Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Formula 1 VPN-Suomi

17.3.2015

Ulvilan kummallinen murhamysteeri
Areenalla näkyy vielä nelisen viikkoa dokumentti Ulvilan murhamysteeristä. Sen löytää tästä linkistä:http://areena.yle.fi/tv/2689828

 

Kummallinen tapaus on tuo Ulvilan tapaus. Luulimme jo reilut kahdeksan vuotta sitten heti tapauksen jälkeen siitä lehdistä luettuamme työpaikan kahvipöydässä mysteerin ratkaisseemme. Uhri oli opiskellut Kuopiossa ja hän liikkui erään aikalaistodistajan mukaan huomiota herättävän kiinteästi isokokoisen kaverinsa seurassa. Tämä ystävä hukkui noin vuorokausi murhan jälkeen. Ystävykset olivat opiskeluaikanaan tehneet mm.  tutkielmia homoseksuaalisuudesta.

 

Luulimme silloin, ettei poliisi ollut perillä tästä mielenkiintoisesta sivujuonteesta ja pohdiskelimme, että pitäisikö tutkijoille antaa vinkki mahdollisesta ihan uudenlaisesta tutkintalinjasta. Eilinen dokumentti paljasti kuitenkin, että poliisi tiesi tämänkin asian, mutta ohjelma paljasti myös, ettei hukkunut ollut poliisien mielestä tekijä. Kuopiolainen harrastelijasalapoliisiryhmä oli siis valinnut väärän tutkimuslinjan.

 

Kummallinen tapaus on myös se, että myöhemmin surmatun vaimo tuomittiin uuden miesystävänsä kanssa pitkiin vankeusrangaistuksiin pedofiliasta ja lasten pahoinpitelyistä. Uusi miesystävä sai 10 vuotta ja vaimo seitsemän vuotta vankeutta. Yleensä noin kovia rangaistuksia saa henkirikoksista, joten teot ovat olleet rankkoja.

 

Kummallinen tapaus on sekin, että dokumentissa paljastettiin, että surmattu perheenisä oli lukuisa kertoja ennen kuolemaansa ollut puhelimitse yhteydessä porvoolaiseen poliisimieheen, joka ei tosin osannut kertoa syytä soittoihin. Myöhemmin kyseinen poliisimies teki yhdessä vaimonsa kanssa kaksoisitsemurhan. Avioparilla oli nettitietojen mukaan, joihin ei tosin aina ole luottamista, ollut sijoituslapsia, jotka sosiaalityöntekijät olivat kuitenkin ottaneet vähän aiemmin huostaan.

 

Se saa ilmeeni mietteliääksi. Kummallisista Ulvilan mysteeriin liittyvistä yhteensattumista likainen mielikuvitukseni on työstänyt kummallisen uskottavan selityksen kummallisella tapahtumasarjalle.

 

 

Kommentit (0)


Kohti kaaoksen pitkää yötä
Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Arto Mansala, joka on syntyjään Kuopion poikia, on julkaissut ajankohtaiset muistelmansa, joissa käsitellään varsinkin Neuvostoliiton romahdusta. Kirja on vaikuttavalta nimeltään Kohti kaaoksen pitkää yötä. Jotenkin taas tuntuu historia olevan toistamassa itseään ja Venäjä on jälleen matkalla kohti kaaoksen pitkää yötä. 

Suurlähettiläs Mansala ei ole ainut diplomatiassa kunnostautunut Kuopion poika, sillä Neuvostoliiton suurlähettiläs Jaakko Hallama oli myös kalakukkokaapunnista. Hallama oli syntyjään Airaksisia, mutta muutti nimensä joskus 1930 luvulla. Hallamalla taisi olla sukusiteitä Kuopion mahtisuku Hallmanneihin, johon uusi sukunimikin lievästi viittaa.

 

Jaakko Hallama oli varmasti erinomaisen kyvykäs ulkoasiain hallinnon virkamies. Jos jotain vikaa miehen ominaisuuksista haetaan, niin ehkä sellaisena seikkana on pidettävä sitä, että vakavan sairauden vuoksi hänen puheestaan ei kukaan saanut mitään selvää. Niinpä pahat kielet väittävät, että hänet nimitettiin Moskovan lähetystön johtoon, koska hänen vaimonsa oli pitkään niin sanotusti suhteessa itse presidentti Kekkosen kanssa. Mutta tämä väite ei ole koko totuus asiaan.

 

Nimittäin puhekyvyttömän Hallaman nostaminen Moskovan suurlähettilääksi saattoi olla Kekkosen poliittista oveluutta. Pienen maamme suurlähettiläs ja Neuvostoliiton supervallan päämies Brezhnev olivat neuvottelutilanteissa samalla viivalla, koska myöskään Brezhnevin puheesta ei varsinkaan miehen loppuvuosina saanut selvää. Lisäksi pääsihteerin kuulo oli niin huono, ettei hän itsekään välttämättä saanut selvää toisten puheesta, joten Hallaman puhekyvyttömyys ei olisi ollut haitaksi keskinäisissä keskusteluissa.

 

Mansalan kirjassa kerrotaan, kuinka silloinen nuori ja rohkea Neuvostoliiton suurlähetystön virkamies Reino Paasilinna marssi heti uransa alkuvaiheissa Hallaman työhuoneeseen ja totesi tälle suoraan tapaansa, että kaikki ihmettelevät suurlähettilään huonoa kuntoa ja että eikö tämän pitäisi isänmaan edunnimissä ymmärtää vetäytyä eläkkeelle. Hallama ei moista puhetta hyväksynyt, vaan löi nyrkkinsä sellaisella voimalla entiseen J. K. Paasikiven työpöytään, jota oli varmaan hakattu jo Juho Kustin aikaa, että työlamppu sinkosi lattialle.

Kommentit (0)


Mikkeli – palloilukaupunki
Katselin eilen telkkarista, miten Mikkelin Kampparit voittivat eilen jääpalloilun Suomen mestaruuden voittamalla Hifk:n sen kotikentällä selvästi. Tietooni ei ole tullut, että joku muu itseni ja Seppo Tiitisen lisäksi seuraisi nykyään jääpalloilua. Saattaa tosin olla, että Seppo Tiitinen, Leppävirran Viri, on tarkkaillut vain pelejä virkansa puolesta. Tiitinenhän on entinen Supon päällikkö. Sen sijaan ennen sotia jääpallo oli maamme seuratuin pallopeli, mutta itse en ole tällä vuosituhannella tavannut ketään tästä jalosta pelistä kiinnostunutta. 

Eikä eilinen voitto näytä riittävän mikkeliläisille. Mikkelin Jukurit voitti myös jääkiekon Divarin runkosarjan, vaikka mukana oli ensi kaudeksi SM-liigaan hyväksytty Kouvolan Kookoo. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kouvolalaiset putoavat mestaruuskamppailusta jo heti pudotuspelien alkuvaiheessa, ja niinpä Mikkelissä saattaa syntyä ihan perusteltua närää ja pahaa mieltä, ellei Jukureita kelpuuteta myös Liigaan.

 

Kuopiossakin odotellaan vesikielellä Kalpan ja mikkeliläisten uusia kohtaamisia, joissa ennen oli kovasti tuntehen paloa. Jukureiden valmentajakin taisi kymmenisen vuotta sitten saada turpaansa niin, että tukka lähti innokkaalta Kalpa-fanilta Niiralan jäähallin ovella. Ettei vain lyöty ollut peräti maajoukkueestakin tuttu Risto Dufva?

 

Eikä jääpallopelien menestys näytä riittävän mikkeliläisille. Viikko sitten  MP:n A-nuoret kohtasivat SM-karsinta sarjan pelissä Kupsin vastaavan yhdistelmän, joka viime kesänä voitti ylivoimaisesti Suomen mestaruuden. Menin paikan päälle katsomaan, koska uskoin näkeväni maali-ilottelun, kuten tapahtuikin.

 

Kups hallitsi peliä selvästi. MP hyökkäsi vain neljä kertaa tehden kolme maalia ja laukoen kerran tolppaan. Kups ei tehnyt maaliakaan ja hävisi 0-3. Mutta seuratessani paikalle saapuneiden runsaslukuisten pelaajien vanhempien, isovanhempien ja tyttöystävien riemua, huomasin itsekin pitäväni vierailijoiden puolta. He tekivät mielestään jalkapallohistoriaa voittamalla selvästi paremman joukkueen selvästi tämän kotikentällä.

 

Ja onhan mikkeliläisjalkapallojoukkueet olleet aina jotenkin osa Suonenjoen palloiluhistoriaa. Jostain syystä parhaat Suonenjoen Pallon miehet siirtyivät ennen Mikkeliin, eivät koskaan Kuopioon. Kuopio halusi siihen aikaan tulla toimeen omillaan, toisin kuin nykyään, jolloin Kups on lähinnä muukalaislegioona, on tapana.

Kommentit (0)


Uukuniemen kirkonmäellä
Vaikuttaa vahvasti siltä, että hiihtokelit alkavat olla ohi Uukuniemellä. Kovasti oli jo pälvipaikkoja kirkonmäellä. Katsoin nimittäin äsken Talvisodan päättymisen muistotilaisuuden Yle Areenalta. Uukuniemen kirkonmäki oli ihan sopiva talvisodan päättymisjuhlan pitopaikka.Talvisota puraisi pahasti pitäjää, koska sikäläiset miehet olivat Kollaajoella, joka taisi olla sodan toiseksi pahin paikka. 

Pahin paikka oli Summa ja sekin taistelu liittyy Uukuniemen historiaan. Summassa suomalaisten linjojen läpi tuli divisioona, joka oli koottu Tverin Karjalasta. Sinne Uukuniemen alkuperäisväestö siirtyi savolaisten tieltä 1600-luvulla. Summan puhkaisijat olivat tavallaan paluumuuttajia. Tverin karjalaisten menetykset Toisessa maailmansodassa olivat hirvittävät.

 

Muistojuhlan voi katsoa Yle Areenalta tästä linkistä:

http://yle.fi/uutiset/video_talvisodan_paattymisesta_75_vuotta

__uukuniemen_kirkon_kellot_

soivat_rauhan_kunniaksi/7866702?ref=leiki-uup

 

Uukuniemen kirkonmäki on mielenkiintoinen paikka. Tien länsipuolella kohoaa kirkko ja itäpuolella noin 30 metrin päässä kellotapuli. Havaintoni saattaa olla liian vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, mutta mielestäni kirkon tornin huipulla ristin alla on kullattu omena, joka on Ruotsin vallan symboli, mutta sen sijaan tapulin harjalla on kullattu sipuli, joka kuvastaa Venäjän valtaa. Idän ja lännen raja näyttää kulkevan juuri Uukuniemen kirkon mäellä.

 

Ainakin heti talvisodan jälkeen idän ja lännen raja oli selvä, sillä sikäläisten venäläisten joukkojen esikunta majoittui tapuliin. Välirauhan aikana rajaa tarkastettiin uudelleen ja se siirtyi pari kilometriä idemmäksi. Tosin rajan tarkka sijainti lienee ollut epäselvä alan asiantuntijoillekin.

Suomalaisen rajavartioston päällikkö kapteeni Torikka nimittäin katosi kesällä -40 ollessaan suorittamassa virkatehtäviään rajalinjalla. Kyläläiset olivat kuulleet laukauksia ja yleinen käsitys oli, että Torikka ammuttiin ja painettiin turpeeseen. Joku vuosi sitten ilmestyi eräs suomalaisten sotavankien kohtaloista kertova tutkimus, joka perustui Neuvostoliiton auenneisiin arkistoihin. Kirjasta paljastuu, että Torikka todella ammuttiin, mutta se tapahtui vasta Moskovassa joulukuussa -41. Pitkäänpä miestä kuultiin.

Kommentit (0)


Isänmaallinen mies
 Minua, kirjeen mukaan kunnioitettua kansalaista, joka on allekirjoittaneesta puhuttaessa yllättävä luonnehdinta, on lähestytty kirjeitse Kuopion Isänmaallisen Seuran taholta. Kirjeessä kerrotaan, että vakuutettuna siitä, että minä harrastan Seuran isänmaallisia tarkoituksia, minut kutsutaan seuran jäseneksi ja toivotaan, että minä uuraasti edistän seuran pyrinnöitä. Tuollaisen kirjeen saaminen on mieltä ylentävä tapahtuma. Minulla  on nyt sitten vallan todistus siitä, että olen todella isänmaallinen mies.

 

Olen vakaassa uskossa, että tuon kutsukirjeen sanamuodon ovat noin 120 vuotta sitten laatineet Minna Canth, Juhani Aho 20 v ja hänen silloinen tyttöystävänsä venäläinen aatelisnainen Elisabeth Järnefelt 42 v, joten tunnen olevani osa suurta historiallista jatkumoa ja aion todellakin uuraasti edistää seuran pyrinnöitä.

 

Esimerkiksi ensi maanantai-iltana aion hakeutua Museon kokoushuoneeseen kuulemaan Oula Silvennoisen esitelmää suomalaisesta fasismista. Mikäpä onkaan sen mielenkiintoisempi aihe. Kuopion Isänmaallinen seura järjestää nykyään kaupungin parhaat yleisötilaisuudet. Aiemmin parhaat luennot kuultiin arkkipiispa Leon järjestämissä tilaisuuksissa, mutta jostain syystä näitä tapahtumia ei enää ole viime aikoina ollut.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *