Tiistai 15. elokuuta 2023
Sebastian Tynkkynen
Eilen haastateltiin perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkystä A-studiossa ja sen innoittamana minä sekä politiikan että sukututkimuksen harrastajana yritin internetin avulla selvittää, ovatko persujen kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ja vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen toisilleen sukua. Heitähän yhdistää kiinnostus sekä politiikkaa että miehiä kohtaan.
Ja heti tavallisesti luotettava Vauva.fi sivusto kertoikin, että sukua ovat, mutta kaukaista. Tynkkysten suku näyttää olevan savo-karjalaista ja varsinkin Punkaharjulla asuu suvun edustajia paljon. Sain tutkimuksissani sen käsityksen, että Tynkkyset polveutuisivat kolmesta veljeksestä, mutta ilmeisesti harhaviettisyys ei kuitenkaan ole suvussa hallitseva ominaisuus, koska nykyään Tynkkysiä on maassamme jo 1200 kpl.
Eilisessä haastattelussa Sebastian Tynkkynen kiisti jyrkästi epäilyt persujen rasistisuudesta, jonka vakuuttelun uskottavuutta vahvistaa se, että Sebastianin aviomies on Etiopiasta ja pariskunta suunnittelee adoptoivansa lapsen Afrikasta.
Tynkkynen ei siis ymmärtääkseni ole rasisti afroafrikkalaista rotua kohtaan, mutta jonkinlainen rasisti hän on ainakin Suomen oikeuslaitoksen mielestä islaminuskoisia kohtaan, koska hän on saanut kolme tuomiota kiihottamisesta kansantyhmää kohtaan. Nähtäväksi jää, miten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonne Tynkkynen tuomioistaan valitti, asiaan suhtautuu.
Sebastian Tynkkynen tuomitsi lähes trumpmaisen jyrkästi suomalaisen valemedian ajojahdin perussuomalaisia kohtaan. Nyt jään mielenkiinnolla odottamaan, että valittaako hän persujen ajojahdista julkisen sanan neuvostoon, jonka toimenkuvaan valeuutisten torjunta kuuluu.
Sebastian Tynkkynen kelpaa hyvin esikuvaksi nuorelle, joka on kiinnostunut politiikasta. Nimittäin tutkimusten mukaan kansanedustajaksi pääseminen maksaa yleensä kymmeniä tuhansia euroja, mutta oman ilmoituksensa mukaan Tynkkysen vaalikampanja ei maksanut hänelle juuri mitään, sillä nokkelana nuorukaisena Tynkkynen osasi muutama vuosi sitten erinomaisesti hyödyntää nousujohteisella urallaan Big Brother-nimistä tv-ohjelmaa ja Ilta-Sanomat uutisoi tapahtunutta seuraavasti:
”Ensiksikin Sebastian pieraisi tahallaan mojovan pierun kilpakumppaninsa Salarin naamalle. Salar raivostui pierusta silmittömästi ja uhkasi ”muokkaavansa Sebastianin naaman uuteen uskoon.”
Eräällä toisella kerralla Sebastian ulosti pierun saattelemana housuihinsa. Mies tunki kesken viikkotehtävän takapuolensa ulos asuntovaunun ikkunasta pieraistakseen ulkona värjötteleville, mutta tilanne päätyi nolosti, kun housuihin päätyi ulostetta.” Edellä kerrotut tapaukset todistavat eittämättä sen, että eduskuntaan voi päästä ilman kalliita kampanjoita, jos vain mielikuvitusta ja uskallusta riittää.
Ilta-Sanomien mielenkiintoisen jutun Tynkkysestä voi lukea alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossa tästä: https://www.is.fi/viihde/art-2000001026621.html
maanantai 14. elokuuta 2023
Mika Häkkisen noin 9. serkku
Olen sikäli erilainen suomalainen mies, että en pidä itseäni kovinkaan hyvänä autonkuljettajana. Ajoin tosin kortin vajaat 50 vuotta sitten, jonka jälkeen olen autoillut syvistä eettisistä syistä johtuen vain vajaat 50 kilometriä. Nuorempana olin sitä mieltä, että mikäli maailmassa olisi edes vähän oikeudenmukaisuutta, niin yksityisautoilu kiellettäisiin, mutta nyt olen maltillistunut ja hyväksyn sen, että yksityisautoillakin voi, mikäli se tapahtuu sähköautolla, jonka katolla on aurinkopaneeli, joka tuottaa kyseisessä yksityisautoilussa tarvittavan sähkön.
Nyt olen kuitenkin alkanut epäilemään, että minussa voisi sittenkin olla perinnöllistä ainesta ihan hyväksi yksityisautoilijaksi. Nimittäin joskus Helsingin Sanomat kirjoitti, että upporikkaan monacolaisen autonkuljettaja Mika Häkkisen vaari olisi ollut suonenjokelainen torppari tai jokin muu sellainen pieneläjä. Internetissä voi nykyään tutkia sukulaisuuksia ja tarkistin Hesarin tiedon ja havaitsin sen sikäli virheelliseksi, että Mika Häkkisen isovaari, kuten myös kaikki edelliset tunnetut Mika Häkkisen isälinjan esi-isät ovat suonenjokelaisia, mutta hänen vaarinsa syntyi kuitenkin Kuusankoskella.
Tarkemmin Häkkisen sukulaisuuksia tutkiessani havaitsin, että olen karkeasti arvioiden ainakin kahden sukuhaaran kautta Mika Häkkisen 9. serkku ja koska sukulaissuhteitamme on ainakin kahdelta taholta, niin arvioin karkeasti, että olen biologisesti ajatellen Mikan noin 4,5. serkku ja arvioni, joka edelleenkin on karkea, on, että geeneistäni noin 5 % on samoja lahjakkaan autonkuljettaja Häkkisen kanssa, jota seikkaa esimerkiksi oheinen internetlinkki eittämättä todistaa: https://www.geni.com/people/Matti-H%C3%A4kkinen/6000000176467715839
sunnuntai 13. elokuuta 2023
Venäjän kasvava talous
Vieläkin ihmetyttävät Venäjän Karjalan jättiputken valtaamat heitteille jätetyt pellot. Toista oli ennen sotia. Muistelen, että vaikka Karjalan evakkoja oli vain 10 % kansasta, niin kuitenkin luovutetun Karjalan kivettömät ja hallattomat pellot tuottivat peräti 40 % maamme leipäviljasta. Ja taisi jopa olla niin, että luovutettu Karjala tuotti 20 % maamme bkt:stä.
Kun Venäjällä siirryttiin 90-luvulla riistokapitalismiin, ilmeni, että viljakilon tuottaminen Karjalassa maksaa muutaman centin enemmän kuin Etelä-Venäjällä ja niinpä pellot jätettiin heitteille. Tosin, kun kolme vuotta sitten kävin itärajan takana, huomasin, että jonkin verran peltoja oli otettu taas tuotantoon kiitos lännen asettamien talouspakotteiden.
Jättiputkistakaan ei liene haittaa Karjalan maatalouden ylösajolle, koska amerikkalaiset kehittivät Vietnamin sodan aikana Roundup-myrkyn, joka tappaa rikkaruohot, vaikkakin haittapuolena on, että se myös aiheuttaa syöpää.
Itse typeryyksissäni kuvittelin, että ruplan arvon romahdus lopettaa Ukrainan sodan, mutta historian professori Timo Vihavainen oikaisi minua asiassa toissapäiväisessä blogikirjoituksessaan, kun hän kertoi seuraavaa:
”Venäjän romahduttaminen, jota moni tältä sodalta toivoo, näyttää olevan kovin vaikea päämäärä. Venäjän talouskin on juuri hiljattain tullut Euroopan suurimmaksi ohitettuaan Saksan ostovoimakorjatulla BKT:llä laskien. Venäjällä on, toisin kuin monet näyttävät kuvittelevan, sentään hyvin merkittävät kotimarkkinat ja kotimarkkinateollisuus. Toisin kuin monien muiden maiden talous, se ei perustu kuplaan.”
Voi hyvinkin olla niin, että kun Venäjän kauppa ulkomaiden kautta on vaikeutunut, niin maa joutuu panostamaan omaan tuotantoon. Sotakin ehkä vain kasvattaa maan kansantuotetta, koska uusia kranaatteja ja ruumisarkkuja valmistetaan kolmessa vuorossa ja sekin toiminta kasvattaa bkt:ta, vaikka ei lisääkkään kansalaisten hyvinvointia.
Juuri luin jostain, että eräässä ammttikoulussa teinit on velvoitettu kasaamaan droneja yötä päivää 700 euron kuukausipalkalla. Se on Venäjällä ihan hyvä raha, sillä esimerkiksi eläkkeet ovat keskimäärin 200 €/kk.
Professori Timo Vihavaisen blogikirjoituksiin voi tutustua tässä linkissä https://timo-vihavainen.blogspot.com/ .
lauantai 12. elokuuta 2023
Stalinin kosto
Olen käynyt kolmisenkymmentä kertaa itärajan takana Karjalassa ja suurimmat luontoelämykset ovat tarjonneet Pietari Suuren käskystä istutetut valtavat Raivolan lehtikuuset ja Stalin käskystä istutetut valtavat jättiputkikasvustot, jotka ainakin kolme vuotta sitten olivat kiitettävästi vallanneet Karjalan hylätyt peltoaukeat.
Stalinin mielestä jättiputket ovat oivallista lehmänrehua ja niin varmaan olisivatkin, mutta lehmät eivät kuulema syö niitä ainakaan mielellään ja jos söisivätkin, niin jättiputkilla tuotettua maitoa ei ihminen mielellään juo.
Ihmishirviö Stalin määräsi jättiputket kasvamaan ja hyvin ne tottelivatkin. Kun astetta pehmeämpi Hrutshev, joka pehmeydestään huolimatta lienee tapattanut valtavan määrän ukrainalaisia, yritti saada maissin kasvamaan koko venäjällä, niin eihän se häntä totellut.
Syrjäytetystä Hrutshevista on yritetty tehdä idioottia sillä perusteella, että hän yritti kasvattaa tundralla maissia, mutta eihän kuitenkaan idiootti ollut. Luultavasti hänen mielestään maissi olisi kasvanut lehmänrehuksi pohjoisessakin ja näkemys on perusteltu, koska entinen Kemiran johtaja Yrjö Pessi kertoo muistelmissaan, että hänen kotonaan Kurkijoella kasvatettiin jo 30-luvulla maissia rehuksi ja saatiin 40 tonnin hehtaarisatoja.
Tuo kuva on otettu syyskuun puolivälissä vuonna 2017, jolloin Karjalan jättiputket olivat jo nähneet parhaan kukoistuksensa ja olivat kuihtuneet vain neljämetrisiksi. Arvioni mukaan jättiputki on parhaassa miehuudessaan viisimetrinen ja silloin kukka on päivänvarjon kokoinen.
Kuva on otettu Siiranmäestä, jossa kesäkuussa 1944 olivat veriset taistelut. Väkisinkin tulee mieleen, että jotenkin nuo jättiputket kasvavat erityisen hyvin entisillä taistelupaikoilla, ainakin myös Kuuterselässä Stalinin kostoksi nimitetty rehukasvi viihtyi. Ehkä maaperä on tappotantereilla hyvin muokattua ja eloperäisten jätteiden vuoksi ravinteikasta.
Sekä Kuuterselkä että Siiranmäki ovat nyt sellaisen aluskasvillisuuden vallassa, ettei sieltä päiväsaikaan tulla läpi edes suurvallan vehkeillä. Päivänvalossa jättiputki polttaa varomattomalta ohikulkijalta ihon ja silmät, pimeällä kasvi ei ole yhtä vaarallinen.
Jättiputkella ei ole enää hyötykäyttöä, ellei sitä sitten hyödynnetä rajavalvonnassa. Itse kuitenkin epäilen, että Stalinin kosto on pohjoisen vyöhykkeen tehokkain biomassan tuottaja. Ainakin se pajun ja korsihelpin voittaa, joita molempia on huonolla menestyksellä yritetty käyttää hyödyksi voimalaitosten polttoaineena. Ehdotankin, että Suomi alkaa Ukrainan sodan jälkeen ostamaan Venäjältä jättiputkea biovoimaloiden polttoaineeksi. Puutahan sieltä ei enää tuoda.
perjantai 11. elokuuta 2023
Lupiini vs. jättiputki
Vaikka Hesari ylistikin Uukuniemen elinvoimaisuutta, niin itselleni nousi väkisinkin mieleen Yrjö Jylhän runo, jossa kerrotaan hylätyistä pihoista ja autioista taloista. Itä-Suomen syrjäseuduilla tilanne alkaa olla se, että autiot talot ovat ongelmajätteitä ja perintöjä jaettaessa riidat syntyvät siitä, että kuka joutuu ottamaan nimiinsä kiinteistön, jonka purkukustannukset ovat sen myyntiarvoa enemmän.
Teemu Keskisarja vieraili viime syksynä Suonenjoella luennoimassa ja totesi savolaisten olevan saamattomampia kuin esimerkiksi eteläpohjalaiset. Onhan se tietysti niinkin, mutta matkustin joskus Etelä-Pohjanmaalle ostaakseni juuri ilmestyneen Pauli Nevalan runokasetin, niin ihmettelin Seinäjoen asemalla sitä, kun yksi tienviitta kertoi, että Nurmo 10 km, toinen viitta, että Lapua 12 km ja kolmas, että Perä-Seinäjoki 15 km. Nimestä päätellen Perä-Seinäjoki on sikäläisistä taajamista syrjäisin.
500 asukkaan Uukuniemen kirkonmäelle voisi pystyttää kaksi tienviittaa ja toisessa lukisi, että Savonlinna 75 km ja Parikkala 45 km. Helppoahan sitä on olla yrittäjänä Seinäjoella, jossa asiakkaat ovat lähellä, mutta harvaanasutussa Itä-Suomessa asiakkaat pitää houkutella kaukaa. Tosin Uukuniemen elinkeinoelämän oli pelastaa esikaupungit Sortavala, Käkisalmi ja Viipuri, mutta sitten Putin r—i senkin asian.
Uukuniemellä kukki eräällä hylätyllä pihalla jättiputki ja pitkään mietin, että uhmaanko lain kieltoja ja käskyjä ja käyn sen yön pimeinä tunteina niittämässä, mutta sitten olin uhmaamatta lakia. Nyt tuo jättiputki saa kylvää miljoona siementä, jotka voivat elää vuosikymmeniä ja kohta Uukuniemikin näyttää rajantakaiselta Karjalalta, jonka jättiputki on vallannut.
Joskus ajattelin, että kyllä suomalainen sitkeä ja yhtenäinen lupiinirintama pysäyttää jättiputkikiilan etenemisen, mutta nyt epäilen, että jättiputket voittavat taistelun elintilasta turvautumalla Suomessa talvisodan aikana kehitettyyn koukkaustaktiikkaan.
torstai 10. elokuuta 2023
Uukuniemen matkailu
Satoja tuhansia euroja maksaisi Uukuniemelle sellainen värikuvallinen kokoaukeaman matkailumainos Helsingin Sanomissa, jollainen pisti heti aamusta silmääni lehden paperiversion avatessani. Erinomaista mainosta sai 500 asukkaan pitäjä ilmaiseksi valtakunnan ykkösmediassa. Toivotan onnea ja menestystä Uukuniemelle ja varsinkin sen matkailuelinkeinolle, joka saattaa pelastaa pitäjän autioitumiselta varsinkin, jos itäraja aukeaa taas oikeasti.
Toivon hartaasti, että älytön Putinin sota loppuisi, jotta pääsisin ostamaan taksilla Uukuniemeltä käsin Sortavalan urheilukaupasta kolmimetriset Karjala Tourist-merkkiset metsäsukset luotettavilla autonrenkaasta tehdyillä mäystinsiteillä. Liukulumikengätkin saattaisin vielä ostaa, koska sellaiset ovat hyvät ryteikössä hiihdettäessä.
Tämänhetkisellä ruplan sota-ajankurssilla molemmat hankinnat maksaisivat alta 20 euroa. Suomessa ne maksavat kymmenen kertaa enemmän. Kolme vuotta sitten juuri ennen koronasulkua kävimme rouvan kanssa uukuniemeläisellä Tiitan taksilla ostamassa Karjala-merkkiset latusukset Sortavalasta. Ikävä kyllä Karjala-suksitehtaan Valamo-mallit olivat loppu, joten meidän piti tyytyä Karjan-suksitehtaan Sortavala-malleihin.
keskiviikko 9. elokuuta 2023
Omituinen pala Laatokan Karjalaa
Heti ensimmäisenä pisti silmääni aamun Helsingin Sanomien nettisivun juttu Uukuniemestä eli omituisesta palasta Laatokan Karjalaa. Hesari antaa sangen myönteisen kuvan tämän 500 asukkaan pitäjän tulevaisuuden näkymistä, joka oikein onkin.
Tosin itse kävelin muutama päivä sitten Värtsintien päästä päähän ja tulin siihen lopputulemaan, ettei neljän kilometrin matkalla taida olla enää yhtään pysyvästi asuttua taloa. Katkeruuteni naapurin käsittääkseni vahvasti uukuniemeläistaustaista tyrannia kohtaan vain kasvoi.
Ellei Putin olisi hyökännyt Ukrainaan, Uukuniemenkin tilanne olisi ihan toinen, mikäli raja olisi kunnolla auki, ja Sortavala, Käkisalmi ja Viipuri olisivat Uukuniemen esikaupunkeja. Ja jos venäläisten ihan naapuriin Kurkijoelle suunnittelema tiedekaupunki olisi toteutunut, olisi Karjala hyvää vauhtia palaamassa maamme tieteellisteknisen kehityksen kärkeen, kuten tsaarin aikanakin oli, jolloin maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen puksutteli Puhoksella.
Värtsin tiellä kävellessäni hahmottelin suunnitelmia siitä, miten kesäpitäjäni pelastetaan. Yksi keino olisi rakentaa Uukuniemelle, joka on Pyhäjärven niemi ja jossa tuulee kovasti, muutama tuulivoimala. Luulenpa, että jos Uukuniemi olisi edelleen itsenäinen kunta, niin muutama tuulivoimala toisi niin paljon tuloja, että kunnallisverosta voisi luopua.
Puolustusvoimat vastustaa tuulivoiman rakentamista rajalle, koska ilmavalvonta vaikeutuu, mutta itse en hyväksy tuota kantaa. Minusta sen sijaan maamme ilmavalvonta ja varsinkin matalatorjuntakyky pikemminkin tehostuisi, jos itärajalla tuulimyllyjen lavat viuhuisivat 300 metrin korkeudessa.
Ja matkailuakin uukuniemeläiset voisivat vielä tehostaa. Olenpa kuullut, että vielä vähän aikaa sitten eräs Sortavalan korkea-arvoinen sotilashenkilö vieraili usein pitäjässä, koska hänellä oli samat harrastukset kuin paikkakunnan miehillä, eli juopottelu ja saunominen ja tuon upseerin kanssa olisi voinut sopia, että rajan takana ollut valonheitin otettaisiin taas käyttöön.
Olen varma, että kaikkialta länsimaista seikkailunhaluiset turistit matkustaisivat Uukuniemelle, jos he tietäisivät, että iltapimeällä liikuttaessa venäläisten valonheittimen valokiila saattaisi heitä seurata. Itseänikin viehättäisi tuulastuskalastuksen harrastajana se, että tuulastusta voisi harrastaa naapurin huikaisevan kirkkaan valonheittimen tukemana.
Harmi, että tämä Hesarin juttu on maksumuurin takana: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009752837.html
tiistai 8. elokuuta 2023
Kakkisen Olli
Yleisradion sinfoniaorkesterin viulisti Kauko Vainio oli monipuolisesti lahjakas ihminen. Musiikin lisäksi hän kunnostautui myös kirjailijana ja kuvataiteilijana, jota hänen piirtämänsä Kakkisen Olli -kirjankansi todistaa. Kauko Vainio ei kuitenkaan tekniikan alalla päässyt yhtä pitkälle kuin hänen isänsä liikemies-kansanedustaja Ville Vainio, alk. Karjunen, joka oli aikoinaan maamme johtavia ikiliikkujan kehittäjiä.
Vainio kirjoitti Kakkisen Ollin, joka on Kakkisensalon maaherraksi kutsutun Olli Koivistoisen elämänkerta, vuonna 1957. Kirjan alkusivulla hän kertoo Kakkisensalosta, josta olen viime päivinä kirjoitellut kotikyläni ja sukuni historiaani liittyviä tarinoita, seuraavaa:
”Savon sydämessä Suonenjoen ja Karttulan pitäjien rajamailla on laaja asumaton maa-alue. Seutu metsineen, järvineen ja kankaineen on ollut melkein näihin aikoihin asti luonnontilassa olevaa synkkää saloa. Paikan eristävät etelä- ja länsisuunnalta harvaanasutusta kylästä vetiset suot, pohjoisesta ja idästä taas laaja asumaton metsä sekä pitkät järvet aivan kuin rajoittaen ihmisten pääsyn näille seuduille rikkomaan ja häiritsemään luonnonkauneutta ja sen rauhaa.
Tämä alue on kymmenien neliöpeninkulmia laaja, ja toistasataa järveäkin kuuluu tähän maa-alaan, joka alkaa Karttulan rajasta, ulottuen Sorsakoskelle saakka. Suurin ala tästä tienoosta on aikoinaan maksanut vain yhden kulin suolaa ja koirannahkarukkaset.”
Vainion kirjoitus synnyttää tietysti kysymyksen, että paljonko on tuo kuli? Erikoinen painomitta, johon en ole aiemmin törmännyt. Sen olen kuullut, että hyvin lyhyt, ilmeisesti alun perin kiinalainen ajanmitta, on kulinluikautus. Mutta painomitta kulin selvittäminen vaati jo vähän googlettamista. Ja löytyihän vastaus sekunnin sadasosissa; ihmeellinen asia on internet.
Kuli, eli matto, on vanha venäläinen painomitta ja se vastaa yhdeksää puutaa eli 147,42 kilogrammaa nykyasteikolla. Siitä voimmekin laskea, että ei ollut erämaa ennen hinnankiroissa. Nimittäin suola taitaa nykyään maksaa noin euron kilolta, joten satojen neliökilometrien erämaa alue on maksanut muinoin historiassa nykyrahassa noin 250 euroa, sillä suola on maksanut noin 150 € ja luultavasti koirannahkarukkaset saa nykyään ehkä satasella.
Kuvan Kakkisen Olli, joka oli oikealta nimeltään Olli Koivistoinen, oli kertomansa mukaan syntynyt Satulamäen ”pellon piässä” olleeseen mökkiin, joka lienee ollut Ollin sukulaisten omistaman Satulamäen talon torppa tai mäkitupa. Satulamäen talo, joka oli 1930-luvun pakkohuutokauppaan asti melkoinen kartano, jossa vietettiin lähes Niskavuorimaista elämää, oli ainakin hyvän tarinan mukaan ostettu muinoin kuudella suolasäkillä, joten ei ollut sekään hinnankiroissa.
sunnuntai 6. elokuuta 2023
Onneton hyvästijättö
Toissa päivänä kerroin höyrytraktori Annikin dramaattisesta tuhosta Syvänniemellä. Asian tutkimuksissa on tässä vaiheessa selvinnyt, ettei Annikin tuho tullut yllätyksenä.
Lokomotiivin henkilökunta nimittäin herätti kylällä pahennusta viettämällä ns. hauskaa elämää. Lievästi ilmaistuna tämän porukan työmaajuopottelu ei ollut aivan lapsenkengissä. Masinistien ja kaikkien savolaisten kunniaksi on kuitenkin luettava, ettei Annikin onnettomassa tapauksessa ollut kysymys maamme ensimmäisestä rattijuoppoustapauksesta, mikäli yhtään on uskominen alla olevaa digilehti-arkistosta löytyvää juttua:
TAPIO-lehti 30.9.1871
ONNETON HYVÄSTIJÄTTÖ
Viime viikon perjantaina tämän kuun 22 p:nä tapahtui Karttulassa Saittajärven rannalla seuraava onnettomuus: Lokomotiivi (höyryveturi) tuli tavalliselta matkaltansa Syvänniemen ruukilta tavaralastinsa kanssa, jossa sitä varten tehdyllä aluksella tuotiin Saittajärven toiselle puolelle, jossa lokomotiivi tavallisesti käännetään ympäri paluumatkalle Syvänniemelle ja varustetaan puu- ja vesitarpeilla.
Lokomotiivi seisoi rantasillalla jonka vierellä oli alus odottamassa järven yli lähtöä. Masinistit puhdistivat masiinaa, panivat vettä pannuun ja lämmittäjä-poika puhdisti uunia, sillä lähtöhetki läheni. Eräs tyttö, joka oli matkalla Viipurin, jätteli jäähyväisiä kaikille tuttavillensa, hyppäsi Lokomotiivin etulavalle kättelemään lämmittäjä-poika, joka vielä oli kättelemättä.
Tytön pyörähtäessä siinä ahtaassa paikassa, vastasi hänen ruumiinsa siihen tappiin, joka panee lokomotiivin käymään: tappi pyörähti ja samassa silmän räpäyksessä alkoi lokomotiivi käymään. Siitä säikähtäen hyppäsi lämmittäjä-poika lavalta sillalle, mutta tyttö ei taitanut mitään tehdä, hän seisoi lavalla ja tuossa tuokiossa oli lokomotiivi aluksesta, josta se samassa käynnistä suistui päätäpäin järven syvyyteen tytön kanssa.
Sillä paikalla on viiden sylen syvää. Warkaudesta on tuotu sukellusvaatteita ja koneet ja tällä viikolla on haalattu Lokomotiivia ylös järvestä. Tyttö on hukkunut. Se oli siis totisesti onneton hyvästijättö. Tämäkin tapaus pitäisi muistuttaa sitä tärkeätä seikkaa, ettei milloinkaan lähetä eikä käsitellä höyrykoneita sen joka ei asiaan kuulu eikä tunne laiteitten vaikutusta. Mainittu tyttö sai sen kautta kuolemansa ja tuotti arvaamattoman vahingon lokomotiivin omistajille.
Alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossa Tapio-lehden jutun voi lukea tästä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/441440?page=1
Herra poltti huoneensa Karttulassa
Tuo eilen mainittu Syvänniemen kylä, joka oli 1870-luvulla maamme tieteellisteknisen kehityksen kärjessä, on ainakin linnuntietä yllättävän lähellä kotikylääni Kärkkäälää, koska mummoni Hilda, jonka korvat eivät valokuvista päätellen olleet suuret, vaan valtavat, oli ainakin hyvän tarinan mukaan kyennyt kuulemaan Syvänniemen kirkonkellon lyönnit.
Voi olla, että kirkkaalla pakkassäällä niin on voinut tapahtuakin. Närhin Eelis, joka on Hildan veljenpoika ja jolla ilmeisesti on myös hyvä kuulo, jollainen itsellenikin on siunaantunut jopa siinä määrin, etten pysty kuuntelemaan nykyajan nuorison hyvin kovaäänistä ns. rocken roll-musiikkia, kertoi joskus, että oli Kakkisensalolla hiihdellessään kuullut yhtä aikaa sekä Syvänniemen että Suonenjoen kirkonkellot. Tuo on ihan hyvin mahdollista, koska kuuluihan esimerkiksi Kannaksen suurhyökkäyksen jyly kesällä 1944 Kärkkäälään asti.
Joskus vuosia sitten Kuopio filosofiakerhossa käsiteltiin ateismin historiaa. Asiasta alusti uskontotieteen yliopiston lehtori Teemu Taira suoraan Helsingistä. Tilaisuudessa esitettiin ajatus, että Karttula olisi ollut uskonnonvapauslain astuttua voimaan vuonna 1923 maamme ateistisin kunta, sillä karttulalaiset erosivat ev.lut.-kirkosta sankoin joukoin heti, kun siihen ilmeni pieninkin mahdollisuus.
Pääsin tapani mukaan oikaisemaan yliopistomiestä. Karttulalaiset eivät suinkaan eronneet kirkosta niinkään uskonnollisista, vaan kunnallispoliittisista syistä. Nimittäin pääsiäisenä 4.4.1920 Karttulan kirkko paloi, elikkä asia olisi voitu uutisoida lehdessä, että ”Herra poltti huoneensa”, ellei sellaisesta uutisoinnista olisi tullut linnareissua Jumalan pilkan vuoksi, kuten historiassamme on kerran varoittavana esimerkkinä tullut. Karttulan kirkon palaminen ei ollut nykyaikainen tuhopoltto, vaan palo syttyi lämmityskamiinasta.
Karttulan pitäjän uusi kirkko päätettiin rakentaa kirkonkylän sijasta Syväniemelle, joka silloin oli merkittävä teollisuuskeskus ja muutenkin elinvoimainen kylä. Muut karttulalaiset kauhtuivat kerrassaan kirkon siirrosta ja sen seurauksena 1100 pitäjäläistä erosi ev-lut-kirkosta, mutta ateisteiksi he eivät tunnustautuneet, sillä suuri osa heistä liittyi vapaaseurakuntaan. Kunnallispoliittinen kuohunta ei jäänyt tähän, vaan lisäksi kiistan seurauksena Tervo erosi Karttulasta omaksi pitäjäkseen. Nykyään kiista kirkon paikasta ei varmaankaan synnyttäisi moista liikehdintää.
Muuten ainakin hyvän tarinan mukaan keväällä -18 kuljetettiin erästä punikiksi epäiltyä Ylöstä Karttulasta Kuopion kasarmilla toimineeseen tuhoamiskeskukseen, jossa 473 miestä pääsi ainuvastaan ja saattajat kehottivat vankiaan katsomaan viimeisen kerran Karttulan kirkkoa. Kun Ylönen pari vuotta myöhemmin palasi takaisin, vakuutti hän, ettei nyt hänen takiaan olisi kirkkoa tarvinnut polttaa.
Muistelen, että lapsuudessani Syväniemen kirkon torni olisi näkynyt Kärkkäälään Putinanmäelle. Hyvän tarinan mukaan Putinanmäki sai nimensä siitä, että isovihan aikaan kyläläiset piileskelivät siellä ja kuuntelivat vihollisjoukkojen putinaa, mutta itse epäilen hämäläisten erämiesten antaneen mäelle nimen, sillä hämeen murteessa putina tarkoittaa pyöreäpohjaista puuastiaa.
Lujarakenteiselta ja kalliilta näyttää tuo köyhien karttulalaisten vuonna 1925 rakentama Syvänniemen kirkko. https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4nniemen_kirkko
lauantai 5. elokuuta 2023
Suomen ensimmäinen maantiemoottoriajoneuvo
Isonevan 50 megawatin aurinkovoimalan lisäksi on siihen lähistölle Lempyyn kylälle Kurkisuolle suunnitteilla vielä suurempi peräti 80 megawatin laitos. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että noiden aurinkovoimalahankkeiden myötä Kakkisensalon erämaa-alue on palaamassa maamme tieteellisteknisen kehityksen kärkeen 140 vuoden hiljaiselon jälkeen.
Nimittäin tämän entisen erämaa-alueen koilliskulmalle Karttulan Syvänniemelle eräs upporikas venäläinen aatelismies perusti lähiseudun rautapitosten vesistöjen järvimalmia hyödyntävän Sourun rautaruukin. Tältä ajalta periytyy esimerkiksi Kakkisenjärven Malmiluodon nimi.
Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että maamme ensimmäisen moottoroitu maantieajoneuvo liikennöi vuonna 1871 Karttulan Syväniemellä eikä Helsingissä, kuten tyhmempi helposti kuvittelisi. Sen sijaan katuvalot tulivat Helsinkiin ensiksi ja sitten vasta Syvänniemelle.
Annikiksi nimetyn maantielokomobiilin teknisistä ominaisuuksista Koneviesti kertoi muutama vuosi sitten nettisivullan seuraavaa:
”Näissä Thomson-steamereinä tunnetuissa maantielokomobiileissä oli kolme Thomsonin kehittämällä umpikumipinnoituksella varustettua pyörää, ohjaus hoitui etupyörällä. Maantie- ja maatalousmalleissa umpikumin päälle vedettiin 11-tuumaiset rautatelat. Kumi oli Suomessa vielä tuntematonta ainetta, täällä kerrottiin veturin pyöristä, joissa oli gutta-perkasta tehdyt ympärysvanteet.
Rahtimallit liikkuivat rivakimmillaan kuutisen kilometriä tunnissa, matkustajaveturit yli kolmeakymppiä. Thomson-steamerissa oli ilmeisesti 2-nopeuksinen voimansiirto, suunnanvaihtaja ja takapyöriin vaikuttava jarrulaite. Veturi oli 4,4 metriä pitkä, korkeutta oli savukorsteenin latvasta mitattuna vajaat 4 metriä, leveyttä 2,2 metriä. Tyhjiltään veturi painoi 6 254 kiloa, täydessä työkunnossa vesineen ja halkoineen 8,19 tonnia, eli 500 puutaa, kuten se tuon ajan mitoilla ilmaistiin.
Halkaisijaltaan 1,6-metrinen pystykattila kehitti 9,1 kilon paineen, josta saatiin irti suunnilleen 45 hevosvoimaa. 1 700 litran vesisäiliö riitti täydellä höyryllä ja lastilla 12 kilometrin keikkaan, nopeassa matkustusmallissa tankkausväli oli 70 km.”
Annikin kohtalo oli surullinen. Muutaman kuukauden käytön jälkeen sitä oltiin siirtämässä lautalla Saittajärven yli, mutta syistä, joita voi vain arvailla se rullasi pois lautalta ja vajosi pohjamutaan kymmenen metrin syvyyteen, jonne päätyi myös kyydissä olleen neiti Lovisa Airaksisen nuori elämä.
Sen sijaan Annikin masinisti Aron Myöhänen, joka oli ehkä ns. peuhannut neiti Airaksisen kanssa, selvisi hengissä. Luulenpa, että hänellä oli paljon selitettävää esimiehelleen tapausta seuranneessa kehityskeskustelussa.
Syvänniemen kylän nettisivulla traagisesta tapauksesta kerrotaan seuraavaa: https://www.syvanniemi.fi/annikki-veturi/
perjantai 4. elokuuta 2023
Pillilupi-askini kertomaa
Pikkuisen mietteliäänä tuijottelen Pillilupi-askini kannen laskelmia, jotka käsittelevät maamme energiahuollon organisointia. Muistelen, että kylmien ja pimeiden talvipäivien varalta maamme sähköntuotantokapasiteetti on hirmuinen eli noin 20.000 megawattia, josta tietenkin keskimäärin on käytössä uskoakseni vähän yli puolet.
Pillilupi-askini kansi yrittää minulle todistaa, että jos tulevan Isonevan aurinkovoimalan kaltaisilla laitoksilla korvattaisiin vaikkapa 1.000 megawatin ydinvoimala, tarvittaisiin siihen peräti 200-kertainen määrä aurinkopaneeleita eli noin 200 km2:n pinta-ala, jos aurinkosähköä syntyy keskimäärin 5 megawattia neliökilometriltä, kuten Isonevalla syntyy.
Jos koko maamme 20.000 megawatin sähköntuotantokapasiteetti tuotettaisiin päivänpaisteella, pitäisi yli prosentti Suomen pinta-alasta peittää aurinkopaneeleilla. Tosin vähemmällä selvittäisiin, mikäli kesäisin otettaisiin ylimääräinen sähkö talteen, tosin silloin pitäisi talvipakkasia varten olla hirmuinen määrä akkuja sähkön varastointiin. Osan talvesta aurinkovoimala olisi jopa energianegatiivinen, koska paneeleiden sulattaminen ja lumenpoisto vaativat energiaa. Laskelmani tuntuu maalaisjärjellä ajateltuna liian synkältä.
Sähköautoilun osalta Pillilupi-askini vaikuttaa liiankin toiveikkaalta ja maalaisjärkeni epäilee laskelman lopputulemaa. Nimittäin nykyään aurinkopaneeli muuttaa sähköksi jopa 40 % valosta ja auringonpaistetta tulee keskimäärin maapallolle 1 kwt neliömetrille. Niinpä laskelmani osoittaa, että tuollainen viiden neliömetrin paneeli tuottaa vuorokaudessa sen verran virtaa, jota sähköauto tarvitsee keskimääräiseen 60 kilometrin ajeluun päivittäin. Tosin Suomessa laskelmani soveltuu vain kesäsähköautoon.
Sähköauton akut näyttävät ainakin mainosten mukaan varastoivan 80 kilowattituntia sähköä ja sen luvataan riittävän 400 kilometrin ajoon. Eli mainosten mukaan sähköauto kuluttaa 20 kwt virtaa sadalle, joka tulee maksamaan nykyhinnoilla pari euroa. Bensaa kuluisi vähintään 10 euron edestä, vaikka bensa sisältää energiaa noin 10 kwt/litralle, mutta siitä valtaosa menee harakoille.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/sahkoautot
torstai 3. elokuuta 2023
Lisää aurinkovoimaa
Kunnioitinpa läsnäolollani pari viikkoa sitten Neova Groupin tiedotustilaisuutta, joka koski yhtiön aurinkovoimahanketta Suonenjoen kunnan alueelle Kakkisensalon Isonevalle. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Isonevan hankealueen koko on noin 110 hehtaaria, josta Neovan tytäryhtiö Vapo Terra omistaa noin 65 hehtaaria. Hankealue on käytöstä poistunutta turvetuotantoaluetta.
Aurinkovoimalan verkkoon liitettävä teho on arviolta noin 50-60 MW. Isonevan aurinkovoimalan sähköntuotannon on arvioitu vastaavan noin 3 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta. Neova Group korostaa, joka oikein onkin, että toteutuessaan hanke toisi kiinteistöverotuloja Suonenjoen kuntaan.
Melkoisen huima on tuo Kakkisensalon aurinkovoimala suunnitelma. Tässä hetkellä maamme suurin aurinkovoimala sijaitsee tietysti Etelä-Pohjanmaalla Nurmossa ja se on viitisen kertaa suunniteltua Isonevan voimalaa pienempi. Tosin jonnekin säästäväisyydestään tunnetulle Laihialle suunnitellaan jo vielä paljon Isonevaakin suurempaa aurinkovoimalaa.
Tiedotustilaisuudessa minulle selvisi, että vaikka aurinkovoimalan maksimiteho olisi 50 MW, niin käytännössä sähköä saadaan keskimäärin vain 5 MW teholla. Mutta kyllä sekin on paljon, koska Pilliklupi-5-askin kanteen tilaisuudessa ynnäilin, että jos sähkö maksaisi vaikkapa 10 ce/kwt, niin Isonevan laitos tuottaisi sähköä noin 4 miljoonan euron edestä vuodessa.
Tiedotustilaisuudessa Neova Groupin asiantuntija ei suostunut kertomaan, paljonko Isonevan voimalan rakentaminen tulee maksamaan, mutta sivulauseessa hän muistaakseni mainitsi, että sähkövoimala maksaa keskimäärin 600.000 euroa megawatilta ja pillilupi-askini paljasti sillä perusteella säälimättä Isonevan voimalan hinnaksi noin 30 miljoonaa euroa.
Itsekin vaadin pikaisesti lisää aurinkovoimaa, mutta jos olisin diktaattori, niin pystyttäisin Isonevan paneelit Etelä-Saharan jouto- ja kitumaalle, jossa ne tuottaisivat karkean arvioni mukaan kaksi kertaa enemmän virtaa kansantalouksien tarpeisiin. Isonevan 100 hehtaarin hyvän peltomaan minä istuttaisin vehnälle, koska historia osoittaa sen, että ensin tulevat taudit, sitten tulevat sodat ja sitten tulee nälkä.
https://www.neova-group.com/fi/tuotteet/tuuli-ja-aurinkovoima/tuuli-ja-aurinkovoimahankkeet/isonevan-aurinkovoimapuisto-suonenjoki/#c082a994
keskiviikko 2. elokuuta 2023
Ernst Lampen
Suomen ensimmäinen matkakirjailija Ernst Lampen, joka oli nimestään huolimatta savolainen, kertoi jossain teoksessaan, että hänen vaarinsa oli tavannut muistaakseni Hollolassa vanhuksen, joka oli ollut kiinnostunut siitä, että vieläkö siellä Nilakassa, joka on nykyään savolainen järvi, on keltamahaisia lahnoja. Tuosta Lampen päätteli, että hämäläiset kesän ajaksi eukkojaan karkuun Savoon soutaneet erämiehet kävivät kalalla Savon saloilla vielä 1700-luvun lopulla.
Välttämättä nuo kalareissut eivät sujuneet rauhanomaisesti enää sen jälkeen, kun savolaiset tekivät matkapuhelimen luokkaa olevan innovaation keksiessään satoisan kaskirukiin ja alkaessaan sen turvin kuninkaan luvalla työntyä hämäläisten perinteisiin erämaihin.
Olen kuullut tarinan, jonka mukaan kun hämäläiset kalamiehet ja savolaiset uudisasukkaat kohtasivat jollain hämäläisten omanaan pitämällä Itä-Suomen järvellä, niin ilmeisesti murteesta päätellen Hollolasta lähteneet eränkävijät huusivat, että ”menkää pois, tänne ei enää mahlu”. Siihen joku lupsakka savolainen huusi takaisin, että ”kyllä tänne mahlutaan, kun teijät ensin tapetaan”.
Savolaiset eivät ole samalla tavalla ystävällistä ja nöyrää väkeä kuin vaikkapa karjalaiset, vaan savolaiset ovat röyhkeyteen taipuvaisia, koska he ovat vero- ja asevelvollisuus karkulaisten jälkeläisiä.
Tuo Ernst Lampen oli muuten mielenkiintoinen herra https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lamp%C3%A9n .
tiistai 1. elokuuta 2023
Persepyöreinen
Nykyisen Sisä-Savon seutu oli muinoin hämäläisten ylimuistoista eränkäyntialuetta ja niinpä esimerkiksi monet seudun paikannimistä ovat hämäläisten antamia ja siksi hämeenmurteisia, kuten esimerkiksi Pirttiselkä. Tosin joukossa on myös monia lappalaisten nimeämiä paikkoja. Esimerkiksi Iisvesi on tietääkseni lapin kieltä ja tarkoittaa pimeää paikkaa ja sellainenhan se Iisvesi monien mielestä onkin.
Luulen, että Sisä-Savoon soutaneet hämäläiset erämiehet olivat itähämäläisiä, koska sieltä rivakat miehet ovat soutaneet sen ajan joukkoliikennevälineillä uiskoilla Suonenjoelle parissa päivässä. Myös monet paikannimet ovat kotipuolessani samoja tai ainakin hyvin samanluonteisia kuin Itä-Hämeessä, jossa sijaitsee esimerkiksi Kyrpjärvi ja sen lähellä Tissinpohja, jonka tienviitta on maamme tienviitoista varastetuin.
Koska monet naiset ja jopa lapset saattavat tätä lukea, en nyt kehtaa mainita muita hyviä kotiseutuni itähämäläisperäisiä paikannimiä, kuin että Kakkisensalolla on lampi nimeltään Persepyöreinen.
https://www.google.com/maps/@62.7253538,27.3677426,19z?entry=ttu
Aika erikoista on, että Liinaharjan sukua oleva muinainen esi-isäni muutti Savoon Valkeakosken läheltä Sääksmäeltä, koska liikenneyhteydet sinne ovat olleet siihenkin aikaan heikot. Epäilen, ettei 1500-luvun lopulla Närhinsalolle saapunut herra Liinaharja ollutkaan erämiehiä, vaan ehkä nuijasodassa häviölle jääneitä kapinallisia talonpoikia, joita Klaus Flemingin panssariarmeija teurasti kasapäihin ihan Vesivehmaan jenkan hengessä eli siinä meni naiset sekä lapset samallailla.
Tosin Rautalampikaan ei säästynyt nuijasodan väkivaltaisuuksilta, sillä saattoi jopa olla niin, että nuijamiesten kapina alkoi sieltä uskoakseni koripalloilija Lauri Markkasen esi-isän johdolla. Nimittäin veroihin ja ilmeisesti maataloustukien pienuuteen kyllästyneet silloiset maataloustuottajat tekivät verovalituksen hukuttamalla silloisen paikallisen verohallinnon edustajat avantoon.
maanantai 31. heinäkuuta 2023
Liinaharja
Internet paljastaa säälimättä, että niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, ensimmäinen rekisteröity esi-isäni oli ihan perihämäläinen. Hän oli noin vuonna 1385 Sääksämäen Ritvalan kylässä syntynyt Olaus, eli Olavi, Liinaharja. Liinaharja-nimisiä ihmisiä näyttää Suomessa olevan edelleenkin noin 20 kpl ja ilmeisesti myös muutama hevonen on saanut saman nimen.
Se, että Liinaharjan Olavin jälkeläiset kulkeutuivat Sisä-Savoon todistaa sen koulussa opetetun, että savolaiset ovat hämäläisten ja karjalaisten sekasikiöitä, jotka saivat alkunsa, kun Karjalan shemeikat kisailivat Hämeen kassapäiden kanssa Saimaan rannoilla kesäyön hämärässä.
Tuo Olavi Liinaharja ei ole minuun kovin läheistä sukua, koska hän on elänyt noin 20 sukupolvea sitten ja niin hurjalta kuin se kuulostaakin, mikäli yhtään aritmetiikkaa hallitsen, niin minulla on 20 sukupolven takana jo noin miljoona esivanhempaa. Suomalaisia lienee 1300-luvun lopulla olleen noin 300.000 kpl.
Uskon vankasti siihen, että noin 30 sukupolvea sitten minunkin esivaarinani yhtenä noin miljardin muun esivaarin joukossa oli muudan Kaarle Suuri, johon esi-isään Paavo Lipponen muistaakseni päätti sukututkimuksensa. Otaksun, että 70 sukupolvea sitten yksi minulle geenejään luovuttanaista saattoi hyvinkin olla Jeesus Nasaretilainen, jos sellainen profeetta on todella elänyt. Monet tutkijat tosin väittävät, että Jeesus Nasaretilaisia olisi ollut peräti useita kpl.
Eräs Olavi Liinaharjan jälkeläinen muutti Sääksmäeltä Rautalammin Närhinsalolle 1500-luvun lopulla ja siellä sukunimi vaihtui Närhiksi, joka oli myös mummoni Hildan tyttönimi. Närhin suku on aika pientä ja vähämaineista, mutta yhden kenraalin suku on sentään siittänyt.
Nimittäin, kun Kuopiossa 1917 alettiin tekemään vallankumousta ja tarkoitusta varten kokoonnuttiin työväentalolle, jonne saapui peräti 1.000 miestä ja enemmänkin olisi tullut, jos vain sisälle olisi mahtunut, niin kaupungin vallankumoukselliset uskoakseni huutoäänestyksellä valitsivat vallankumouspäällikökseen Viitasaarella syntyneen talonmies Israel Närhin.
https://www.geni.com/people/Olaus-Liinaharja/6000000116646886841
Talonmies Israel Närhi lienee ollut taitava sotilasstrategi, koska taistelujen alettua heti ensimmäisten tykinlaukausten jälkeen hän nostatti erään punkin valkoisen aluspaidan seipään nenään antautumisen merkiksi.
Valkoisetkin arvostivat Israel Närhiä sotapäällikkönä niin, että jättivät hänet ampumatta. Myöhemmin Närhi elätti itsensä Kuopiossa torikauppiaana, ja kaupunkilaiset nimittivät häntä ymmärrettävästä syystä Kenraaliksi. Ilmeisesti kysymys oli piruilusta, josta yleisesti käytetään myös kansanomaisempaa nimitystä.
https://www.geni.com/people/Olaus-Liinaharja/6000000116646886841
sunnuntai 30. heinäkuuta 2023
Sianjalka
Sukututkimus on nykyään helppoa, kun internetin hakuohjelmaan voi naputella jonkun esi-isänsä nimen ja sanan ”geni” ja niinpä itsekin pääsin muinaisissa esi-isissäni vuoteen 1385 asti. Huomasinpa matkan varrella, että muutama sukupolvi sitten yksi 32 silloisesta esivaareistani oli aiemmin kehumiani Suonenjoen lahjakkaita Jalkasia.
Tosin hän käytti myös sukunimeä Hänninen, joka vahvistaa kuulemaani kertomusta, jonka mukaan Jalkaset ovat aiempia Hännisiä. Aluksi tosin nämä Hänniset merkittiin kirkonkirjoihin nimellä Sianjalka.
Tämän nimen kerrotaan syntyneen siitä, että suku pitkillä kirkkomatkoillaan Suonteen pohjoisrannalta Pieksämäelle ottivat matkaevääkseen sian jalkoja, joka seikka herätti muun kirkkokansan huomiota, joka ymmärrettävää onkin.
Laulaja Kari Tapion vaari Ville oli vielä kirkonkirjoissa nimellä Sianjalka. Voi olla, ettei Kari Tapiosta olisi tullut maamme iskelmätaivaan kirkkainta tähteä nimellä Sianjalka. Toisaalta Per Erik Svinhufvudista tuli sukunimestään, joka tarkoittaa sikapäätä, huolimatta presidentti.
Tuo Ville Sianjalka liittyy maamme historian dramaattisiin vaiheisiin sikäli, että hän oli vuonna 1904 tsaarin armeijan asevelvollisena ilmeisesti jonkinlaisena turvamiehenä Senaatin rakennuksessa, kun rakkauselämässä pettynyt itsemurhaterroristi muistaakseni nimeltään Eugen Malmsten ampui silloisen kenraalikuvernöörin, joka oli muistaakseni nimeltään Sinebrychoff.
https://www.geni.com/people/Reetta-Jalkanen/6000000054696734840
perjantai 28. heinäkuuta 2023
Lahjakkaat Jalkaset
Hämmästyttävän lahjakasta on Suonenjoen Kärkkäälässä vaikuttava Jalkasten suku. ITE-taiteilija Aulis Jalkasen kotimuseo, josta olen viime päivinä kirjoittanut, tulee olemaan vielä merkittävä paikka maamme kulttuurielämässä, mutta unohtaa ei sovi Aulis Jalkasen naapuria ja hänen kaukaista sukulaistaan eläkkeellä olevaa pappia Esko Jalkasta, joka kypsässä 93 vuoden iässä piti viime keväänä taidenäyttelyn kotonaan.
Näyttelyssä oli esillä sekä hänen omia töitään, mutta myös taidetta, jota hän on kerännyt pitkän elämänsä varrella. Lehdestä luin, että hänen kotonaan oli yksi huone omistettu afrikkalaiselle taiteelle ja yksi huone kiinalaiselle taiteelle, jotka uskon Jalkasen keränneen ollessaan maailmalla lähetystyössä. Harmi, etten itse päässyt käymään Esko Jalkasen taidenäyttelyssä.
Maksumuurin takana on Suonenjoki-lehden juttu Esko Jalkasesta, mutta maksuttakin pääsee tarkastamaan, miten hämmästyttävän nuorekas on 93-vuotias Esko Jalkanen ja miten hämmästyttävän yhdennäköinen hän on edesmenneen Kari Tapani Jalkasen kanssa. Kari Jalkanen voitti mäkihypyssä ammattikoululaisten Suomen mestaruuden ja joka myöhemmin tunnettiin paremmin laulaja Kari Tapiona. Esko Jalkanen on Kari Tapion setä.
Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että Kari Tapion toinen setä Niilo Jalkanen voitti nuoruudessaan peräti koristeveiston Suomen mestaruuden tai jotain muuta sellaista. Niilo Jalkanen oli töissä koristepuuseppänä Kutvosen tyylihuonekalutehtaalla. Toinen maan maineeseen noussut Kutvosen koristepuuseppä oli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen. Kun Arska täytti 100-vuotta, juhli hän merkkipäiväänsä Järvenpääläisessä olutkapakassa kavereidensa kanssa. Muistelen, että häntä haastateltiin, kun hän täytti 110 vuotta ja hän arveli elävänsä vielä pitkään, mutta siinä hän valitettavasti erehtyi.
https://www.sisa-savolehti.fi/paikalliset/5827971
Mainio opastusvideo
Koska Ite-Aulis-kotimuseo ei sijaitse aivan pääteiden varsilla, kannattaa jokaisen museosta kiinnostuneen tallentaa kyseisen museon Face-ryhmästä löytyvä taiteilija Mauri Korhosen julkaisema ajo-opastevideo kotikoneelleen jo ensi kesää ajatellen. Itse, joka olen nykyisen maailmantilanteen johdosta hyvin synkkämielinen miehenpuoli, päästin pitkästä aikaa vallan selkäkeikkanaurun tätä mainiota ajo-opastevideota katsellessani.
Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että kun Helsingin oppilaitosten jalkapallomestaruussarjan loppuottelussa syksyllä 1986 Taideteollisen korkeakoulun ja Teknisen korkeakoulun joukkueet kohtasivat, loisti ottelun päätyttyä valotaululla, jos sellainen sattui pallokentän laidalla olemaan, tulikirjaimin loppulukemat 4 – 0 taideopiskelijoiden hyväksi. Ottelun kaikki maalit teki Suonenjoen Pallon kasvatti Mauri Korhonen.
Urheilua seuraava suuri yleisö saattaa pitää boheemiuteen taipuvaisten taideopiskelijoiden voittoa yllätyksenä, mutta minä joka seuraan myös kulttuuria, en pidä lopputulemaa yllättävänä. Olen lukenut Seisemän veljestä-romaanin ja siinä kerrotaan, että kun Jukolan veljekset ja Toukolan pojat kohtasivat joukkotappelussa, riehui kentällä seipäänsä kanssa hurjimmin Lauri-poika, joka ei ollut veljeksistä fyysisin, mutta oli sen sijaan veljeksistä taiteellisesti lahjakkain ja joka pilkkarunon mukaan etupäässä metsäs hääri, katselevi puita vääri.
Aleksis Kivi oli huomannut sen, että taiteellisesti lahjakkaat yksilöt ovat monta kertaa hillittömiä ja jopa hurjuuteen taipuvaisia.
11.7.2023 julkaistun Mauri Korhosen hauskan videon voi yrittää löytää tästä linkistä https://www.facebook.com/groups/2182085038654485/?notif_id=1690538403609870¬if_t=group_r2j_approved&ref=notif
torstai 27. heinäkuuta 2023
Kärkkäälän Venus
keskiviikko 26. heinäkuuta 2023
ITE-Aulis
Olen aivan ällikällä lyöty ja suorastaan äimän käkenä. Olen tiennyt, että Jalkaset ovat monipuolisesti lahjakasta sukua, mutta sitä en tiennyt, että Kärkkäälän kylällä melkein naapurissa on asunut nero.
Nimittäin osoitteessa Herralanmäentie 399 avattiin jo alkukesästä Aulis Jalkasen tuotantoa esittelevä ITE-Aulis kotimuseo, mutta eläkeläisukon sietämättömien lomakiireiden vuoksi ehdin sinne vasta viime lauantaina, jolloin museo oli viimeistä kertaa tänä kesänä auki yleisölle.
Vaikka kuvataiteesta ymmärrän sen verran huonosti, että olen ainoana maassamme jäänyt laiskanläksylle piirustuksesta, niin Aulis Jalkasen tuhannet työt puhuttelivat minua syvästi. Niistä tuli ihan mieleeni Simpauttaja-romaanin Ryynäsen Otto, joka veisteli itselleen puusta naisia, kun ei muunlaisia ollut kylällä tarjolla. Mikko Alataloa lainatakseni taustalla on ihmisen ikävä toisen luo.
Taiteen tekemisen lisäksi Aulis Jalkanen toimi elämässään metsurina, puuseppänä, kansallisen tason suunnistajana, hanuristina, säveltäjänä, runoilijana ja äitinsä omaishoitajana eli hän oli hyvin kunnollinen mies. Kotimuseon seinältä löytyi hänen savonmurteella kirjoittama humoristinen runo, jossa hän ihmetteli, miten kaikenlaisille juopoille kyllä naisia löytyy, mutta ei hänelle raittiille miehelle. Itsekin olen ihmetellyt monta kertaa samaa asiaa.
Tosin kyllä hänellekin sitten kypsässä iässä siunaantui nainen 13 vuodeksi. Jalkanen on vuosikymmeniä kirjoittanut kuvitettuja päiväkirjoja ja minusta kotimuseon koskettavin asia oli hänen päiväkirjansa kansi, jossa luki, että Enkeli nouti Eilan ja kuva tapahtuneesta. Minusta Enkeli nouti Eilan olisi hyvä nimi sille väitöskirjalle, jonka joku itsensä pöhköksi lukenut taiteenlisenssi tekee ITE-taiteilija Aulis Jalkasesta.
Lisätietoa ITE-Aulis museosta tässä https://sites.google.com/view/ite-aulis/kotimuseo/ .
tiistai 25. heinäkuuta 2023
Kosmoskynällä piirretty raja
Itse generalissimus Stalin se siinä istuu julisteessa Pietarin poliittisen historian museon seinällä mietteliään näköisenä uskoakseni kansojen kohtaloita pohtien ja suunnitellen valtakunnalleen uusia entistä turvallisempia rajoja. Tuo kädessä oleva kosmoskynä näyttää olevan ihan hyvässä terässä, joten kuva ei ole talvisodan ajalta.
Talvisodan lopulla Stalinin kosmoskynä oli sen sijaan niin huonossa terässä, että kynän jälki kartalla merkitsi kilometrien epäselvyyttä reaalimaailmassa. Esimerkiksi Enson kohdalla suomalaiset tulkitsivat kosmoskynän jälkeä siten, että merkittävän teollisuuspaikkakunnan olisi pitänyt jäädä Suomelle, mutta Neuvostoliiton näkemys oli toinen ja jostain syystä se näkemys voitti.
Uukuniemen osalta naapuri oli joustavampi ja kosmoskynän jälkeä tulkittiin lopullista rajaa vedettäessä siten, että pitäjän Kirkonmäki annettiinkin Suomelle ja raja vedettiin pari kilometriä idemmäksi, vaikka aselevon jälkeen puna-armeijalaiset olivat jo ehtineet perustaa tapuliin esikuntansakin.
Välirauhan aikaan rajan sijainti oli epäselvä ja niinpä sitten 212 suomalaista eksyi kosmoskynäviivan väärälle puolelle ja heistä palasi vain 79 kappaletta. 133 kappaletta katosi tai tapettiin. Pelkästään Uukuniemen suunnalta hävisi inhaan itään kymmenkunta miestä. Suomalaisten väestötappiota pienensi se, että eräs palaaja toi vuosia myöhemmin mukanaan venäläisen vaimon ja liudan lapsia.
Luin muutama vuosi sitten Juha Pohjosen kirjan Sodan ja rauhan rajalla ja siitä sain käsityksen, että uukuniemeläisetkin olivat talvisodan jälkeen sen verran epätietoisia rajatilanteesta, että moni isäntä kävi rohkeasti hakemassa heiniä rajan taakse jääneistä ladoistaan. Kyselin Revon Matilta näistä uukuniemeläisistä heinämiehistä ja hän hymyili mietteliäästi, mutta mitään ei paljastanut. Uukuniemeläiset olivat oppineet varovaisiksi raja-asioissa, koska vielä 70-luvulla naapurin valonheitin seuraili pimeässä liikkuvia kyläläisiä.
Enpä malta olla kertomatta, että joskus 40 vuotta sitten olin Uukuniemen kalasataman laiturilla kiikarin kanssa suorittamassa pintatiedustelua kamera kaulassa, niin paikalle autoili ryhmä herroja, joita kiinnosti, että näkyykö mitä. Kerroin, että tutkatorni näköjään häämöttää Mensuvaaran lentokentän suunnassa. Myöhemmin kuulin, että Suitsansaaressa kilometrin päässä oli Suojelupoliisin lomakeskus ja ilmeisesti Supon miehet olivat menossa sinne, mutta he olivat varmaankin vapaalla eivätkä siksi pidättäneet minua vakoilusta epäiltynä.
maanantai 24. heinäkuuta 2023
Kotkanpojan lentoonlähtö
Luin vuosia sitten Suomen ilmavoimien perustamisesta kertovan Mikko Uolan kirjan Kotkanpojan lentoonlähtö, joka teos liittyy yllättäen myös Uukuniemen historiaan.
Kirjassa on perusteellisesti selostettu sitä, kuinka joukko venäläislentäjiä varasti talvella 1918 bolsevikeilta viisi lentokonetta ja toivat ne jännittävien vaiheiden jälkeen Suomen valkoiselle armeijalle Antreaan, jossa he olivat tulla ammutuiksi ajan tavan mukaan. Tapahtumasarja on sen verran mielenkiintoinen ja jännittävä, että siinä olisi ainesta romaaniksi ja elokuvaksikin.
Hyvällä syyllä Suomen ilmavoimien isänä voisi pitää viipurilaista Aleksandr Kraschenia, joka organisoi tapahtuman. Heti Suomeen saavuttuaan venäläislentäjät saivat suomalaiset nimet ja Krascenista tehtiin Aleksanteri Torikka. Torikka oli äitinsä puolelta suomalainen ja hän puhui suomea.
Sen ansiosta hän sai jäädä maahamme sisällissodan jälkeenkin, toisin kuin muut loikkarilentäjät, jotka joutuivat poistumaan maasta, vaikka olivat toimineet ansiokkaasti tehtävissään. He olivat sikäli erinomaisia lentäjiä, että he osasivat lentää, toisin kuin maahan tulleet ruotsalaislentäjät, joilta puuttui kyky pysyä ilmassa.
Täysin pyyteettä venäläispilotit eivät vaihtaneet puolta. He nimittäin vaativat jokaisesta toimittamastaan koneesta nykyrahassa 120.000 euroa eli 100.000 silloista markkaa ja lisäksi palkkaa heille piti maksaa nykyrahassa 3500 €, joka siihen aikaan oli huikea palkka.
Aleksanteri Torikan onni olisi ollut, jos hänetkin olisi karkotettu maastamme. Nimittäin välirauhan aikaan toukokuussa 1940 hän oli Uukuniemellä Suomen armeijan kapteenin ominaisuudessa valvomassa uuden rajan merkitsemistä, kun hänet kaapattiin itärajan yli ja vietiin Moskovaan, jossa hänet talvella 1941 ammuttiin. 23 vuotta aiemmin tapahtuneella lentokonevarkaudella saattoi olla vaikutusta kuolemantuomioon. https://www.koalakustannus.fi/p/kotkanpojan-lentoonlahto-suomen-ilmavoimien-varhaisvuodet-1918-1923-mikko-uola
sunnuntai 23. heinäkuuta 2023
Aleksanteri Torikan tapaus
Nähtäväksi jää, koska suomalaiset ymmärtävät soiden kauneusarvot ja alkavat ostelemaan isolla rahalla kesämökkitontteja niiden rannoilta. Kuvan uukuniemeläistä suota katsellessani, muistin Matti Revon kertoman tarinan Aleksanteri Torikasta.
lauantai 22. heinäkuuta 2023
Tuuliviiri rauhaton
Tavallisesti luotettavasta lähteestä minulle alkukesästä kerrottiin, että tuon Uukuniemen tapulin maalari oli tornin huipulta 26 metrin korkeudesta palattuaan kertonut, että tornin laella jurottava tuuliviirikukko näyttää saaneensa jossain sodassa pahasti siipeensä, koska pommin tai kranaatin sirpaleet ovat sen puhkoneet.
Kiikarilla varmistin, että kyllä kukon kyljessä näyttää olevan ainakin yksi iso reikä, joka on sen verran epämääräinen, ettei se ole ainakaan luotipyssyllä tehty. Kuulustelin asian johdosta uukuniemeläisiä, mutta kenelläkään ei ollut tietoa tapauksen taustoista. Tosin eräs eläkkeellä oleva professori muisteli vähän syyllisen oloisena, että kukkoa on hänen tietääkseen hänen nuoruudessaan tulitettu myös pienoiskiväärillä.
Itse epäilen, että kukko on saanut siipeensä talvisodassa, jolloin ainakin naapuripitäjän Kesälahden kirkkoa kahdenkymmenen kilometrin päässä pommitettiin niin, että se saatiin poltettua. Uukuniemen lähimmän pommikuopan olen löytänyt muutaman sadan metrin päästä tapulista ja aika epätodennäköistä on, että sen pommin sirpale olisi kukon lävistänyt.
Talvisodan jälkeen puna-armeijan joku esikunta majoittui tuohon tapuliin, joka tavallaan oli ihan perusteltua, koska tornin huipulla on Venäjän valtaa symboloiva sipuli. Tien toisella puolella sijaitsevan kirkon tornin huipulla on sen sijaan Ruotsin valtaa symboloiva omena, joten moni on sitä mieltä, että idän ja lännen raja kulkee tuossa Värtsintiessä.
Onkohan jollakulla tarkempaa tietoa tuosta tuuliviirin sirpaleen reiästä?
perjantai 21. heinäkuuta 2023
Lahko
Elämänala, josta en ole koskaan ollut yhtään kiinnostunut, on juridiikka, mutta siitä huolimatta ainut tentti opiskelu-uraltani, jossa menestyin, oli rikosoikeuden tentti. Yllättävän menestykseni selitys oli se, että tenttivastauksia miettiessäni minun tarvitsi vain muistella sukuni ja naapureitteni tapauksia.
Rikosjutut kiinnostavat minua edelleenkin ja suosikkiohjelmiani tv:ssä ovat tositapauksista kertovat rikossarjat. Nytkin jollain maksuttomalla kanavalla pyörii rikostoimittaja Kuikan, jonka uskon olevan taustaltaan uukuniemeläisiä, sarja suomalaisista sarjamurhaajista ja minusta sarja on tv-viihdettä nautittavimmillaan.
Toivon, että uukuniemeläistaustainen rikostoimittaja Kuikka tekisi seuraavaksi moniosaisen sarjan vahvasti suonenjokelaistaustaisesta Volvo Markkasesta. Hyvän elokuvankin tästä nokkelasta pankkirosvosta saisi. Sen voisi tehdä Markkasen hyvä ystävä Taavi Kassila, joka piti Volvoa kädestä tämän kuolinhetkellä.
Talvella TV 4:n puolella näytettiin todella mielenkiintoinen neliosainen sarja Veijo Balzarista ja hänen epäillystä lahkostaan, johon liittyen syyttäjä vaati peräti 10 vuoden vankeusrangaistusta. Balzar on muuten taustaltaan vahvasti Suonenjoen Kärkkäälän poikia, kuten itsekin olen ja minua pikkuisen harmittaa se, että Volvo Markkanen ei ole taustaltaan kärkkääläläisiä vaan Suonenjoen herralalaisia.
Ainakin alioikeuden mukaan Veijo Balzar oli syytön mies ja niinpä mies roikkui löysässä hirressä vuosia ja istui niin pitkään tutkintovankeudessa, että ihme on, ellei hän tule serkkupoikansa kohuasianajaja Heikki Lampelan, joka on suonenjokelaisen Iso-Valtin pojanpoika, avustuksella vaatimaan valtiolta huimia korvauksia.
Ainakin Hesarin tilaajat voivat katsoa Balzarista kertovan Lahko-sarjan maksutta tästä linkistä https://www.ruutu.fi/ohjelmat/lahko .
torstai 20. heinäkuuta 2023
Volvo Markkanen
Luin aikoinaan Taavi Kassilan kirjan Kameleontti Volvo Markkasesta ja miehen tarinoista tuli mieleeni sanonta, että kun savolainen on äänessä, vastuu jää kuulijalle.
Markkanen kertoi ennen pankkimiehen uraansa toimineensa KGB:n ja ranskalaisen terroristijärjestö OAS:n palveluksessa. Terrorijärjestöstä hän erosi sen jälkeen, kun terroristityttö, jota hän lempi, sai Algeriassa luodin päähänsä. Sen jälkeen Volvo alkoi ajankulukseen harrastamaan pankkien ryöstelyä.
Suojelupoliisin virallinen historia kuitenkin paljastaa, että KGB-asiassa Markkanen todennäköisesti puhui ainakin osittain totta. Nimittäin Suojelupoliisi tarkkaili nuorta Markkasta vakoilusta epäiltynä ja hänen uskottiin olleen jopa Neuvostoliitossa koulutetun miehen. Vahvana todisteena pidettiin sitä, että kun Markkasen tavaroita tutkittiin, havaittiin, että hänen paitansa oli turmeltu juuri sillä tavalla kuin Moskovan pesuloissa tapahtuu.
Volvo Markkanen antoi Taavi Kassilan kirjassa itsestään kuvan kohteliaana herrasmiesrosvona, joka pankissa asioidessaan jutteli henkilökunnalle mukavia. Tosi asiassa hän ainakin yhden ryöstön yhteydessä ampui Tanskassa kaksikin kertaa pankin vahtimestaria ja sai siitä hyvästä murhayrityksestä 16 vuoden tuomion.
Markkanen oli hyvin älykäs mies ja hän opiskeli vankilassa peräti viiden ällän ylioppilaaksi. Vaikka koulumenestys oli hyvä, niin veistoa hänelle ei ilmeisesti opetettu, sillä jossain olen nähnyt pistoolin, jonka hän oli valmistanut linnassa itselleen ja pakeni sillä uhaten vankilasta.
Aseen puusta veistetty kahva oli niin tökerösti tehty, että itsekin täysin tumpelo mies olisin osannut tehdä paremman. Muuten pistooli oli nokkelasti tehty. Sen käyttövoimana olivat tulitikunpätkät ja laukaisumekanismi toimi taskulampun patterilla. Luulen, että ase ampui nauloja.
Kerran Volvo Markkanen onnistui karkaamaan jopa nuoruuskaupunki Mikkelin hyvin varmana pidetystä lääninvankilasta.Sillä kertaa hän ei tarvinnut itse tehtyä pistoolia, vaan hän mielikuvituksettomasti vain kiipesi vankilan muurin yli. Muurin huipulla ollessaan hän kuuli, miten vartija huusi, että ”nyt vanki karkoo”. Markkanen kääntyi ja huusi takaisin, että ”niinhän se tekköö”.
Lisäasiaa Volvo Markkasesta saa tästä linkistä https://areena.yle.fi/1-50681034 .
keskiviikko 19. heinäkuuta 2023
Markkaset
Kolehmaisten yms:n sukujen sukutapaamisessa asiantuntija kertoi myös kahden kansainvälisesti tunnetuimman Markkasen taustoista. Tällä hetkellä Pohjois-Amerikassa tunnetaan hyvin koripalloilija Lauri Markkanen, joka polveutuu suoraan Suonenjoen Suonteen rannalla asuneesta ovelasta nuijasotapäällikkö Erämaan Eskosta, joka tunnetaan myös nimillä Esko Kolehmainen ja Esko Uttermark. Tuon Uttermark nimen sitten laiskahkot savolaiset lyhensivät Markkaseksi.
Erämaan Esko oli sen verran ovela nuijamiesten päällikkö, että hän onnistui säilyttämään ainoansa tuossa sodassa, joka oli hävinneille talonpojille vielä verisempi kuin seuraava sisällissota reilut 300 vuotta myöhemmin, jonka talonpoikaisarmeija onnistui voittamaan.
Koripalloilija Lauri Markkasen eräs esi-isä meni kotivävyksi Laitisten taloon, joka sitten selittänee Laitisten suvussa esiintyneen pitkäkasvuisuuden. Eräskin Kärkkäälän Laitinen kasvoi yli sata vuotta sitten ainakin silmämääräisten arvioiden mukaan yli kaksimetriseksi, vaikka ihmiset siihen aikaan olivat nykyistä paljon pienikokoisempia. Tämäkin Laitinen muutti Lauri Markkasen tapaan Amerikkaan, mutta ei pelaamaan koripalloa, vaan todennäköisesti metsä- tai kaivostöihin.
Pohjoismaisella tasolla kuuluisin Markkanen on Matti Volvo Markkanen, joka kunnostautui pankkisektorilla varsinkin Tanskassa. Volvo Markkanen muisteli ikämiehenä sitä, miten mukava oli Tanskassa ryöstää pankkeja, koska siellä silminnäkijät vain kannustivat pakoon kirmaavaa rosvoa. Suomessa sen sijaan aina löytyi joku sankari, joka hampaat irvessä ja suu vaahdossa ryntäsi pankkirosvon perään.
Volvo Markkanenkin paljastui sitten asiantuntijan lausunnon perusteella lähes Suonenjoen pojaksi, sillä hänen vaarinsa on syntynyt Suonenjoen Herralan kylässä. Mielestäni Herralan kylälle voisi pystyttää muistomerkki Volvo Markkaselle. Uskon, että Volvo-konserni hyvinkin tukisi hanketta, sillä pankkimies Markkanen korosti aikoinaan, että ammattimies tarvitsee luotettavat työvälineet.
Tässä lisätietoa Erämaan Eskosta https://www.geni.com/people/Esko-Kolehmainen-Uttermark-Markkanen/6000000020209269098 .