ei pidä Trumpia hulluna, vaan enemmänkin ihmiskunnan suurena pelastajana. Hänen arvionsa maailman mahtavimman ihmisen mielentilasta on koulutetun psykiatrin tekemä ja varmaankin myös poliittisesti riippumaton, koska Turpeinen-Saari on entinen SKDL:n kansanedustaja eikä Trump ole tietääkseni SKDL:n miehiä.

Mutta melkoinen heittiö Trump lienee, mikäli on yhtään uskominen arvovaltaisen ja tavallisesti luotettavan Suomen Kuvalehden parin vuoden takaista artikkelia, jonka otsikkona oli MOSKOVAN TOVERI. Juttu paljastaa, että vuonna 2013 liikemies Trump vieraili Moskovassa jossain missikisoissa ja majoittui saman hienostohotellin samaan huoneeseen, jossa Usa:n siloinen presidentti Obama oli vaimoineen asunut.

Omalaatuista huumorintajua osoittaen Trump oli ”tahrannut” Obaman käyttämän vuoteen, jonka jälkeen useampikin prostituoitu, ja luulenpa joukossa olleen jonkun huorankin, ruiskautteli ns. keltaisia suihkuja Trumpin jättämän ”tahrakasan” päälle. Jostain syystä Venäjän FSB häpeämättömästi filmasi salaa edellä kerrotun tapahtuman. Tapahtuma saattaa selittää sen, miksi Trump ei ole koskaan huomannut mitään moitittavaa Putinista.

Suomen Kuvalehden jutun pystyy suurelta osin lukemaan maksutta tästä linkistä: https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kehuja-ja-kiusallisia-salaisuuksia-nain-venaja-voiteli-trumpin/

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 2.38 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 19. helmikuuta 2025

Heinolan miesten päivä.

 

Kyllä ei voi väittää, etteikö Heinolassa osata panostaa matkailuun. Joulun alla kaupungissa avattiin mainio Käkisalmi-museo ja tänään Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi, että kansainvälisenä naisten päivänä Heinolassa järjestetään ymmärtääkseni tasapuolisuuden nimissä erityinen miesten päivä.

Harkitsen tosimiehenä osallistumista Heinolan miesten päivä tapahtumaan ja haluaisin silloin toteuttaa myös salaisen fantasiani. Nimittäin Käkisalmi-museon yhteydessä toimii hieno kahvila, jossa on erityisen hieno normaali käytöstä eristetty eriö, ja tuossa hienossa eriössä haluaisin istua juomassa kertakäyttöisestä muovituopista pilsneriä ja syömässä kourastani lenkkijolkkua pelkkänä. Käkisalmi-baari voisi huomioida fantasiani Heinolan tosimiesten päivänä.

Tosimiehistä tuleekin mieleeni, että viime kuntavaalien alla istuin Pyhäselän huoltoaseman ikkunapöydässä ja salaa kuuntelin, kun eräs kuntavaaliehdokas, jonka puoluekantaa rohkenen vain arvailla, puhui tukijoukoilleen kuntapolitiikkaa. Hän korosti sitä, miten syrjittyjä ovatkaan maamme miehet tässä naisten johtamassa valtiossa.
Pelkästään miehistä koostuva tukijoukko kuulosti yhtyvän näkemykseen ja huomattavaa kannatusta näytti saavan ajatus, että koko johtavien huulipunaministerien joukkio pitäisi ampua konekiväärillä. Yksi miehistä oli kuitenkin realisti ja korosti, että koska konekivääriä ei ole, ampuminen pitäisi suoritti pelkällä kiväärillä sivusuunnasta silloin, kun huulipunaministerit ovat suorassa linjassa.

Tuon kuultuani ymmärsin pitkälle vuoden 1918 tapahtumia maassamme ja nyt ymmärrän lisäksi sen, että maga-amerikkalaisten ja wokeamerikkalaisten arvomaailman erot ovat suuremmat kuin Suomen lahtarien ja punikkien erot reilut sata vuotta sitten.

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.28 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 18. helmikuuta 2025

Kollaan kenttäpappi

Vuonna 2012 Marjo Heiskanen julkaisi kirjan nimeltään Kollaan kenttäpapin tarina. Teos perustuu kirjailijan isoisän Jorma Heiskasen päiväkirjoihin. Jorma Heiskanen oli köyhistä oloista lähtenyt fasismia ihaileva pappismies. Talvisodassa hän toimi kenttäpappina ja sodan jälkeen hän julkaisi kokemuksistaan suurta huomiota saavuttaneen kirjan Kenttäpappina Kollaalla.

Pappismies Heiskasen oli oman aikansa tuote. Hänen suuri tavoitteensa oli tehdä Suomesta maailman militaristisin yhteiskunta. Hyvällä syyllä voi tietysti kysyä, että miten tämä tavoite kytkeytyy Uuden testamentin kristilliseen maailmankuvaan. Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen luoma Kokoomusta kuvaava kypäräpäinen pappismies saattaisi muuten hyvinkin kuvata Jorma Heiskasta, mutta mies meni kyllä aikanaan selkeästi oikealta ohi Kokoomuksesta.

 

Heiskasen pojan tytär Marjo Heiskanen on hänkin oman aikansa tuote ja lienee luokiteltavissa punavihreäksi feministi-pasifistiksi. Hän ei halua tehdä Suomesta maailman militaristisinta yhteiskuntaa vaan pikemminkin maailman antimilitaristisimman. Tästä sukupolvien näkemyserosta syntyy harvinaisen jännittävä ja mukaansa tempaava kirja, jota suosittelen varsinkin Uukuniemen suunnan ihmisille; sieltähän ne Kollaan joukot koottiin, pitäjän sankarihautausmaalla näyttävät olevan enemmistönä sillä suunnalla kaatuneet.Marjo Heiskasen kirjan innoittamana luin sitten myös hänen vaarinsa Jorma Heiskasen vuonna 1941 ilmestyneen teoksen Kenttäpappina Kollaalla. Kirja on melkoisen verihurmaista ja ry—nvihaista tekstiä kuten pitkälle ymmärrettävää onkin, kun ottaa huomioon edellisen vuoden tapahtumat.

Sivumennen Jorma Heiskanen kertoo kirjassaan tapauksesta, jossa hän antoi sielunhoitoa sotilaalle, jota askarrutti se, miten tulisi menetellä siinä tilanteessa, että joutuu vangiksi. Tämä uskovainen sotilas piti itsemurhaa syntinä eikä halunnut päätyä siihen ratkaisuun.

Heiskanen ei paljasta miehen saamia ohjeita, mutta antaa ymmärtää, että hän itse oli kyllä miettinyt valmiiksi, miten hän siinä tilanteessa toimisi. Ilmeisesti äärioikeistolaiseksi ja neuvostovastaiseksi tunnustautunut pappismies oli päättänyt, ettei häntä saada elävänä vangiksi.

Jatkosodan ensimmäisinä päivinä tapahtui kuitenkin sitten se kaikkein pahin vaihtoehto ja Heiskanen päätyi hengissä vihollisen käsiin. Ensoon tehdyllä partiomatkalla hän jäi todennäköisesti vangiksi, koska ilmeisesti menetti taistelutilanteessa molemmat kätensä eikä pystynyt tekemään itsemurhaa.

 

Tapauksessa on paljon epäselvää, mutta Marjo Heiskasen tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että kädetön sotavanki Heiskanen hoidettiin kuntoon. Sota oli vasta alussa ja haavoittuneitakin otettiin vielä siinä vaiheessa vangiksi. Henkiin jäämiseen saattoi vaikuttaa se, että hän oli upseeri ja pappi, jolta saattoi saada arvokkaita tietoja.

Lisäksi hän myös ystävystyi vankileirin johtajan kanssa, joka asia paransi hänen asemaansa leirillä. Marjo Heiskanen arvelee, että isoisä selvisi elossa vankileirillä koko sodan ajan, mutta jostain syystä kädetön mies ei malttanut rauhan tultua jäädä odottamaan palautusta kotimaahan, vaan lähti karkumatkalle, jolla hän ilmeisesti menehtyi.

Yle Areenassa on pitkä artikkeli Jorma Heiskasesta ja juttuun liittyy myös hänen ja Marokon Kauhun haastattelu talvisodan Kollaalta: https://yle.fi/aihe/a/20-122129

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.24 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 17. helmikuuta 2025

Valtaoikeudet

Yön yli nukuttuani olen tullut lopputulemaan, että vahvoilla valtaoikeuksilla varustetusta presidentistä voi olla paljon harmia. Mielestäni presidentti voisi ihan hyvin olla samanlainen vallaton seremoniamestari kuin Ruotsin kuningas, mutta vahvoja valtaoikeuksia ei pitäisi kehittyneessä demokratiassa yhdelle ihmiselle antaa.

Jos ylintä valtaa käyttää yksi ihminen, niin häneen on vaikkapa suurvaltavihollisen helppo vaikuttaa lahjonnalla, uhkauksilla ja  kiristyksellä tai jopa murhalla uhkaamisella. Yksinvaltias voi myös seota vaikkapa vanhuuden vuoksi, jolloin hänen vaihtamisensa on vaikeaa.

Sen sijaan eduskunnan valitseman pääministerin eduskunta voi tarvittaessa vaihtaa toiseen, mikäli aihetta ilmenee. 200 kansanedustajaan on vaikea vaikuttaa lahjonnalla, uhkauksilla tai kiristyksellä eikä 200 kansanedustajan yhtäaikainen sekoaminenkaan ole todennäköistä. Myös heidän kaikkien yhtäaikainen murhaaminenkin on haasteellinen tehtävä ja vaikka se onnistuisikin, löytyisi murhatuille heti varahenkilöt.

Viime kesänä minulla oli tilaisuus jututtaa sveitsiläistä pariskuntaa ja ihmettelin heille sitä, että en ole koskaan kuullut puhuttavan Sveitsin pääministeristä tai presidentistä, mutta siitä huolimatta Sveisti näyttää ainakin jotenkin selviävän tässä pahassa maailmassa. Sveitsiläispariskunta kertoi, ettei maassa ole pääministeriä, mutta jonkinlainen presidentti siellä on, mutta hänen nimeään he eivät muistaneet, koska presidentti vaihtuu joka vuosi.

Tarkistin Wikipediasta Sveitsin presidenttitilanteen ja selvisi, että ”Sveitsin valaliiton presidentti eli Sveitsin liittopresidentti on maan toimeenpanovaltaa käyttävän seitsemänjäsenisen liittoneuvoston johtaja. Sveitsin liittokokous valitsee vuosittain liittopresidentin, joka johtaa liittoneuvoston kokouksia ja hoitaa edustustehtäviä. Liittopresidentillä on juridisesti samat oikeudet ja velvoitteet kuin muilla kuudella liittoneuvoston jäsenellä. Perinteisesti tehtävään valitaan liittoneuvoston jäsen ikäjärjestyksessä, ja edellisen vuoden varapresidentistä tulee seuraavan vuoden liittopresidentti. Liittopresidentti ei ole Sveitsin valtionpäämies, vaan koko liittoneuvosto muodostaa kollektiivisen valtionpäämiehen roolin”.

Lisätietoa Sveitsin poliittisesta järjestelmästä löytyy tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_liittopresidentti

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.51 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Konflikti

Jo Napoleon oli sitä mieltä, että lain tulee olla lyhyt ja epäselvä ja tämä näkemys on ollut myös Suomen perustuslain säätäjillä, koska perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Epäselväksi jää, kuka johtaa maamme ulkopolitiikkaa, jos kansan valitsema presidentti ja kansan valitseman eduskunnan valitsema hallitus sattuvatkin olemaan ulkopolitiikasta erimielisiä.

Pääsin joskus viime vuosituhannella kysymään silloiselta presidenttiehdokkaalta Tarja Haloselta Heinolan torilla tähän ongelmaan vastausta, mutta hän ei suostunut ottamaan asiaan kantaa puolesta eikä vastaan, vaan pikemminkin päinvastoin, kuten savolaisilla on tapana. Tarja Halonenhan on puolisavolainen, koska hänen isänsä oli Kuopion poikia.

Vähän aikaa sitten MTV:n sarjassa Konflikti törmättiin tähän samaan vallanjako-onglemaan. Konflikti-sarjassahan tunnuksettomat ulkomaalaiset joukot valtaavat yllättäen koko Hankoniemen. Sanna Marinin näköisellä nuorella presidentillä on erilainen näkemys kuin hieman Erkki Tuomiojaa muistuttavalla pääministerillä siitä, miten valtaajiin tulisi suhtautua. Pääministeri kannattaa neuvotteluja Venäjän kanssa, kun taas presidentti, joka on puolustusvoiman ylipäällikkö, määrää Hornetit ratkaisemaan asian.

Suomi ei ole ainut valtio, jossa parlamentti ja presidentti voivat joutua toimivaltariitoihin. Niinhän tapahtui esimerkiksi vuonna 2014 Ukrainassa, jossa kansan vaaleilla valitsema parlamentti Maidanin väkivaltaisten tapahtumien jälkeen erotti vastoin perustuslakia kansan vaaleilla valitseman presidentti Viktor Janukovytšin, joka sitten pakeni yönselkään Venäjälle.

Koska maa tarvitsi presidentin, valittiin Janukovytšin yönselkään pakenemisen jälkeen Ukrainaan valittiin länsimielinen uusi presidentti, joka sai Venäjän valtaamaan tunnuksettomilla joukoilla Krimin niemimaan. Sen jälkeen sota onkin jatkunut jo yli 10 vuotta, mutta onneksi Trump on luvannut sen lopettaa päivässä, tosin lopetuspäivää hän ei ole vielä ehtinyt ilmoittaa, koska hänen lupaamansa Tanskan, Panaman ja Kanadan valtaus on vielä suorittamatta.

Kannattaa muuten katsoa MTV:n katsomoon maksutta kirjautumalla Tämä Konflikti-sarja: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=mtva%2C+konflikti

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.36 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 15. helmikuuta 2025

Marin

Aika ilkeä on heinolalaistaustaisen Lauri Nurmen kirja rautalampilaistaustaisesta entisestä pääministeri Sanna Marinista, josta halutessaan olisi todennäköisesti tullut myös presidentti.

Minusta on esimerkiksi aika ilkeää, että Nurmi kertoo, että presidentti Sauli Niinistön vastaus puhelinsoittoon, jossa kerrottiin, että Marin tulisi Antti Rinteen tilalle pääministeriksi, oli lyhyt, mutta paljon paljastava ”voi v…..”.

Aika ilkeää on myöskin se, että Nurmi kertoo Marinin todenneen presidentistä: ”Se ukko yrittää puuttua joka asiaan”. Kun Nurmi oli pyytänyt täsmennystä asiaan, oli Marinin vastaus: ”Se on alusta asti yrittänyt puuttua asioihin, jotka eivät sille kuulu”.

Ilmeisesti Marinin tuohtumuksen taustalla on se, että Niinistö halusi tiukat koronarajoitukset aikaisemmin voimaan kuin Marin, joka luotti muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kantaan.

Saattaa olla, että Marinin huulipunahallituksen linja oli parempi ja voi olla, että Ruotsin löysä koronarajoituslinja olisi pitkässä juoksussa ollut kaikista paras. Ruotsin talous ei koronasta kärsinyt yhtä paljon kuin Suomen, ja niin olen tilastoja ymmärtänyt, ettei länsinaapurissa ole kuoltu koronaan suhteessa juurikaan Suomea enemmän. Tosin Suomessa alettiin kuolla vasta koronarajoitusten päättymisen jälkeen, eli muutaman kuukauden lisäajan maamme vanhukset saivat elämälleen.

Tässä yhteydessä korostan vielä sitä, että vaikka Sanna Marin on perinyt puhujanlahjansa vieremäläiseltä isältään, on hänen ensimmäinen tunnettu esi-isänsä Rautalammin Kiiskejä, josta koulutettiin pappi, joka mielestäni ihan turhaan vaihtoi hauskan sukunimensä merelliseksi Mariniukseksi.

Minusta Kiiski tai Kiiskinen on ihan hyvä sukunimi. Minukin kotikylälläni toimi teurastajana erittäin lempeäluonteinen Kiiskin Aaro, joka kertoi ainakin lapsille kiertelevänsä vain ”pesemässä” sikoja. Meille pennuille Aaro tarjoili piparminttukaramellejä ja pinskan hylsyjä leikkikaluiksi.

https://intokustannus.fi/kirja/sanna-marin/

Hyvin tapahtumarikas oli tuo vuoden 1956 Länsi-Saksa – Suomi-yleisurheilumaaottelu, jonka vaiheista jopa Suojelupoliisi oli maajoukkueemme kotiin paluun jälkeen kiinnostunut.

Urheilutoimittaja Antti O Arponen kertoi, että maaottelun jälkeen juuri ennen maaottelun päättäjäisjuhlaillallista, eli bankettia, Soini ilmestyi joukkueen majapaikkaan. Humalatila oli sitä tasoa, että joukkueen johtaja Jukka Uunila määräsi kaksi kuulantyöntäjää telkeämään hänet huoneeseensa selviämään.

Soini kuitenkin pääsi sieltä karkuun ja ilmestyi klo 22 bankettiin juuri kun Saksan urheiluministeri piti puhetta. Pelkkiin kalsareihin pukeutunut Soini poistettiin kahden moukarinheittäjän voimin banketista. Olen kuullut sellaistakin, että myöhemmin hotellin johtaja ihmetteli, että oli Nikkanen tai Nikkinen, aina paikat rikki.

Tuo maaottelu liittyy tavallaan myös Uukuniemen urheiluhistoriaan, koska Suomen maajoukkueen tulkkina toimi Saksassa filosofiaa opiskelemassa ollut Pertti ”Lande” Lindfors, joka muistelmissaan kertoo olevansa turkulaisen kommunistin ja uukuniemeläisen fasistin rakkauden hedelmän.

Siitä huolimatta, että Lande oli urheilumiehiä, hän ei ollut mikään vesipoika. Niinpä maajoukkueen kapteeni Eeles Landström maaottelun päättäjäistilaisuudessa pitämässään puheessa kiitti Lindforsia ja korosti sitä, että siinä on mies, joka pystyy juoksemaan 1000 metriä alle kolmen minuutin ja on vielä porukan kovin mies juomaan viinaa.

Pertti Lindforsin muistelmat nimeltään Seikkailuni tieteen, viinan, naisten ja politiikan parissa on oikeasti hauska kirja: https://www.finlandiakirja.fi/fi/pertti-lindfors-seikkailuni-tieteen-viinan-naisten-ja-politiikan-parissa-061c98?srsltid=AfmBOoqg-C0XkWjbvbLeKd49IeZuCyEJ78WiCvIIV0Fv-LK1Qd7Gok9c

Eilen mainittu Soini Nikkinenkin ansaitsisi eittämättä oman urheilijaelämänkertansa. Hän syntyi vuonna 1923 13. lapsena kiuruveteläiseen mökkiin, jonka mittojen väitetään olleen kolme kertaa kolme metriä. Siitäkin tilasta leijonan osan vei iso uuni ja jonkin verran tilaa vei myös seinällä roikkunut Stalinin kuva, jonka juurella Savon Sanomien toimittaja Seppo Kononen kertomansa mukaan opetteli polttamaan tupakkaa.

Mutta iso, riski ja ennen kaikkea kovakätinen mies kasvoi pikkumökin pojasta. Sota-aikana Syvärillä kerrotaan hänen nuorena miehenä viskanneen kiveä yli 240 metriä, jossa tempussa voisi Ruuskas-Antillakin olla tekemistä. Sodan jälkeen hän lähes ikämiehenä oli kuutena vuotena peräkkäin keihäänheiton maailmantilastossa kolmen parhaan joukossa.

Monta kertaa eilen mainittu keihäänheiton maailmanennätysmies karjalainen Kanneljärvellä syntynyt Yrjö Nikkanen ja keihäänheiton maailmanennätysmies savolainen Kiuruvedellä syntynyt keihäänheiton maailmanennätysmies Soini Nikkinen sekoitetaan toisiinsa. Eikä ihme, sillä paljon samanlaista oli noissa keihäshirmuissa.

Hurja ja nopeakätinen mies oli tuo TUL:ä edustanut työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinenkin. Tietääkseni hänen vähän käyrällä ja kertaalleen katkenneella puukeihäällä juhannuksena 1956 heittämä 83,56 jäi maailmankaikkeuden historian pisimmäksi puukeihäskaareksi. Sitä ennen jo vuosien ajan amerikkalaiset olivat hallinneet metallisilla liitokeihäillä ennätystilastoja. En ole edes varma, onko kukaan toinen heittänyt puukeihästä yli 80 metrin virallisissa kilpailuissa. Monet varsinkin porvaristoon lukeutuvat urheilutietäjät ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei työläisheittäjä Nikkisen kaari kantanut oikeasti maailmanennätykseen, vaan heitto olisi mitattu vasta ensimmäisen pompun jälkeen.

Nikkistä ei maailmanennätyksestään huolimatta valittu saman vuoden olympialaisiin. Virallisesti kerrottiin, että syynä valitsematta jättämiseen olisi ollut se, että miehen tuloskunto romahti loppukesästä. Selitys pitänee osittain paikkansa, mutta virallinen selitys ei kerro tuloskunnon romahduksen syytä.

Selitys asiaan lienee se, että Nikkinenkään ei monien muiden keihäshirmujen tapaan ollut mikään vesipoika. Ainakin nuorena edesmenneen urheiluhistorioitsija Antti O Arposen mukaan Nikkinen oli maailmanennätyskesänään edustamassa Suomea maaottelussa Saksaa vastaan. Kilpailun alla mies oli kuitenkin innostunut kiertelemään Saksan oluttupia siihen malliin, että ensimmäistä suoritustaan tehdessä hänen tilannetajunsa oli sen verran hukassa, että hän asteli heittoradan väärään päähän ja oli viskaamassa keppinsä saksalaisyleisön joukkoon.

Joukkueen johtaja Uunila onnistui kuitenkin kääntämään hänet oikeaan heittosuuntaan, jonka jälkeen mies tempaisi reilun 70 metrin kaaren, joka riitti saksalaisten lyömiseen ja poistui sen jälkeen jatkamaan kierrostaan olutkapakoissa. Arposen kertoma tapaus saa vahvistusta Suojelupoliisin virallisesta historiasta. Kirjassa kerrotaan, että Supo kuulusteli suomalaisurheilijoita maaottelun jälkeen siitä, että CIA:n epäiltiin yrittäneen värvätä meikäläisiä agenteikseen.

Soininen kuitenkin vakuutti kuulusteluissa, että koko joukkue kierteli maaottelun aikana saksalaisia kapakoita ja ilotaloja siihen malliin, ettei ainakaan hänellä ole mitään muistikuvia värväysyrityksestä. Kuulustelija piti Nikkisen kertomusta uskottavana.

Olen muuten käynyt hiljentymässä Kuhmoisten urheilukentällä Nikkisen maailmanennätysheiton kunniaksi ja kenttä oli helppo löytää, koska sen katuosoite oli Soini Nikkisen Kaari. Tässä lisätietoa Nikkisen heitosta: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001206786.html

Aikansa nopeakätisin mies Yrjö Nikkanen oli syntyisin Karjalan Kanneljärveltä ja edusti ennen sotia Pölläkkälän Uraa, joten on yllättävää, että kun radioselostaja Martti Jukola kävi heti talvisodan jälkeen haastattelemassa helsinkiläisen Ässä-rykmentin miehiä, on haastateltavien joukossa konekiväärin luodista reiteen haavoittunut keihäänheiton me-mies Yrjö Nikkanen. Ilmeisesti Nikkanen oli juuri ennen sotaa muuttanut Helsinkiin, koska hän edusti vielä vuonna 1939 Pölläkkälän Uraa.

Radiohaastattelussa kerrotaan, että Ässä-rykmentin tappiot, eli kaatuneet, haavoittuneet ja kadonneet, olivat talvisodassa peräti 60 %, joka kertoo rykmentin sotineen pahoissa paikoissa. Ässä-rykmentti oli koottu Helsingin työläiskaupunginosien miehistä ja sitä pidettiin poliittisesti niin epäluotettavana, että kovat patruunat uskallettiin sille jakaa vasta ihan viime hetkillä, koska ei ollut varmuutta siitä, mihin suuntaan Sörkan sällit alkavat ampumaan.

Jukolan haastattelusta ilmenee, että muitakin kovia urheilijoita löytyi Ässä-rykmentin riveistä kuin Yrjö Nikkanen. Esimerkiksi pataljoonan komentaja S. O. Lindgren oli voittanut useita vapaa- ja sotilaskivääriammunnan maailmanmestaruuksia. Valittujen Palojen kustantamassa Tuntematon sota-kirjassa kerrotaan, että kerran Lindgren järjesti joukoilleen ampumakilpailut ja lupasi viikon loman sille, joka hänet voittaa.

Hyvin maailmanmestari Lindgren ampuikin, koska sai 198 pistettä, mutta siitä huolimatta hän jäi toiseksi, koska eräs kersantti Aarne Saarinen ampui tasan 200, jonka vuoksi hän saikin lomaa kaksi viikkoa luvatun viikon sijasta. Myöhemmin Saarinen tuli tunnetuksi Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajana.

S. O. Lindgren liittyy muutenkin maamme urheiluhistoriaan. Ainakin hyvän tarinan mukaan hänet opittiin myöhemmin tuntemaan nimellä Housut Kinttuihin Lindgren, koska hän harrasti innokkaasti riistanhoitotyötä ja kerran hän tapasi luvatonta metsästystä harrastaneen herraseurueen. Hän pidätti seurueen haulikolla uhaten ja pakenemisen estämiseksi hän vaati herraseuruetta laskemaan housut kinttuihin. Mainittakoon, että seurueessa oli mukana pistooliammunnan kaksinkertainen olympiavoittaja Pentti Linnosvuo.

Martti Jukolan mielenkiintoisen haastattelun voi kuunnella tästä: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50413813

Harva on se dekkari, jonka olen elämässäni lukenut, mutta juuri nyt olen lukenut Timo Sandbergin Elämänluukun, jonka luokittelen kuuluvan dekkareihin. Elämänluukku on ihan hyvä ja ennen kaikkea epätavallinen dekkari, koska sen tapahtumat eivät sijoitu Englannin yläluokkaiseen kartanoelämään, kuten Agatha Christien kirjoissa on tapana, vaan kuhmoislaisen metsätyömieskämpän elämään.

Sekin kirjassa on hyvää ja epätavallista, että siinä paha ei saa palkkaansa, kuten yleensä dekkareissa tapahtuu. Omien havaintojenikin mukaan todellisessakaan ihmiselämässä paha ei yleensäkään saa palkkaansa, vaan pikemminkin päin vastoin.

En lukenut Elämänluukkua kaunokirjallisista, vaan urheiluhistoriallisista syistä, koska yksi metsätyömieskämpän asukeista oli aikoinaan maailman nopeimman käden omistanut keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen, joka lokakuun 16. 1938 heitti syyskolealla Kotkan kentällä koivukeihästä 78,70, joka jäi sen keihästyypin lyömättömäksi maailmanennätykseksi.

Yrjö Nikkanen on minulle ollut pahapäisen ihmisen maineessa, joka seikka johtunee siitä, että Tapio Rautavaaran muistelmien mukaan Nikkanen oli tinttaamassa ministeri Urho Kekkosta turpaan Oslon Em-kisoissa kymmenien tuhansien katsojien todistaessa, mutta Sandbergin kirja kertoo toisenlaisesta keihäshirmusta.

Kirjassa Nikkanen opettaa ystävällisesti kirjan 16-vuotiasta päähenkilöä veistämään kirvesvarren pihlajasta, joka asia riemastuttaa minua. Elämässäni on ollut nimittäin se ongelma, että minulle on siunaantunut tuota voimanpaskaa siinä määrin, etteivät kiinalaiset puuvarret kestä napakoita iskujani.

Muovivarteen en suostu syvistä eettisistä syistä koskemaan. Niinpä suunnittelenkin, että ensi kesänä testaan pihlajavartta. Tosin luulen, että omenapuinen varsi voisi olla vieläkin lujempi. Ja voi olla, että lehtikuusen oksasta tehty varsi saattaisi olla vielä pitkäikäisempi, koska se ei lahoa helposti. Lehtikuusen oksa olisikin helppo työstettävä, koska se on luonnostaan vähän mutkalla kirveenvarsimaisesti.

Sandbergin 1960-luvulle ajoittuvassa kirjassa Yrjö Nikkanen oli suorastaan raivoraitis eikä suostunut ottamaan edes saunapilsneriä, koska pelkäsi, että ryyppy hirttää sitten kiinni. Ja niinhän siinä sitten taisi käydä miehen myöhemmässä elämässä, kuten tämä Kiveen hakatut-radiosarja todistaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2869697

Harva oli se ihminen, joka 1900-luvun alussa olisi uskonut, että siitä vuosisadasta tulisi historian julmin. Pahaa pelkään, että 1900-luku oli kuitenkin urheilukielellä sanottuna vain verryttelyä verrattuna nyt alkaneeseen vuosisataan.

Enpä olisi nuoruudessani iloisella 70-luvulla arvannut, että Tanska tulee 50 vuotta myöhemmin vahvistamaan puolustustaan, koska Usa uhkaa hyökätä ainakin Grönlantiin. Saattaa olla, että tanskalaisia harmittaa nyt se, että maa lahjoitti pari vuotta sitten armeijansa molemmat tykit Ukrainalle.

Nimittäin luulen, että Tanskan on valmistauduttava kahden rintaman sotaan ja tarvitsisi siten ainakin kaksi tykkiä, koska Tanskan salmet ovat Venäjälle paljon tärkeämmät kuin Grönlanti Usa:lle. Jos Tanskan salmet sulkeutuisivat, nähtäisiin kohta Pietarissa ja Moskovassa nälkää. Putin ymmärsi tämän valtakautensa alussa, jolloin hän varoitteli Tanskaa ydiniskusta.

Hullulta tuntuu maailman meno eikä yhtään lohduta se, että Atte von Wright tämänaamuisessa face-päivityksessään epäili sitä, ettei Trump teeskentelekään olevansa hullu, kuten itse olen toiveikkaasti ajatellut. Professori Wright esittää ihan mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että Usa:n nykyinen huippulahjakas varapresidentti J. D. Vance saattaa vielä astua Trumpin tilalle maan johtoon, joka ei välttämättä ole huono asia ihmiskunnan kannalta.
https://www.facebook.com/atte.vonwright

Trump näyttää vallanneen maailman mediahuomion ja vaikuttaa siltä, ettei ainakaan suomettuneessa Suomessa uskalleta kyseenalaistaa hänen sanomisiaan. Mutta minäpä uskallan kyseenalaistaa Trumpin laskutaidon.

Useamman kerran hän on kertonut, että Ukrainassa on tapettu jo miljoonia ihmisiä. Voi tietysti olla, että vapaan maailman johtaja seuraa Venäjän tiedotusvälineitä, jotka saattavat hyvinkin kertoa jo miljoonia ukrainalaisia natseja tapetun, mutta länsimaiset tiedustelupalvelut ovat sen sijaan kertoneet, että Ukrainassa on saanut surmansa noin 200.000 ihmistä, joista enemmistö on venäläisiä sotilaita.

Eli Trumpin näkemys poikkeaa noin kymmenkertaisesti länsimaiden tiedustelupalveluiden kannasta. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump vaikutti uskovan Venäjän tiedustelupalvelua enemmän kuin Usa:n CIA:ta ainakin, mikäli kysymyksessä oli Venäjän vaalivaikuttaminen presidentinvaaleissa.

Pari iltaa sitten Trump mainitsi uutisissa, että suuri vääryys on vallalla Ukrainan avustamisessa, sillä Usa on tukenut Ukrainaa yli 200 miljardia taalaa Eurooppaa enemmän. Ilmeisesti isojen lukujen hahmottamisessa on vapaan maailman johtajalla vaikeuksia, koska ainakin vajaa vuosi sitten Iltalehden jutussa kerrotaan, että aseapua Usa on antanut Ukrainalle reilut 42 miljardia euroa, joka on kaksi miljardia Euroopan maita enemmän.

Tosin samaan Iltasanomien juttuun liittyy taulukko, jonka mukaan Eurooppa on tukenut Ukrainan aseistamista yhteensä reilusti yli 60 miljardilla. Lisäksi laskelmissa kannattaa huomioida, että muuta taloudellista apua Usa on antanut noin 25 miljardia euroa, mutta Eurooppa on muuta taloudellista apua antanut noin kolme kertaa Usa:ta enemmän.

Ihmettelen sitä, että vaikka muutama miljardi ihmistä kuuli Trumpin kertovan, että Usa on avustanut Ukrainaa 200 miljardia taalaa Eurooppaa enemmän, vaikka Eurooppa on tukenut Ukrainaa lähes kolme kertaa enemmän, niin kukaan ei ole leimannut vapaan maailman johtajaa emävalehtelijaksi.

Tässä Iltalehden juttu Ukrainan avusta: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/716e8732-a7f6-4847-ad6e-95d7f763331b

sunnuntai 26. tammikuuta 2025

Amalekilaiset

 

Mieleni on synkkä ihmiskuntaa uhkaavan synkän tulevaisuuden vuoksi, mutta aina kun oikein yrittää, niin valopilkkujakin maailman tapahtumista löytää. Esimerkiksi vaikka Gazan sota on jatkunut jo yli vuoden, niin tähän mennessä on surmattu vasta noin 40.000 gazalaista ja pari tuhatta israelilaista. Vanhan Testamentin tapahtumien valossa uhreja on syntynyt vähän, joten kyllä ihmiskuntakin näyttää kehittyvän parempaan suuntaan.

Nimittäin silloinen juutalaisten hengellinen johtaja Samuel kertoi silloiselle juutalaisten poliittiselle johtajalle Saulille Herralta saamastaan kehotuksesta surmata kaikki amalekilaiset, joiden uskon sillä varmuudella, jonka vain tietämättömyys synnyttää, olleen nykyisten palestiinalaisten esi-isiä.

Wikipedian mukaan Samuel kertoi Herran vaativan myös, että Saulin oli surmattava heidät kaikki, lapsetkin, sekä myös kaikki heidän karjansa. Perusteluna hän esitti sen, että Herra päätti rankaista amalekilaisia, koska he asettuivat israelilaisten tielle heidän Egyptistä palaamisen aikaansa, Mooseksen vielä johtaessa heitä. Saul toimi saamansa ohjeen mukaan.

Itse kyllä muistelen, että ihan kaikkia amalekilaisia ei surmattu, vaan mieheen yhtymättömät neitoset säästettiin. Sitä, mitä tarkoitusta varten heidät säästettiin, voin vain arvailla.

Mikäli piispa Mari Leppänen os. Pentikäinen sattuu tämän lukemaan, niin esitän hänelle, että hän woke-aatteen innoittamana voisi ottaa esille sen, että suomalaisten uskovien pyhästä kirjasta Raamatusta poistettaisiin kokonaan Vanha Testamentti, koska se sisältää kohtuuttoman paljon kansanryhmään kohdistuvaa kiihotusta, väkivaltaa ja naisia halventavaa pornografiaa. Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta, että muistelen Matti Klingen jostain kirjasta lukeneeni, että katolisissa maissa on kansalle tarkoitetusta Raamatusta poistettu sadistiset ja pornografiset osat.

Uskon piispa Mari Leppäsen olevan sukunsa perinteitä jatkaen hyvin edistyksellisen ihmisen, sillä hänen vaarinsa veli oli kuuluisa vakoilija Vilho Pentikäinen, joka 30-luvulla toimi maamme puolustusvoimien upseerina, mutta loikkasi sitten Neuvostoliittoon. Pentikäinen oli alallaan ammattimies, josta todistaa tämä hänen kuvaamansa filmi suomalaisten panssarivaunutestistä. Uskon kopion tästä filmistä päätyneen puna-armeijan tutkittavaksi:

https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2236?fbclid=IwY2xjawIDEudleHRuA2FlbQIxMQABHVdpICI4jTgzZ_uYNtX5nkUkyXcmteelIho2Q7b4DUr153NGyNKjK2UQww_aem_Ch3h2RYCTKK45Ee2bJHAlQ

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.14 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 25. tammikuuta 2025

Rauhaa maapallo vaatii

 

Trumpin on aika helppo tehtävä saada rauha Ukrainan sotaan, koska taisteluthan päättyisivät heti, kun Putin vetää joukkonsa takaisin Venäjälle. Sen sijaan Lähi-Idän tilanne on paljon pahempi ja epäilen, että rauha sinne saadaan vasta sitten, kun myös palestiinalaisilla on ydinaseita, tosin se rauha saattaa olla haudan rauhaa.

Pari päivää sitten näytettiin TV 1 Ulkolinja-sarjassa ohjelma Israelin äärijuutalaisista, jotka nykyään istuvat tärkeässä asemassa maan hallituksessa ja on ymmärrettävää, että ohjelma näytettiin yömyöhällä, koska se ei sovi herkkien ihmisten katsottavaksi.

Äärijuutalaisten keskuudessa on vahvoilla näkemys siitä, että ns. Pyhä Maa kuuluu yksinomaan juutalaisille ja että alueella asuttavat palestiinalaiset, jotka ovat alueen alkuperäisväestöä ja joita on tällä hetkellä eri puolilla maailmaa lähes 10 miljoonaa, on tarvittaessa jopa tuhottava, perustuu heidän pyhään kirjaansa Tooraan, joka meillä tunnetaan paremmin Raamatun Vanhana Testamenttina.

En halua pilkata, mutta Raamattu on hyvin julma ja väkivaltainen kirja ja jos se julkaistaisiin nykyaikana, niin monta oikeusjuttua siitä sikiäisi. Vähän olen Koraaniakin selannut, joka sekin on julma kirja, mutta ehkä kuitenkin astetta Raamatun Vanhaa Testamenttia humaanimpi.

Niinpä esimerkiksi Vanhassa Testamentissa huorintekijät on kivitettävä, mutta Koraani on sikäli humaanimpi, että muistelen sen korostavan, että jos nainen on tullut huoria tehdessään raskaaksi, niin huoruuden hedelmän on annettava syntyä ja on odotettava sen aikaa, että kyseinen vauva on siirtynyt kiinteän ravinnon syöjäksi ja vasta sen jälkeen huorin tehnyt äiti kivitetään.

Ihmettelen eräiden fundamentalistikristittyjen varauksetonta tukea Israelille, vaikka kolmannes palestiinalaisista oli Israelin syntyhetkellä kristittyjä ja vaikka muslimeille Jeesus on tärkeä profeetta toisin kuin juutalaisille ja vaikka puolet maailman juutalaisista ei usko henkiolentoihin, vaan he ovat ateisteja.

Lujahermoinen lukijani voi katsoa ohjelman äärijuutalaisista tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-72480139

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.19 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 24. tammikuuta 2025

Vapaan maailman johtajan vaikeudet

 

Kuuntelin taas eilen, miten vapaan maailman johtaja kertoili tavoitteistaan ja ymmärsin sen, miksi kohtuuttoman iso osa ihmiskunnasta inhoaa vapaata maailmaa. Ymmärsin myös sen, miksi suursijoittaja Soros kertoi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, että seuraavaksi hajoaa Usa.

Ymmärsin myös sen, mihin vapaan maailman johtaja pyrkii näytellessään hullua, joka näyttelee haluavansa käyttää sotilaallista voimaa Tanskaa ja Panamaa vastaan, valloittaa kauppasodan avulla Kanadan ja pelastaa Usa:n talouden käynnistämällä kauppasodan muuta maailmaa vastaan.

Nimittäin Usa on konkurssin partaalla, mutta Panaman kanavan haltuun otto sekä Kanadan ja Grönlannin valloittaminen voisivat estää talouden romahtamisen. Tilanne on se, että Usa:n valtiolla on asukasta kohti laskettuna valtionvelkaa reilut 100.000 euroa, eli sitä on yhteensä 35.000 miljardia, jonka vuotuiset korkomenotkin olivat viime vuonna 1000 miljardia euroa, eli asukasta kohti laskettuna 3.000 euroa.

Suomen poliittinen johto pitää maamme taloudellista tilannetta katastrofaalisena, koska meillä on valtionvelkaa 30.000 euroa asukasta kohti, jonka korkomenotkin maksavat 600 euroa vuodessa jokaiselle kansalaiselle. Jos Suomi olisi vuosien varrella ottanut suhteessa yhtä paljon valtinvelkaa kuin Usa, niin jokaisella suomalaisella keskivertoperheellä olisi nyt varallisuutta 200.000 euroa nykyistä enemmän, eli melkoista iloista kulutusjuhlaa olisimme voineet viettää.

Nähtäväksi jää, pystyykö Trump pelastamaan Usa:n hajoamisen vaikkapa Maga-Amerikaksi ja Woke-Amerikaksi. Ja voi olla, että Kiina ei päästä Usa:n taloutta romahtamaan, sillä kiinalaiset, joilta puuttuu sosiaaliturva, ovat sijoittaneet eläkepäiviään varten säästöjään Amerikkaan eivätkä halua sijoitustensa haihtuvan tyhjiin dollarin arvon häviämisen myötä. Luin jostain, että kiinalaiset ovat sijoittaneet paljon rahojaan esimerkiksi Panaman kanavaan eivätkä varmaankaan pitäisi siitä, jos Usa kaappaisi kanavan ja sen tuotot itselleen.

Tässä hyvä juttu Usa:n valtionvelasta: https://yle.fi/a/74-20123118

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 5.22 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 23. tammikuuta 2025

Muun sukupuolisuus

Suurimman ihmiskunnan huomion näyttää Trumpin virkaanastujaispuheessa saaneen rouva Trumpin hattu ja toiseksi suurimman huomion näyttää puheessa saaneen se, että Trump koko arvovallallaan julisti amerikkalaiset miehiksi ja naisiksi.

Itse kyllä muistelen lukeneeni, että muutama promille ihmisistä syntyy sellaisina, ettei heidän sukupuoltaan kyetä ratkaisemaan. Muistelen, jopa lukeneeni sellaistakin, että eräs vauva, jonka sukupuolesta ei oltu selvillä, ristittiin Kalle Kyllikiksi.

Ainakin eräät Trumpia tukevat fundamentalisti kristityt ilahtuivat tämän jämäkästä kannasta sukupuolijaotukseen ja hetken asiaa mietittyäni luulen keksineeni selityksen fundamentalistien iloon. Uskon, että he ajattelevat Trumpin lausunnollaan vahvistavan perinteisiä perhearvoja, koska presidentin kannanotto vähentää perinteisiä perhearvoja uhkaavien homouden ja haureuden vaaraa yhteiskunnassa.

Kovasti valikoiva on eräiden fundamentalisti kristittyjen muisti, kun he äänestivät Trumpin kaltaisen miehen suojaamaan kristillisiä perhearvoja. Trump itsehän on moneen kertaan eronnut ja epäilläänpä jopa, ettei hän olisi ainakaan kaikin ajoin jaksanut pitäytyä edes yksiavioisuuteen, vaan jopa raiskaajaksi on häntä väitetty.

Mikäli yhtään oikein muistan, niin sekä Raamattu että Koraani määräävät avionrikkojat ja muut huorintekijät kivitettäviksi, joten kunnon kristityn tulisi käsittääkseni Trumpin äänestämisen sijasta kivittää tämä. Muistelen jopa sellaistakin Raamatusta, että avioliitosta eronneet eivät saa avioitua keskenään, vaan heidätkin olisi kivitettävä. Muistelen Trumpin eronneen avioliitostaan ainakin kahdesti.

Vaalien alla Trump vaati, ettei hänelle saa enää ilkeillä, josta asiasta meillä Suomessa käytetään myös kansanomaisempaa nimitystä, mutta vaatimuksestaan huolimatta Trump joutui jo ensimmäisenä virkakautensa päivänä kuuntelemaan Washingtonin piispan ilkeilyä, josta ilkeilystä voisi myös käyttää kansanomaisempaa termiä. https://yle.fi/a/74-20138571

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.52 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 22. tammikuuta 2025

Takkeja rajan taa

Elämme hirmuisia aikoja, jotka synkistävät yleensä niin levollisen mieleni, mutta kuitenkin äsken päästelin jopa selkäkeikkanauruja, kun katselin TV 1:n Muisti-sarjan ohjelmaa nimeltään Takkeja rajan taa, jossa kerrottiin 70-luvun idänkaupasta. Idänkauppa vaikutti osaltaan siihen, että köyhästä Suomesta tuli hyvinvointiyhteiskunta, jossa elää maailman onnellisin kansa. Olen hyvilläni siitä, että sain elää nuoruuteni iloisella 1970-luvulla, jolloin uskottiin maailman muuttuvan paremmaksi ja säälin nykynuoria, joiden tulevaisuus näyttää synkältä.

Takkeja rajan taa-ohjelmassa kerrotaan, että idänkaupan hurjimpina vuosina Kuopion Turon tehtaalta lähti päivässä 2000 pukua, eli uskoakseni täysi vaunulasti, kohti Leningradia. Tehtaan kauppamies muistaa myyneensä parhaimmillaan minuutissa 74 000 pukua silloiseen hyvään itäiseen naapuriin.

Vaikka välillä käytettiin rahaakin, niin yleensä kaupat sovittiin tavaranvaihtopöytäkirjoilla ja niinpä pukujen maksuna saattoi tulla 200 junavaunullista pitsiverhoja, jos hyvin kävi ja jos huonosti kävi, saattoi maksuna tulla sardiineja ruostuneissa peltipurkeissa, joiden myymisen terveysviranomaiset kielsivät.

Parhaimmillaan iloisella 70-luvulla Kuopiossa noin 2000 henkeä, sukupuoli jääkööt mainitsematta, ompeli juuri tuollaisia kuvan esittämiä 52 numeron ruskeita miesten pukuja idänvientiin. Uskon sen olleen hyvää ja turvallista aikaa noiden rehellistä työtä tehneiden ihmisten muistoissa. 

Pukujen markkinoinnin savolaiset hallitsivat erinomaisesti, koska ainakin hyvän kuopiolaisen tarinan mukaan itse Lenin vakuuttaa tuossa Viipurin Punaisenlähteen torin kulkijoille, että tämänkin puvun on Turo tehnyt. Tosin luulen Leninin puvussa olleen kaksi povitaskua, joten se oli de-luxe-mallia ja viisi markkaa kalliimpi kuin vakiopuvut, joissa oli vain yksi povitasku.

 

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.14 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 21. tammikuuta 2025

Ihmiskunnan loppulaukka

Eilen hiljennyin muun ihmiskunnan kanssa seuraamaan Trumpin virkaanastujaispuhetta, joka oli niin vaikuttava, että heräsin aamukolmelta suremaan sitä, että ihmiskunnan loppulaukka näyttää sen kun vain kiihtyvän sen jälkeen, kun Usa:n miljardöörit ja Usa:n proletaarit liittoutuivat ja voittivat maan presidentinvaalit.

Eilen yleensä luotettava Yle syyllistyi tiedon vääristelyyn, kun se kertoi Trumpin saaneen vaaleissa enemmistön äänistä. Mutta ei hän saanut enemmistöä äänistä, vaan 49,9 % ja Harris sai 48,4 %. Marginaali äänimäärissä oli siis pieni, vaikka valitsijanmiesten määrässä ero oli suuri, sillä Usa:n vaalijärjestelmä suosii Maga-puoluetta ja sortaa Woke-puoluetta. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että Usa:n Woke-puolue voittaa seuraavat vaalit, jos ne ovat reilut ja rehelliset.

Epäilen, että ihmiskunnan tulevaisuus ratkaistiin ehkä jo vuoden 2000 Usa:n presidentinvaaleissa. Silloinhan ilmastokatastrofin estämisen sydämenasiakseen ottanut Al Gore sai puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin Georg Bush Junior, joka kuitenkin voitti ääntenlaskennan.

Wikipedia kertoo sen vaalin ääntenlaskennan kummallisuuksista seuraavaa: ”Al Goren tappion kuitenkin ratkaisi Yhdysvaltain valitsijamiesjärjestelmän lisäksi vaalien vaa’ankieleksi muodostunut Floridan osavaltio. Virallisten tulosten mukaan Bush voitti Floridassa 537 äänellä, vaikka vaaliepäselvyyksiä epäiltiin. Demokraatit syyttivät tästä Floridan erään piirikunnan sekavia äänestyslippuja, jotka olisivat saaneet Goren kannattajat äänestämään vahingossa arkkikonservatiivi Pat Buchanania, joka sai edellisiin vaaleihin verrattuna valtavasti kasvaneen äänipotin, kun taas republikaanien äänimäärä oli noussut vähän ja demokraattien äänimäärä laskenut merkittävästi”.

Kaikkea toivoa tulevaisuuden suhteen en kuitenkaan ole menettänyt, koska uskon Trumpin olevan huomattavasti viisaampi, kuin antaa ymmärtää. Hän näyttelee nyt hullua miestä ja se voi olla ihan hyvä asia, kun hän ja Putin ratkaisevat Ukrainan tulevaisuuden. Trumphan on jo pelotellut Natoon kuuluvia Tanskaa ja Kanadaa jopa 40 %:n tulleilla, ellei Usa saa itselleen yli 2 miljoonan km2:n Grönlantia ja koko yli 9 miljoonan km2:n Kanadaa. Trump voisi myös esittää, että koko läntinen maailma asettaa Venäjän tuonnille ja viennille 40 %:n tullit, ellei se rauhoitu Ukrainassa.

Tässä muuten tietoa Al Goresta, jota minäkin olisin äänestänyt: https://fi.wikipedia.org/wiki/Al_Gore

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 4.48 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 20. tammikuuta 2025

Arktinen hysteria

 

Äidinkielenopettajani kertoi olleensa keskikoulussa samalla luokalla tulevan kirjailijan Marko Tapion kanssa. Rivien välistä ymmärsin, että opettajani piti luokkatoveriaan pikkuisen yksinkertaisena. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että oppikoulun kolmannella luokalla Marko Tapio jäi luokalleen, koska sai todistukseensa neloset saksan kielestä sekä äidinkielestä ja ainekirjoituksesta.

Sen sijaan muutama vuosi myöhemmin silloinen lupaava hiihtäjä Marko Tapper kunnostautui ja voitti urheiluseura Saarijärven Pullistuksen kirjallisuuskerhon kirjoituskilpailun. Pullistus erosi sikäli nykyajan urheiluseuroista, että sillä oli kirjallisuuskerho, lausuntakerho, näytelmäkerho ja laulukuoro. Toivoisinpa, että pelkästään jääkiekkoiluun keskittynyt Suonenjoen Kiekkokarhut laajentaisi toimintaansa Saarijärven Pullistuksen tavoin myös hengen kulttuurin puolelle.

Yle Areenasta löysin Marko Tapion kaksiosaiseksi jääneeseen Arktinen hysteria -kirjasarjaan liittyvän haastattelun, jossa kuullaan myös sekatyömies Vihtori Kauttoa, joka on jatkosodasta kertovan Arktisen hysterian toisen osan keskeinen vaikuttajahenkilö.

Vihtori Kautto oli niin iso ja roteva mies, että jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana hän joutui tappelemaan paljasjalkaisena, koska maamme köyhän armeijan varusteista ei löytynyt hänelle riittävän isoja jalkineita. Siitä huolimatta hän niitti konepistooleineen tuonenviljaa lähes yhtä julmasti kuin Simo Häyhä talvisodassa Pystykorva-kiväärillään. Kautto kertoi kirjassa ampuneensa konepistoolillaan ainakin kaksisataa naapurimaan kansalaista.

Muistelen, että Marko Tapion ja Vihtori Kauton haastattelun näyttäminen televisiossa synnytti aikoinaan paheksuntaa, koska siihen aikaan maamme televisiossa ei ollut hyväksyttyä esiintyä juopuneena. Kautto kertookin olevansa Saarijärvellä raikulipojan maineessa.

Haastattelussa MarkoTapio paljastaa valmistelevansa Arktisen hysterian III-osaa, jossa päähenkilönä olisi edelleenkin Vihtori Kautto, joka kuolee kirjan alussa. Teos ei koskaan ilmestynyt, koska kirjailija itse kuoli vähän tuon haastattelun jälkeen 48-vuotiaana. Muistelen, että keskimäärin alkoholistit kuolevat tuon ikäisinä.Ylen arkiston juttu löytyy tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-50093316

sunnuntai 19. tammikuuta 2025

Kirjailijan latu

Muistanpa, miten suuresti arvostamallani sanataiteilijalla Paavo Noposella oli selostuksissaan tapana jopa tahattoman koomisen usein ylistää Kuusamoa, Susi-Kallea ja Tapperin urheilija-taiteilija veljeksiä. Luin juuri Erkki Vettenniemen kirjan nimeltään Kirjailijan latu – Miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio, josta Suomalainen kirjakauppa teoksen esittelyssä kertoo että  ”Marko Tapio on ilmeisesti ollut suomalaisista ammattikirjailijoista kaikkien aikojen kovakuntoisin. ”Kirjailijan latu” kertoo nuoren miehen hurjimmat hiihtovuodet ja kypsymisen kirjailijaksi yksityiskohtaisesti ja eloisasti.”

Ihan mielenkiintoisen kirjan Erkki Vettenniemi on kirjoittanut. Enpä ole esimerkiksi tiennytkään, että kun pienen Saarijärveläisen mökin poika Marko Tapper vietiin keskenkasvuisena 18-vuotiaana sotaan, hän oli 162 senttiä pitkä ja painoi 45 kiloa. Muistelen, että pula-ajan Suomessa kolmannes lapsista oli aliravittuja.

Minusta Marko Tapion ensimmäinen kirja Lasinen pyykkilauta on yksi parhaista suomalaisista romaaneista, mutta Vettenniemen teos paljastaa, että urheilijana hän ei yltänyt yhtä hyviin saavutuksiin. Hän oli enemmänkin piirikunnallisen tason hiihtäjä, joka hävisi silloisella pikamatkalla, joka kuitenkin oli 18 km, kolmisen minuuttia sen ajan huippumiehille Arvo Viitaselle ja Paavo Lonkilalle. Paavo Lonkila on muuten pienikokoisin suomalainen olympiakultaa voittanut mies, sillä hän oli vain 157-senttinen. Alun perin hän oli sukunimeltään Lång, joka tarkoittaa suomeksi pitkää, mutta jostain syystä hän vaihtoi sukunimensä Lonkilaksi.

Marko Tapion suurimmat urheilusaavutukset olivat Keski-Suomen piirinmestaruudet miesten pikamatkalla ja yhdistetyssä. Yhdistetyn mestaruuden hän voitti hyvänä hiihtäjänä, vaikka hänen pisimmät hyppynsä 50 metrin mäessä kantoivat vain noin 30 metriä. Yleisurheiluakin Marko Tapio harrasti ja joissain kyläkisoissa satasen aika oli12,6, 400 metriä 56,9 ja 800 metriä 2,12,3.

Kirjailijan latu

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.23 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 18. tammikuuta 2025

Sankariori Lapukka

 

Olen koko ikäni tuntenut olevani sellainen erilainen nuori, joka on kiinnostunut eri asioista kuin valtaväestö ja luulenpa, että harva on se ihminen nykyisenä urbaanina aikana, joka seuraa aktiivisesti Maaseudun Tulevaisuus -lehteä, mutta itse olen sellainen harva ihminen. Maaseudun Tulevaisuudessa ei ole tyhjänpäiväisiä hömppäjuttuja, vaan asiallista tietoa sivistyneelle ihmiselle.

Olen aiemmin todistanut, miten pienet miehet ovat isoja miehiä sitkeämpiä, ja Maaseudun Tulevaisuus todistaa jutussaan sankariori Lapukasta, että pienet hevoset ovat isoja lajotovereitaan sitkeämpiä.

Ori Lapukka oli todella ihme-epeli, vaikka sitä ei kantakirjaan huolittukaan, koska se oli pienenpuoleinen, laihanlainen ja vielä vääränvärinenkin. Pienuudestaan huolimatta tämä vähän luuskan oloinen hevonen kuljetti kieltolain ankarina aikoina pirtulastin Kemistä Rovaniemelle seitsemässä tunnissa, vaikka matkaa oli 120 kilometriä. Tuollainen uroteko jäisi tekemättä nykyajan lämminverisiltä huippuravureilta, joilta puuttuu ori Lapukan sitkeys.

Olen paljon ihastellut ihmislajin fyysisiä ominaisuuksia; ihminenhän on monipuolisilta fyysisiltä ominaisuuksiltaan muihin lajeihin nähden ylivoimainen, mutta ori Lapukalle ei ihminenkään pärjää 120 kilometrin kilpajuoksussa, ainakaan mikäli samalla pitää vetää pirtulastia.

Voi kuitenkin olla, että ihminen voittaisi hevosen hyvin pitkillä matkoilla. Jossain Kenian ylängöillähän sikäläiset nandiheimon metsästäjät juoksevat jopa antilooppeja kuoliaiksi. Pikamatkalla antilooppi voittaa, mutta ultramaratonilla ihminen, tuo luomakunnan herra, on parempi.

Lisätietoa sankariori Lapukasta, joka olisi ansainnut patsaan Kemin satamaan, löytyy tästä linkistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.230337

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 3.37 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 17. tammikuuta 2025

Pervitiini

Viime sotien jälkeen Suomi oli maailman johtava murtomaahiihtomaa, jonka uskon suurelta osin johtuneen siitä, että maamme kaukopartiomiehillä oli erittäin hyviä kokemuksia meta-amfetamiinista, jonka tuotenimenä meillä oli pervitiin.

Alan erikoisasiantuntija suurhiihtäjä Aku Kiuru, joka aikoinaan kertoi avoimesti pervitiinin tehosta, ei kuitenkaan ottanut jyrkästi kantaa siihen, käyttivätkö ihan kaikki maamme hiihtohirmut sodan jälkeen pervitiiniä, joka aineen valmistajamaassa Saksassa kiellettiin sota-aikana liian vaarallisena.

Sen verran rehellinen karjalaisukko Kiuru kuitenkin tiesi asiasta kertoa, että ellei joku huippuhiihtäjä ainetta käyttänyt, niin hän oli helevetin tyhmä. Itse olen miettinyt sitä, että jos hiihtäjät olivat riittävä fiksuja käyttämään pervitiiniä, niin mikä oli juoksijoiden laita. Voiko olla niin, että esimerkiksi 1950-luvun eräät kovat juoksulajien ennätykset on sittenkin tehty piristeiden voimalla, vaikka asiasta ei ole pahemmin huudeltu.

Internettiin on siirretty koko Kansa Taisteli-lehden arkisto vapaasti luettavaksi ja eräästä vuoden 1978 numerosta löytyy kaukopartiomies Aimo Koivusen värikäs kertomus omasta pervitiinikokeilustaan. Koivunen alkoi talvella -44 tuntea uupumuksen oireita eräällä partiomatkallaan ja turvautui lopulta mukanaan olleisiin piristeisiin. Mies oli kuitenkin jo sen verran väsymyksestä sekaisin, että nappasi yhden pillerin sijasta niitä yhden kourallisen.

Ja sitten alkoikin matka taittua. Kovassa pakkasessa hän hiihteli seuraavan parin viikon aikana sekavassa mielentilassa ainakin reilut 400 kilometriä ravintonaan männynkasvaimet ja yksi raakana nautittu kuukkeli. Lopulta Koivunen hiihti miinaan ja makasi lumihangessa 20 – 30 asteen pakkasessa viikon päivät apua odottaen. Kun hänet saatiin lopulta pelastetuksi, oli hänen sydämensä lyöntinopeus lähes 200 kertaa minuutissa. Paino oli pudonnut 43 kiloon. Ei ihme, että amfetamiinia käytettiin myös laihdutuslääkkeissä.

Kansa Taisteli-lehden jutun löytää tästä linkistä:
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1978/
Kansa_Taisteli_04_1978.pdf

Lähettänyt Koivistoinen blog klo 0.56 Ei kommentteja:

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 16. tammikuuta 2025

Sitkeitä pikkumiehiä

Tutkimuksissani on paljastunut, että hämmästyttävän pienikokoisia olivat suuret suomalaiset kaukopartiojohtajat. Paavo Suoranta oli 157-senttinen, Antti Porvali 162 cm ja Lauri Solehmainen 168 cm. Sille, että pikkumiehet ovat sitkeitä, kestäviä ja ketteriä löytyy yksinkertainen biologinen ja matemaattinen selitys.

Jos ihmisen pituus kasvaa yhden prosentin ja myös hänen leveytensä ja syvyytensä vastaavasti saman verran, lisääntyy ihmisen tilavuus ja paino peräti kahdeksan prosenttia. Jotta ihmisen lihas vahvistuisi kaksinkertaiseksi nousee sen paino nelinkertaiseksi ja samalla myös lihaksen siirtelyyn tarvittava energia- ja happimäärä nelinkertaistuu. Niinpä voimme laskea, että kaksimetrisen ihmisen lihakset painavat runsaat kolme kertaa enemmän kuin 160-senttisen, mikäli näiden ihmisten voiman tuotto ruumiin painokiloa kohti on yhtä suuri.

 

Luin joskus japanilaisen tiedusteluluutnantti Onodan muistelmat ja hän kertoi 160-senttisenä ja 60-kiloisena olleensa japanilaisten tutkimusten mukaan fyysisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen sotilas.

Luutnantti Onoda oli varmasti fyysisesti hyvä sotilas, mutta henkisestä puolesta en ole vakuuttunut. Ainakin tiedustelu-upseerina hän epäonnistui, koska hän ei onnistunut saamaan selville sitä, että sota päättyi jo vuonna 1945 ja niinpä hän jatkoi sotimistaan Filippiinien viidakossa vuoteen 1975 asti.

Sitten hänen sodanaikainen esimiehensä onnistui saamaan hänet megafonilla viidakkoon huutelemalla palaamaan ihmisten ilmoille. Hänestä tehtiin mediassa suuri sankari, vaikka luulen miehen olleen vähän yksinkertaisen tai ehkä hänellä oli ollut riitoja eukkonsa kanssa.

Muuten lähi aikoina selviää, miten hyvin keskimäärin160-senttiset ja 60-kiloiset pohjoiskorealaiset pärjäävät isoille ja pulskannäköisille ukrainalaisille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hir%C5%8D_Onoda

Vaikka vain noin 4 % ihmiskunnasta pystyi äänestämään Usa:n vaaleissa, niin kuitenkin tapahtuma oli niin tärkeä, että siitä huolimatta maamme media keskittyi koko eilisen päivän asiaan ja toimittajat yrittivät selittää kansalle, miksi rikoksista tuomittu törkeäkäytöksinen kahelilta vaikuttava mies valittiin maailman tärkeimpään virkaan, joka virka lienee kuitenkin ainoa virka maailmassa, johon noin törkeäkäytöksinen herra voidaan valita.

Onneksi Lahden Reippaan entinen maalivahti Risto E. J. Penttilä, jota meidän kavereiden kesken ennen Heinolassa kutsuttiin vain Risto E. Penttiläksi, selitti Trumpin suosion syyn meille tyhmemmille. Elikkä Bidenin hallintokaudella Usa:n kansan vähävaraisin 40 % on köyhtynyt, vaikka maan talous on kasvanut huimasti, koska inflaatio on jyllännyt kovasti.

Palkat eivät ole kuitenkaan juuri nousseet, jonka epäilen johtuvan siitä, että miljoonat maahanmuuttajat polkevat perinteisten duunarialojen palkkoja, ja niinpä iso osa työväenluokasta on siirtynyt kannattamaan republikaaneja, vaikka se oli ainakin ennen upporikkaiden puolue. Ennen duunarit äänestivät demokraatteja, joka on taustaltaan entisten orjanomistajien puolue.

Tarkistin netistä Usa:n inflaation nostamaa hintatasoa ja kyllähän se minuakin järkytti, että bensalitra voi jossain maassa maksaa peräti 0,80 euroa. Amerikan ruoka näyttää maksavan jopa Suomea enemmän. Epäilen myös, että koulutus ja terveydenhuolto maksaa rapakon takana enemmän kuin meillä.

Pilapiirtäjä Ville Ranta muuten näyttää ymmärtävän, että moni amerikkalainen työssä käypä ja raskautettu pitää miljardööri Trumpia uutena messiaana, joka heidät vielä pelastaa moneltakin asialta. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010814075.html

Ja taas olin väärässä ennustuksissani, sillä povasin, että amerikkalaista proletariaattia, nimenomaan älyllistä proletariaattia, edustavat punaiset saavat voiton Usa:n vaaleissa, mutta he eivät saaneet voittoa vaan murskavoiton. Amerikan proletariaatti on hyvin tyytymättömiä ruoan ja bensan hintaan ja äänestivät punaisia.

Sen sijaan koulutettu älymystö, joka äänesti sinisiä, kantoi huolta ilmaston muutoksesta, luontokadosta ja vähemmistöjen asemasta eikä sellaisilla asioilla vaaleja voiteta. Sen tietää jokainen, joka on kuunnellut salaa huoltoaseman baareissa käytäviä keskusteluja.

Sitä paitsi jo Barak Obama kertoi muisteluissaan, että hän oli täysin väärin arvioinut heimoajattelun voiman Usa:n väestön keskuudessa. Itse elämää nähneenä vanhana miehenä olisin voinut kertoa Usa:n sinisille heidän valitessaan presidenttiehdokastaan, että iso osa amerikkalaisista miehistä ajattelee salaa mielessään, että n—–iakkaa me ei ainakaan äänestetä. Itse uskon, että valkoinen järkimies Antony Blinken olisi presidentinvaalin voittanut.

Koko aamun minua on vaivannut korvamato ja mielessäni soi iloisen 70-luvun biisi Tyhjää. Urheilumiehenä olin jo kirjoittamassa, että Kasevan laulusolisti Jukka Salmela luisteli ensimmäisenä maailmassa 500 metriä alle 37 sekunnin, mutta onneksi tarkistin asian, sillä Salmela lauloikin Tabula Rasa-yhtiössä. Salmela kuulemma punnersi penkistä yli 200 kiloa ja juoksi cooperissa yli 4.000 metriä ja harva on se mies maailmassa, joka samaan pystyy.

Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=xEQlry8YqVY

Mietinpä sitä, että miten ihmeessä Putin on saanut värvättyä Unkarin pääministeri Viktor Orbánin apupojakseen. Tietysti asiassa on käytetty myös porkkanaa, eli Unkari saa Venäjältä halvalla maakaasua ja öljyä, mutta Heino Nyyssösen Unkari-kirja synnytti minussa myös epäilyksen, että myös keppiä käytetään ja Orbánia kiristetään jollain asialla. Sellainen asia voisi olla vaikka se, että Unkarin korruptoitunut johtaja on saattanut nuoruudessaan toimia Unkarin salaisen poliisin tai jopa KGB:n palveluksessa.

Mietinpä tänään sitäkin ajankohtaista asiaa, että miten ihmeessä Putin on saanut värvättyä todennäköisen USA:n tulevan presidentin apupojakseen. Putin lienee ainut ihminen maailmassa, jonka käyttäytymisestä Trump ei ole keksinyt itään huomautettavaa.

Mielestäni yksi USA:n historian häpeällisimmistä tilanteista oli, kun Helsingissä Trump ja Putin tapasivat ja tiedotustilaisuudessa USA:n presidentti vakuutti uskovansa Putinia, kun tämä kertoi, ettei Venäjä ollut pyrkinyt vaikuttamaan USA:n presidentinvaaleihin sillä kertaa, kun Trump voitti Clintonin. Hän siis uskoi Putinia enemmän kuin oman maansa tiedustelupalvelua.

Yhteen aikaan huhuttiin, että Putinilla olisi ollut hallussaan Trumpista salaa kuvattuja seksuaalihässimisaiheisia videoita. Nyt tuollaista ei enää huhuta, koska tekoälyn avulla kenestä tahansa voidaan tehdä seksuaalihässimisaiheisia videoita. Olen jopa taipuvainen uskomaan, että se netistä löytyvä video, jossa Trump uhkaa Amerikan kokevan verilöylyn, ellei hän voita vaaleja, on Kamalan tukijoiden väärennös. Eihän USA:n presidenttiehdokas sentään noin kaheli voi olla.

Uskottavia ovat nykyajan väärennetyt videot. Tästä oivallinen esimerkki on nauhoite, jossa Urho Kekkonen haastattelee Irwin Goodmania. Tuosta videosta me suonenjokelaiset voidaan olla ylpeitä, sillä Kekkosen esi-isät asuivat tuossa lähellä Mustolanmäellä ja Irwinin isän vaimona Heinolassa oli suonenjokelainen Maire Jalkanen, joka tavallaan oli Irwinin äitipuoli.

En keksi yhtään kappaletta syitä, etteikö Maire ihan hyvin saattanut olla Jalkasten suvun kärkkääläläistä sukuhaaraa, joten on mahdollista, että Kari Tapani Jalkanen, joka paremmin tunnettiin Kari Tapiona, saattoi olla ns. väärän koivun kautta sukua Irwinille.

En tiedä, tiesivätkö laulutaiteilijat vääräkoivuisesta sukulaisuudestaan, mutta ainakin he olivat kavereita, joilla oli yhteinen harrastus. Kerrankin Kari Tapio tupsahti yllättäen kylään Irwinille, joka tarjosi kahvit ja lorautti sekaan väkevämpääkin.

Sen jälkeen kaverukset törpöttelivät muutaman vuorokauden. Lopulta piti yrittää jotain syödäkin, mutta Karin kädet vapisivat ainakin Tuomas Marjamäen kirjan mukaan siihen malliin, ettei lusikka pysynyt kädessä eikä liemiruoka kunnolla sisällä. Niinpä Irwin jeesasi kaveriaan ja lusikoi velliä vibraattorina tärisseen kollegansa suuhun ja ehdotti, että: ”Mites on Jalkanen, pitäisikö ruveta tosissaan juomaan?”

Luin juuri Heino Nyysösen kirjan Unkarilaisen autoritarismin nousu ja eilen katsoin tv:stä ohjelman Unkarin demokratia vaarassa, jossa kerrotaan siitä, miten Viktor Orbán vihaa demokratiaa ja on yksi aikamme korruptoituneimmista valtionpäämiehistä. Silti Unkarin kristityt konservatiivit ja Euroopan äärioikeisto ihailevat häntä. Orbán purkaa demokratian perusteita kuten lehdistönvapautta ja hiljentää vastustajansa määrätietoisesti.

Pahalta näyttää maailman meno ja kauhulla odotan, miten Orbánin kaltainen Donald Trump tulee murskaavasti voittamaan Usa:n vaalit. Muistanpa, miten oikeushistorian professori Heikki Ylikangas opetti silloisella nykyaikaan verrattuna iloisella 1970-luvulla, että demokratiaa on häivähdyksen omaisesti esiintynyt ihmiskunnan historiassa sellaisina aikoina yhteiskunnissa, joissa valta ja vauraus on suhteellisen tasaisesti jakaantunut.

Eikä demokratiakaan ole kovin hyvä hallintomuoto, mutta jopa aatelismies Winston Churchillkin korosti sitä, että tunnetuista hallintomuodoista se on kuitenkin vähiten huono. Toisaalta Heino Nyyssösen Unkari-kirjasta luin, että Churchill oli myös sitä mieltä, että paras argumentti demokratian vastustamiseksi on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.

Mutta kannattaa katsoa liitteenä olevasta linkistä ohjelma Unkarin demokratia vaarassa. Siinä on jopa yksi hauskakin kohtaus, jossa Orbánin kannattajat jakavat ilmeisesti EU:n avustusrahoilla hankittuja pottusäkkejä äänestäjille. Suomessa tuollainen vaalityö ei toisi millekään puolueelle lisä-ääniä, vaan meillä pitäisi sen sijaan jaella muoviämpäreitä. https://areena.yle.fi/1-70943167

Etsin Iisveden vapaakirkkolaisten hautausmaalta turhaan kahden sotavangin hautaa. Minulle on näet kerrottu, että Iisvedelle olisi haudattu kaksi sotavankia ja oletin, että tuo hautausmaa olisi ollut heille sopiva viimeiseksi leposijaksi. Kotiseutuhistoriasta kiinnostuneena aion vielä etsiä nuo haudat.

Tiedän, että Suonenjoellekin tuotiin sotavankeja varsinkin maataloustöihin, mutta ilmeisesti myös Iisveden sahat kaipasivat sota-aikana kipeästi työvoimaa, kun miehet olivat rintamalla. Sotavangit saattoivat tulla Naarajärven vankileiriltä, jonka olot olivat kamalat ja häpeäksi Suomen kansalle. Naarajärvellä vangeista kuoli kaikkiaan 2 741, joka oli 15 prosenttia kaikista jatkosodan aikana vankileireillä kuolleista vangeista. Vangeista ammuttiin eri syistä 11.

Maataloustöissä Suonenjoen sotavankeja kohdeltiin uskoakseni ihmismäisesti. Olen kuullut, että ainakin Halolanmäellä eräs puolalaistaustainen vanki kykeni ja jaksoi näyttää jalkapallolla sirkusmaisia temppuja, joten hän sai varmaankin ruoka riittävästi. Hänen muistellaan olleen Varsovan Dynamon miehiä, mutta eipä taida sellaista jalkapalloseuraa olla.

Äitini kotikylällä Rieponlahdessa oli myös sotavankeja ja heiltä äitini osti kahdella leivällä, eli nykyrahassa neljällä eurolla, kauniin ja taitavasti tehdyn lippaan. Tuo lippaan päällä oleva pienoispatsas liittyy myös sotavankiaiheeseen, sillä Vienan Karjalassa juoksi eräs isokokoinen puna-armeijalainen linjojen yli Suomen puolelle sotavangiksi. Siellä häntä vastassa oli Berliinin olympialaisten voimistelun mitalimies Heikki Savolainen, joka tunnisti loikkarin olevan raskaassasarjassa molempien painimuotojen olympiavoittajan virolaisen Kristjan Palusalun.

Sodan jälkeen Palusalu ainakin hyvän tarinan mukaan seisoi mallina, kun Tallinnan keskustaan veistettiin kuuluisa Pronssisotilas-patsas, joka esittää kaatunutta toveriaan surevaa puna-armeijalaista. Suomalaisten antifasistien yhdistys kaupitteli Pronssisoturin pienoismalleja muutamalla eurolla ja tilasin itselleni sellaisen, mutta muut silloiset urheiluhenkiset viraston työkaverini eivät suostuneet jostain syystä hankkimaan olympiavoittaja Kristjan Palusalua esittävää taide-esinettä.

Koska vietämme nyt armorikasta hallowen-juhlaa, johon tosin viime vuosina on yhä entistäkin enemmän alettu liittämään vainajien muistamista, liitän tähän juttuuni kuvan Iisveden suunnalla olevasta pienestä ja vähän unohdetun oloisesta hautausmaasta, johon kävin ohi pyöräillessäni tutustumassa.

Kuvan hautausmaa kuuluu Vapaakirkolle, joka kirkko liittyy ainakin hyvän tarinan mukaan tiiviisti Iisveden historiaan. Nimittäin joskus 30-luvun alkupuolella putosi eräs työmies Iisveden jäihin ja huusi rannalla olevia Herran tähden häntä auttamaan. Miestä ei kuitenkaan pystytty pelastamaan. Vainajan hautaamisesta tuli sitten ongelma, koska Suonenjoen seurakunnan kirkkoherra ilmoitti, että koska mies oli kaksi viikkoa ennen hukkumistaan eronnut valtionkirkosta, kirkko ei häntä siunaa.

Kirkkoherran ilmoitus aiheutti sen protestiliikkeen, että iisveteläiset runsain joukoin erosivat evlut-kirkosta, mutta kristinuskosta he eivät luopuneet, vaan liittyivät Vapaakirkkoon, jonka kuopiolainen pappi lupasi tulla siunaamaan hukkuneen. Puhutaan, että ennen sotia Vapaakirkon johonkin tapahtumaan parhaimmillaan osallistui Iisvedellä jopa 3.000 ihmistä.

Kuitenkin epäilen, ettei kyseinen hukkumistapaus yksin selitä Vapaakirkon suosiota Iisvedellä, vaan taustalla oli myös se, että 30-luvulla sekä Suonenjoen kirkkoherra että kappalainen olivat innokkaita IKL:n miehiä.

Eräät seurakuntalaiset jopa valittivat tuomiokapituliin siitä, että seurakunnan tilaisuudet muistuttivat enemmänkin poliittisia kokouksia kuin hengellisiä kokouksia. Senkin olen kuullut, että poliittisesti tiedostavat rippikoulupojat olisivat käyneet mielenosoituksellisesti heittämässä kappalaisen pyykkinarulla olleen IKL:n mustan järjestöpaidan betonimyllyyn.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa se, että 30-luvulla peitenimellä toimineet kommunistit saivat Iisvedellä vaaleissa lähes 70 %:n kannatuksen, vaikka puolue oli kielletty.

Voi ihan hyvin olla niin, ettei eilen kertomani Tsekkoslovakian miehityksen aikaan Suomenlahdella havaittu Neuvostoliiton laivaston runsaslukuinen kokoontumisajo ollutkaan pelkkä tutkahäiriö, vaan laivat komennettiin merelle turvallisuussyistä. Nimittäin historia todistaa sen, että entisen hyvän itäisen naapurimme matruusit ovat kovasti kapinahenkisiä ja niinpä on ihan viisasta komentaa heidät kriisin sattuessa merille, jotta he eivät olisi häiriköimässä satamakaupungeissa.

Brezhnev ja muut valtaeliitin jäsenet muistivat, että matruusit tekivät Venäjällä vallankumouksen vuonna 1917, nousivat vuonna 1921 Kronstadissa kapinaan sen jälkeen, kun bolsevikit lakkauttivat muut puolueet ja vielä vuonna 1975 Neuvostoliiton laivaston poliittinen upseeri Valeri Sablin otti Riian sotasatamassa useiden miehistön jäsenten kanssa haltuunsa Burevestnik-luokan fregatti Storozhevoyn tavoitteenaan korruptoituneen Brezhnevin hallinnon syrjäyttäminen.

Yle:n toimittajan Hannu Reimen mukaan fregatti Storozhevoyn kapinallisten tarkoituksena oli Riianlahdelta päästyään kääntyä pohjoiseen, suunnata Suomenlahden suulla itään, purjehtia Leningradiin ja antaa siellä risteilijä Auroran vierellä radion välityksellä vallankumouskehotus Neuvostoliiton kansoille, kehotus kaataa maata johtava byrokraattinen diktatuuri. Kapinallisia inspiroivat sosialismin ja kommunismin ihanteet ja Venäjän laivaston vallankumoukselliset perinteet. Juuri ennen kapinaan ryhtymistä Storozhevoin miehistö katsoi hengen nostattamiseksi Sergei Eisensteinin elokuvaklassikon Panssarilaiva Potemkin .

Valeri Sablinin johtama rauhanomaisena alkanut ja sellaiseksi aiottukin kapina kukistettiin aluksen eteen ja taakse pudotetuilla lentopommeilla. Kapina kesti kuusi tuntia. Kapinan johtajana Sablin teloitettiin sotaoikeuden langettaman kuolemantuomion jälkeen elokuussa 1976. Hän oli silloin 37-vuotias. Kuolemantuomiota oli henkilökohtaisesti vaatinut Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev, ja hänen sanansa ylitti kaikki oikeuslaitokset.

Olen niin vanha mies, että muistan hyvin vuoden 1975, mutta en muista, että fregatti Storozhevoyn kapinasta olisi silloin kerrottu mitään ainakaan Suomen tiedotusvälineissä. Lisätietoa asiasta löytyy tästä: https://yle.fi/a/3-11575498