| Viina, huumeet, porno, politiikka ja urheilu sekä uskonto | 11.03.2012, 20:14 |
| Luin tuossa Martti Anhavan Arto Mellerin elämänkerran nimeltään Romua rakkauden valtatiellä. Kirja palutti mieleeni sen, että runoilija Arto Melleri asui naapurissani reilut 30 vuotta sitten Vantaan Koivukylässä. Samassa talossa asuivat myös Vesa Vierikko ja Harri Hyttinen, joka silloin oli porukan suurin julkkis. Hän näytteli tv-sarjassa Naapurilähiö; hänen isäänsä esitti Tapio Hämäläinen, Uukuniemen Urheilijat.
Naapurin teatterikoululaiset jäivät mieleeni siivon oloisina maalaisnuorukaisina. Tosin Mellerin elämänkerrasta sain selville sen, että kuitenkin jo siihen aikaan viina, huumeet, porno ja politiikka olivat keskeisiä asioita teatterimaailmassa. Arto Mellerin alamäki oli alkanut jo lukioiässä Kaustisten kansanmusiikkijuhlilta. Sisäministeri Päivi Räsänen voisi ottaa huomioon Kaustisten kansanmusiikkijuhlat miettiessään erilaisia uusia rajoituksia yhteiskuntaamme.
Muuten siihen aikaan, kun teatterikoululaiset harrastivat viinaa, huumeita, pornoa ja politiikkaa, kulttuuriviranomaiset eivät olleet huolissaan nuorisomme tilasta. Viranomaiset huolestuivat vasta sitten, kun Teatterikoulun johtoon tuli Jouko Turkka, joka pisti opiskelijat urheilemaan innokkaasti. Leuanveto ja juokseminen olivat keskeisiä opetusmetodeja, joka minusta oikein olikin.
Nykyään teatteriväki on hylännyt viinan, huumeet, pornon, politiikan sekä urheilun ja alkaneet etsiä totuutta uskonnoista. Varsinkin Idän kirkko näyttää olevan vahvoilla. Mutta jo J. V. Stalin totesi sattuvasti, että aurinko nousee idästä. |
|
| Punaliput purppuraiset | 10.03.2012, 20:27 |
| Viime päivät ovat olleet kohtuuttoman raskaat. Torstain vastaisena yönä näin ennusunen, että Kalpa häviää kotonaan Bluesille. Aluksi vaikutti ainakin radioselostuksessa siltä, ettei mitään ongelmaa olekaan, ja aloin jo epäillä, etten olekaan luotettava enneunien näkijä.
Kalpa hallitsi selvästi ja oli loppuhetkillä vielä 2-0 johdossa. Sitten Blues kavensi onnekkaasti ja aloitti rajun loppurutistuksen. 32 sekuntia ennen loppua selostaja totesi kylmän rauhallisesti, että taas on kiekko Kalpan maalissa.
Muistin uneni, mutta siitä huolimatta mieli oli paha ja tunnelma pilalla. Sitten jostain käsittämättömästä syystä tuomari, joka yleensä on kuopiolaisia vastaan, hylkäsi vierasmaalin ja toiveet runkosarjan voitosta säilyivät.
Äsken runkosarjan voitto oli sitten taas livahtaa. Jyppi voitti Kalpan mennen tullen kotonaan. Mutta onneksi Hifk:n punaliput purppuraiset hulmusivat korkella Lahdessa. Helsinkiläiset ruotsinkieliset työläisnuorukaiset voittivat Pelicansin. Lahtelaiset eivät nousseetkaan sarjakärkeen kuten pelkäsin.
Taas on runkosarjan voitto pelkästään kuopiolaisten omissa hyppysissä. Kaksi peliä on enää jäljellä ja vastassa kaksi häntäpään porukkaa. Olen jo vanha mies, mutta saatan sittenkin nähdä päivän, jolloin Kalpa voittaa runkosarjan.
Sitten lopetan jääkiekkoilun seuraamisen iäksi. Jääkiekko on sivistymättömien ihmisten peli. Se on pelkkää yksitotista edestakaisin rynkyttämistä. Hyvässä jalkapallo-ottelussa on paljon enemmän esileikkejä. |
|
| Klim | 10.03.2012, 08:29 |
 Jatketaan kameran kuvien tyhjennystä. Niihin ei pysty, ne on Klimejä, huudettiin Tuntemattomassa sotilaassa, kun joku ryhmä yritti pysäyttää kahta vaunua pst-kiväärillä. Kuvassa Klim Leningradin piiritysmuseon pihalla. Tuollainen ei enää pysähtynyt halolla tai polttopullolla, kuten Tavisodassa vielä tankkeja pysäytettiin.
Tarkoitukseni oli etsiä sieltä jostakin Piiritysmuseon pihalta sellainen pieni 1,5 tonnin kuorma-auto, joka oli kuulemma nostettu Laatokan pohjasta, valettu betoniin ja ikuistettu muistomerkiksi, mutta en sellaista onnistunut löytämään. Tuollaisen herttaisen viattoman valkoisen tankin löysin.
Sellaisilla pienilla kuorma-autoilla oli tärkeä rooli Leningradin ruokahuollossa piirityksen aikana. Niillä ajettiin elintarpeita kaupunkiin Elämäntietä pitkin, joka kulki talvisin Laatokan jäällä. Paljon niitä autoja vajosi järveen. Yksi nostettiin muistomerkiksi. Leningradissa kuoli nälkään jopa 800. 000 ihmistä. Huonoimmillaan asukkaiden leipäannos oli 125 grammaa päivässä. Se on yhden pienen reikäleivän paino.
Suomalaisetkin olivat syyllisiä tragediaan. Tunnettu myöhempi Neuvostoliiton ystävä Urho Kekkonenkin kirjoitti Suomen Kuvalehdessä sodan aikana, ettei Leningradissa kuole ihmisiä vaan ryssiä. Monissa muissa hävinneissä maissa sellaisten mielipiteiden kirjoittajat hirtettiin; onneksi Suomessa niin ei menetelty.
Kaksi isovaarini siskoa oli mennyt jo kauan ennen vallankumosta Pietariin piikomaan. He jäivät sinne, kun raja sulkeutui. Naimiskaupan seurauksena toinen oli saanut sukunimekseen Halme ja toinen Töllikkö. Pitäisi joskus selvittää, miten Pietarin sukulaislle kävi, selvisivätkö hengissä erilaisista koettelemuksista, joita 1900-luku toi muassaan.
Isoisotätini olivat joskus vierailleet Kärkkäälässä lomailemassa ja ilmeisesti olivat jo aika pitkälle venäläistyneet, tai rysiittyneet, kuten silloin taidettiin sanoa, koska ä-kirjainkin oli unohtunut. Toinen oli kertonut, miten oli nähnyt, kuinka ”harka istui Harjun pellolla”. Tapaus muistetaan vielä sadan vuoden jälkeenkin. |
|
| Valenttina Tereskova | 09.03.2012, 15:07 |
 Eilisen Molotovin cocktailin ja tämänpäiväisen naistenpäivän kunniaksi varastan netistä tuon postimerkin kuvan. Siinä maailman ensimmäinen avaruuslentäjätär katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Kuva on otettu aikana, jolloin neuvostokansa vielä marssi pystypäisenä ja ylväsryhtisenä kohti kansantalouden uusia saavutuksia.
Polttopulloaiheeseenkin kosmonautitar Valenttina Tereskova liittyy. Nimittäin hänen isänsä kersantti Vladimir Tereskov kuului 34. Hyökkäysvaunu Prikaatin (34.Hv.Pr) joukkoihin ja kaatui Talvisodassa Lemetissä, jossa koko prikaati tuhottiin. Todennäköisesti hänetkin poltettiin julmasti vaununsa mukana polttopullolla, koska vastassa olleella savolaisrykmentille JR 37:lle ei ollut siunaantunut inhimillisempiä panssarintorjuntamenetelmiä.
Maailmankuulu Valenttina Tereskova yritti selvittää isänsä vaiheita ja se oli varmaankin aika kova juttu 60-luvun Neuvostoliitossa, jossa ei Talvisodasta liiemmälti haluttu tietää. Tyttären ansiosta panssarimies Vladimir Tereskov sai kuvallaan varustetun muistomerkin jonnekin Murheen ristin lähelle. En onnistunut sitä pari kesää sitten vimmatuista etsinnöistä huolimatta löytämään. Murheen risti on suomalaisten ja venäläisten yhdessä pystyttämä Lemetin taistelun muistomerkki. Muuten Wikipedia kertoo, että venäläisten kosmonauttien viehättävänä perinteenä on ollut juuri ennen avaruuteen lähtöä käydä pissillä, juuri sillä paikalla, jossa lapsuuteni sankari Juri Gagarin myös suoritti ns. luonnollisen tarpeensa ennen maailman ensimmäistä avaruuslentoa. Kiinnostaisi tietää, noudattiko myös Valenttina Tereskova tätä kaunista tapaa.
Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan aiheeseen liittyvää laillista nettimusiikkia. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/miljoonasade_lapsuuden _sankarille_53305.html#media=53306 |
|
| Molotovin cocktail | 07.03.2012, 20:24 |
| Vielä Marskin ryyppy-nimistä drinkkiä tunnetumpi suomalaisvalmiste maailmalla on Molotovin cocktail. Senkin yhtenä ainesosana Marskin ryypyn lailla on puunjalostusteollisuuden jätesprii.
Rajamäen viinatehtaalla valmistettiin Talvisodan aikaan 450 000 pulloa kyseistä tuotemerkkiä ja pulloilla poltettiin 436 Puna-armeijan panssaria. Kaiken kaikkiaan 1919 tankkia turmeltiin Talvisodan taisteluissa piloille.
Wikipedian mukaan Molotovin cocktail koostui jätespriin, petrolin ja tervan seoksesta puolen litran viinapullossa. Pullon kylkeen kiinnitetyt sytytyspuikot olivat myrskytikkuja (bengaalitikkuja). Toinen tikuista oli varalla, jotta heittämättä jäänyt pullo voitaisiin käyttää uudelleen.
Talvisodan alussa suomalaisen ohjesäännön mukaan polttopulloilla oli tarkoitus vain sokaista panssarivaunun tähystysaukot. Havaittiin kuitenkin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun ilmanottoluukkuun, käyvän moottorin ilmanotto imi liekit vaunun sisälle sytyttäen moottorin tuleen.
Ruotsalaiset ovat onnellistuttaneet maailmaa keksimällä jakoavaimen ja norjalaisetkin kehittivät klemmarin. Joskus mietin, että mikä on suomalaisten lahja ihmiskunnalle enkä muistanut muuta kuin uukuniemeläisen Ahokkaan Jallun keksimän sätkäkoneen.
Polttopulloa on väitetty suomalaiskeksinnöksi, mutta kun ei ole. Se kehitettiin Espanjassa sisällissodan synnyttämänä innovaationa. Tosin suomalaisen Molotovin cocktailin kemiallinen koostumus lienee espanjalaista kehittyneempi.
|
|
