|
Yritin vuosia sitten löytää entiselle työkaverilleni häälahjaksi tunnettua kirjaa ”Onnistunut avioliitto, osa 2”, mutta en sitä löytänyt. Piti ostaa Jari Isometsän muistelmat. Työkaveri oli käyttänyt hääyönsä sen lukemiseen. Itse sain työkavereilta lahjaksi Leevi Seppäsen Valmentajan päiväkirjan. Kyllä hääyön voisi turhemminkin käyttää, kuin Valmentajan päiväkirjan lukemiseen. Erityisesti yritin lukea rivien välejä. Onhan se nykynäkökulmasta käsittämätön asia, että 30 vuotta sitten maailman lupaavimmat kestävyysjuoksijat olivat Seppäsen valmentamat kaksi itäsavolaista. Ja kolmas sudeetti-itäsavolainen, jota Seppänen ei tosin valmentanut, oli Saaren Tarnalan Jorma Härkönen, joka juoksi EM-pronssia, vaikka kertomansa mukaan treenasi noin viisi kilometriä päivässä, eli vähemmän kuin keskiverto hölkkääjä. Ei selvinnyt Seppäsen oppaasta juoksemisen salaisuudet. Se kuitenkin selviää, että hormonit valmentaja tuomitsi. Se on hyvä se. Päivän Mullikassa entinen 100 metrin SE-mies Ville Vakkuri vakuuttaa, että ne, jotka väittävät pärjäävänsä voimaa, nopeutta tai kestävyyttä vaativissa lajeissa ilman dopingia, valehtelevat. Hiihtäjä Jari Räsänen kertoo samassa lehdessä, että STT:n uutinen, jonka mukaan hän olisi hankkinut Ruotsista kiellettyjä aineita, on epätosi. Räsänen ei ole siis koskaan hankkinut dopingaineita Ruotsista. Muuten samassa lehdessä oli juttu myös Murheen rististä eli Lemetin taistelun muistomerkistä. Siellä savolaisrykmentti löi talvisodassa lihoiksi tuhansia venäläisiä. Itse kävin viime kesänä tällä murheellisella paikalla. Tämän päivän Savon Sanomat tiesi kertoa, että yksi joukkohaudassa lepäävistä on panssarimies Tereskov. Hänen tyttärestään Valentina Tereskovasta tuli vuonna 1963 maailman ensimmäinen avaruudessa käynyt nainen.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Urheilujalkineet |
08.02.2010, 19:43 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Valmennusoppaan innoittamana suunnittelen paluuta kilparadoille. Olen hankkinut jo urheilujalkineetkin, jotka lotisten tulen vetelemään kovia interval-harjoitteita, joiden avulla Olavit juoksivat ME:nsä. Ostin saappaat 17 €:lla samasta postimyyntiliikkeestä, josta muinoin hankin myös DDR:n kelta-puna-ruskean veryttelypuvun, joka on aitoa puhdasta plastikkia. Jalkineet ovat luotettavaa saksalaista laatua ja malli on testattu ainakin kahdessa maailmansodassa. Saappaita on siinä maassa aina osattu arvostaa ja tehdä. Sain idean juoksujalkineista, kun luin Emil Zatopekin elämästä kertovan Jean Echenozin kirjan Pitkä juoksu. Siitä ilmenee, että Satu-Pekalla oli välillä tapana juosta kovavauhtisia lenkkejä saappaat jalassa. Minulle on kerrottu, että suonenjokelainen suurjuoksija Salamo Könönenkin harrasti samankaltaisia valmennusmenetelmiä. Jonkun pitäjänmestaruuden hän kuulemma voitti juoksemalla hiihtomonot jalassa; ilmeisesti antaakseen muille jonkinlaisen mahdollisuuden. Zatopek-kirjan on suomentanut Erkki Jukarainen, Suonenjoen poikia hänkin. Muistelen, että Eki ei ollut kouluaikaan mikään urheilijanuorukainen. Taisi kestävyysjuoksun sijasta olla enemmänkin suuntaunut sen ajan nuorison kovaäänisen ns. rock´n roll-musiikin suuntaan. Erkin isä oli muistaakseni kaivamassa lähes 50 vuotta sitten Tollanpuroa. Musiikkimiehiä hänkin, oli kuulemma laulellut puroa lapioidessaan, että ”meidän on uudestaan luotava maa.”
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Luonnevikaisuudesta |
09.02.2010, 20:24 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hesarin kuukausiliitteessä kerrottiin autismi-nimisestä luonnevikaisuudesta. Vaivan ilmenemismuotoina on mm., ettei potilas selviydy arjenaskareista ja että mielenkiinto kohdistuu kummallisiin asioihin. Tuntuu jotenkin pelottavan tutulta. Itse olen viime päivinä pääasiallisesti pohtinut seuraavia yhteiskunnallisia ongelmia: 1. Miksi Ilkka Kanerva ei huolinut Ringa Ropoa Soulin kisoihin? 2. Mitä tapahtui Tartran 50 km:n hiihdon 40 km:n virkistäytymisasemalla? Sitä ennen Vedenin johti Oikaraista minuutilla ja pian virkistäytymistapahtuman jälkeen tilanne oli tasan päinvastainen. 3. Miksi Holmenkollenin vuoden 1967 15 kilometrin loppuvaiheissa sijoilta yms. Anatoli Agentjev nousi yllätysvoittoon? Oikaisiko mies? Muuta selitystä en keksi ja oikaisu on mielestäni dopingiin verrattava asia. 4. Ja suurin mysteeri on, että miksi Kalevi Hämäläistä ei valittu Grenobleen. Luulen löytäväni viimeiseen kysymykseen vastauksen, sillä käsissäni on äskettäin ilmestynyt Lauri Järvisen kirja ”Kalevi Hämäläinen – numero 1”. Sen alkulehdellä jo kerrotaan, etteivät huhut Kalevin luonnevikaisuudesta selitä syrjintää. Todellisen syrjinnän syy jää tässä vaiheessa vielä nähtäväksi. Itse olen kuulustellut todistajaa, jonka mukaan, kun Porrassalmen kilpailujen jälkeen kerrottiin Suomen valittu edustusjoukkue eikä Kassun nimeä mainittu, poistui mies palkintojenjakajaisista, mutta ovella hän kääntyi ja huusi kuuluvasti ”Vennamo voittoon”. Oliko valinnoissa kyse pelinpolitiikasta, jota termiä vennamolaiset asiasta käyttivät. Pontikankeitto ei ainakaan ollut ratkaisun taustalla, koska se oli eräs toinen Suur-Savon suurhiihtäjä, joka niihin aikoihin kärähti pontikankeitosta ja sai Hiihtoliitolta armotta neljän kuukauden kilpailukiellon.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kirjoittelua |
10.02.2010, 20:30 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tänään opin sen, että kirjoittelussa tulee olla varovainen. Uusi tieto ei ole kenellekään, joka urheiluhistoriasta jotain tietää, että kuopiolainen mäkihyppääjä Hemmo Silvennoinen mukiloitiin perusteellisesti Cortinan kisoissa hänen lehtikirjoituksensa vuoksi. Mutta minulle oli uusi asia se, että Silvennoisen nimissä julkaistu teksti oli hyvä, hauska ja mielestäni kenenkään ei olisi pitänyt siitä loukkaantua. Silvennoisen hengentuote on luettavissa Kalevi Hämäläis-kirjasta. Jutussä uskallettiin väittää, että maamme huippuhiihtäjät ovat ennen kilpailuja melkoisia hermokimppuja. Niinpä murtsikkamiehemme antoivat perusteellisesti asennekasvatusta kynämiehelle. Ilmeisesti tarkoituksena oli saada Hemmo uskomaan, etteivät hiihtäjämme ole hermokimppuja. Esilyöjänä toimi savolaisella lupsakkuudella kuopiolainen poliisi Veini Kontinen, jolla oli toimintaan parhaat edellytykset, koska hän oli ammatiltaan poliisi. Lyöntitalkoot pidettiin mäkikilpailua edeltävänä iltana ja niinpä pahoinpidelty Silvennoinen, joka piti itseään lähes voittajasuosikkina, jäi kymmenenneksi. Eikä kuopiolaisten jäsentenvälinen turpiinvetokilpailu vielä ollut loppuunkäsitelty. Silvennnoinen oli toimittanut juttunsa kisapaikalta puhelimitse Savo-lehden toimittaja Hemmo Kuuranhallalle, joka ei ilmeisesti päästänyt artikkeleita lehteen täysin alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossa, koska kun kisojen jälkeen Hemmot Silvennoinen ja Kuuranhalla törmäsivät toisiinsa tuossa ihan lähellä Tulliportinkadulla, kirvaisi Silvennoinen Kuuranhallaa turpaan heti kättelyssä turhia kyselemättä. Mielestäni tapahtumapaikalle olisi saatava asiasta kertova muistolaatta. Jotain silloisen suomalaisen yhteiskunnan tilasta kertoo se, että Hiihtoliitto määräsi vain perustuslain turvaamaa sananvapauttaan käyttäneen mäkihyppääjän kilpailukieltoon, mutta lyöjiä ei rangaistu, mutta ei sentään heitä tiettävästi palkittukaan. Joskus 1900-luvun alussa, jolloin edellisen kerran hiihdossa kokeiltiin älyttömiä yhteislähtöjä, tapahtui niin, ettei etumaisena hiihtänyt suostunut antamaan sovinnolla latua perässähiihtäjälle. Tällöin perässähiihtäjä tönäisi kärkimiehen nurin, otti tältä sauvan ja antoi kyseisellä astalolla laillisuuskasvatusta lumessa makaavalle. Kilpailun tuomaristo puuttui asiaan siten, että se antoi lyöjälle maalissa lisäpalkinnon esimerkillisestä toiminnasta.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kylmää likööriä |
11.02.2010, 19:49 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Olin tässä pikkuhiljaa virittäytymässä reippaaseen olympiatunnelmaan, mutta luovunpa tästä tunnetilasta. Teksti-TV:n sivuilla loistaa virtsanvärisin tulikirjaimin, että 30 olympiaurheilijaa epäillään dopingista. Taidan korkeintaan seurata curlingpelejä Teksti-TV:ltä. Curling on hieno herrasmiesten laji. Siinä ei dopata eikä myöskään rynnätä pelintuoksinassa lähimmäisten kimppuun heitä nyrkein ja pelivälinein hakaten kuten toisessa suositussa jääpelissä. Doping-uutinen ei ole uusi ja yllättävä. Osasinkin epäillä eräiden maiden hiihtäjiä; tosin en tietenkään norjalaisia. He eivät kärähdä koskaan. Itäsaksalaisistakin jäi kiinni ainoastaan kiekonheittäjä Evelin Jahl. Hän oli kova vastus Markku Tuokolle. Heitot olivat suurin piirtein yhtä pitkiä. Voimatasokin oli sama.Tuokko punnersi penkistä 190 kiloa ja Evelin 180. Tosin jälkimäinen kilpaili naistensarjassa. Kalevi Hämäläis-kirjassa ei puhuta ainakaan suoraan piristeistä. Tosin hieman mietityttää Länsi-Savo-lehden toimittajan kertomus Innsbruckin 50 kilometrin kisasta. Hämäläinen johti jo selvästi, mutta 35 kilometrin kohdalla virkistäytymispisteellä ei ollutkaan ”kuumaa” likööriä vaan juoma olikin kylmää. Kassu romahti sen jälkeen täysin. Arto Tiainen on tunnustanut, ettei hän hiihtänyt yhtään 50 km:n kisaa ilman pervitiniä. Tosin miehen muisti taitaa pettää. Vuoden -66 MM-hiihdoissa hän väsähti johtoasemassa viimeisellä kympillä ja itki Savon Sanomien mukaan maalissa, koska ”kuumaa” juomaa ei ollut annettu 40 km:n kohdalla. Häpesin miehisen miehen itkua. Onneksi neljä vuotta myöhemmin Tatralla oli ilmeisesti ”kuumaa” juomaa saatavilla neljänkympin virkistäytymisasemalla, koska Susi-Kalle jätti Vedeninin siinä vaiheessa kuin seisomaan.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Uutisankkoja |
12.02.2010, 18:30 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ihmeellinen on netti. Päätin tuossa tarkastaa, miten kävi myöhemmin elämässä Savo-lehden tomittaja Hemmo Kuuranhallalle, joka oli jonkinlainen päähämmentäjä Silvennois-sopassa, josta kerroin pari iltaa sitten. Kuuranhalla selvisi siitä tapauksesta vähäisillä vammoilla, mutta myöhemmin hän törmäsi vastoinkäymisiin. Nimittäin 1963 uutisoi Savo-lehti kissankokoisin otsikoin, että amerikkalainen kenraali oli käynyt tutustumassa Rissalassa MIG-21 hävittäjiin, joita suomalaiset olivat juuri hankkineet ilmeisesti ensimmäisenä Länsimaana. Lehden juttu saattoi olla tällä kertaa aivan totta, mutta Kekkonen oli luvannut venäläisille, ettei silloisia huippumoderneja sotakoneita esitellä ainakaan amerikkalaisille kenraaleille ja niinpä toimittaja Kuurahalla sai poistua jo samana päivänä Kuopion alueelta. Itsekin muistan MIG-koneiden tulon. Niitä tuoneet venäläislentäjät jylistivät näyttävästi myös Kärkkäälän yllä ja meteli oli hirmuinen. Koneita oli kahdeksan. Samoihin aikoihin koettiin Kuopion lähellä Kurkimäessä tuntuva maanjäristys, jonka tietenkin uskottiin liittyvän jotenkin koneiden ylilentoon. Lisätietoja Kuuranhallan MIG-jutusta löytää tästä Aamulehden artikkelista, jossa kerrotaan Suomen lehdistön historian parhaista uutisankoista. http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/157933.shtml Ykkönen uutisankkojen joukossa on tietenkin Silvo Sokka juttu – sekin muuten Savo-lehden ensiksi uutisoima. Kakkonen lienee Savo-lehden MIG-tapaus ja luulenpa, että pronssilla on Silvennois-juttu, joka sekin oli yllätys yllätys Savo-lehdessä. Ennen sanottiin, että kun savolainen on äänessä, niin vastuu jää kuulijalle.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Konna vai sankari? |
13.02.2010, 18:41 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Luinpa tuossa Otto Kumeniuksen muistelmateoksen nimeltään Vastavakooja. Vastavakooja Kumenius omisti ilmeisesti sen verran vilkkaan mielikuvituksen, että epäilen paikoitellen toden ja tarun sekoittuvan hänen muisteluissaan. Sikäli kirja on ajankohtainen, että se sivuaa olympiavoittaja Gunnar Höckertiä, jonka kuolemasta tuli toissa päivänä kuluneeksi 70 vuotta. Höckert kaatui Summassa, jossa hän tuhosi ennen kuolemansa neljä panssarivaunua. Gunnar Höckert oli sikäli erikoinen kestävyysjuoksija, että hän oli lähtöisin yläluokkaisesta perheestä. Isä Viking Höckert oli Suomen Norjan konsuli. Kumelius kertoo kirjassaan, kuinka hän sodan aikana joutui selvittämään suurta valuutan salakuljetusjuttua. Sen päätekijäksi paljastui konsuli Höckert. Ilmeisesti ainakin osa toiminnasta palveli Norjan vastarintaliikkeen rahoitusta ja tästäpä seuraa kysymys siitä, oliko virkarikokseen syyllistynyt konsuli konna vai sankari. Lisätietoa asiasta ei näytä ainakaan netistä löytyvän. Täytyisi ilmeisesti joskus tutustua tapauksen oikeudenkäyntipöytäkirjoihin. Ehkäpä Viking Höckert oli salakuljettaja Algot Niskan sukulaissielu. Muuten Niskakin omasi urheilutaustan; hän pelasi hyökkääjänä samassa Tukholman olympiakisojen jalkapallojoukkueessa, jossa Erik Frenckel toimi puolustustehtävissä. Niska salakuljetti sodan alla 150 Saksan juutalaista turvaan ja sai ansioistaan sodan jälkeen muistopalmun Jerusalemiin. On puhuttu, että hän olisi saanut peräti muistolaatan, mutta sen edellytyksenä olisi ollut juutalaisten auttaminen ilman palkkiota. Niska peri palveluistaan kohtuullisen korvauksen. Pirtumies Algot Niskaa ei tule sekoittaa huumekauppias Algot Niskaan. Pari vuotta sitten nimittäin tuomittiin Algot Niska-niminen huumerikollinen pitkään vankeusrangaistukseen. Muistelen, että tämä mies taisi aiemmin omata hyvin tyypillisen savolaisen sukunimen ”Hartikainen”. Aika härski temppu salakuljettajalta muuttaa nimi Algot Niskaksi. Saattaa herättää tullimiesten keskuudessa uteliaisuutta.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Asialliset hiihtojalkineet |
14.02.2010, 18:29 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Eikä Kalevi Hämäläisestä päästä vieläkään eroon. Ostin pari vuotta sitten Kuopion rompetorilta mukamas Kassun kultamitalisukset. Ymmärsin kyllä, että myyjän antamasta aitoustodistuksesta huolimatta niillä Järvisillä ei hiihdetty vuoden 60-kisosissa, vaan paljon niiden jälkeen. Mutta epäilemättä ne olivat joskus Hämäläisen hiihtimet. Jostain syystä ne olivat päätyneet juvalaiselle pankinjohtajalle, häneltä savolaiselle helppoheikille ja loppusäilytyspiste on sitten minun varastossani. Luulenpa, että kultamitalitarinan liikkeelle laskija on ollut itse suurhiihtäjä. Hänellä taisi viimeisinä vuosinaan olla elämänhallinnassaan vähän ongelmia. Köyhän ei kannata seisottaa kalustoa käyttämättömänä. Tarkoituksenani oli hiihtää 60-luvun puusuksilla pertsaa. Ongelmana on se, ettei nykyään enää löydy vanhan ajan siteisiin monoja. Mutta sitten sellaiset löytyivät omasta vaatekaapista. Elikkä kuvan esittämät Ruotsin armeijan hiihtojalkineet vuodelta -61 jälkeen ajan laskun alun. Hiihtomaihareille tulee siis kohta 50 vuotta mittariin ja ne ovat yhä kuin uudet. Ennen kengät kestivät isältä pojalle, nykyään hyvässä lykyssä vuoden. Vaikkei nykyjalkineita käyttäisikään, niin niiden pohjat kuitenkin murenevat hyllyssäkin. ”Joka ikkuista tekköö, se leipääsä vihhoo” sanottiin ennen Savossa. Ostin nuo kuvan ruotsalaiset kulutushyödykkeet muutama vuosi sitten maamme toreja kiertelevästä liikkuvasta myymälästä neljällä eurolla. Eivät olleet hinnankiroissa. Samanmaalainen kumitritsa maksoi euron enemmän, sekin länsinaapurimme armeijan ylijäämää, niin hullulta kuin se kuullostaakin. Vaikuttaa siltä, että sotilastekninen kehitys on kulkenut kumitritsojen ohi.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kisaveikkaus |
15.02.2010, 19:39 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Siniset silmät täysin ymmyrkäisinä ihmetteli Kaisa Näkäräinen, vahva mitalisuosikki, kanssakilpailijattarien vauhtia ja nappiin mennyttä kunnonajoitusta. Kaisa oli 59., vaikka oma hiihto sujui kuulemma oikein hyvin. Kaisan mielessä selvästi liikkui jotain, kuten myös haastattelijan mielessä ja kaikkien niiden mielessä, jotka asiasta jotain ymmärtävät, mutta kukaan ei sano ääneen. Ääneen asian taisi kuitenkin sanoa maailman rehellisimmät kasvot omistava Kari-Pekka Kyrö TV:n Pressiklubi-ohjelmassa. Jos veritankkausta ja kasvuhormonin käyttöä ei voi paljastaa, niin miksi ihmeessä näitä konsteja ei käytetä. Isoista rahoista on kysymys. Mitenkähän kauan ihmiset viitsivät olla kiinnostuneita huippu-urheilusta. Muistan, kuinka yhteen aikaan Urheilukanavalta ei tullut juuri muuta kuin voimamieskilpailuja, mutta nyt niiden suosio on hiipunut, kun jokunen kilpailija on kuollut mömmöihin. Saas nähdä, miten kauan olympialaisista jaksetaan olla innostuneita. Toisaalta antiikin olympialaisia järjestettiin noin 600 vuoden ajan, vaikka ei sekään touhu tainnut ihan nuhteetonta olla. Muistelen, että v-67 (kesä)kisojen keskeinen voittajahahmo oli keisari Nero, joka voitti ainakin valjakkoajelun ja lyyransoiton. Tuomaripeliä epäiltiin vahvasti. Itse veikkaan, että hyvässä lykyssä kohta alkavassa naisten hiihdossa paras suomalainen on noin sijalla 10 ja miesten hiihdossa noin sijalla 20. Voitosta kamppailevat Etelä- ja Keski-Euroopan pyöräilykansojen edustajat. Ja pahaa pelkään, että Suomen ainut mitali tulee olemaan naiskiekkoilijoiden pronssi.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Yllätyksiä |
17.02.2010, 08:52 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kyllä hiihtourheilu on yllätyksellistä. Olin varma, että viime yönä paljastuu, että Suomi on maailman huonoin hiihtomaa. Mutta ei ole huonoin. On vasta toiseksi huonoin. Huonoin on yllättäen Norja. Mahtoi Teemu Kattilakoskelle olla yllätys, kun joutui pyytämään latua vielä alkutalvesta maailman ylivoimaisesti parhaana pidetyltä hiihtäjältä Peter Northugilta, joka oli kisan 42. Teemu taisi olla 28.. Ja yllätys oli se, että varmalta voittajalta jo näyttänyt Ruotsin poika jäi mitalitta. Suomen miljoonassa kotitaloudessa naapurin miehen väsynyt hoipertelu loppusuoralla synnytti spontaaneja tuuletuksia. Varsinkin kun vielä toinen ruotsalainen hiihti Pekka Tiilikaisen hevosenkengässä yllättäen harhaan ja menetti pelin. Mutta yllätys tulee vielä olemaan, kun Viron pojat pääsevät ladulle pertsatyylisessä kisassa. Kunnonajoitus on lähes eläkeikäisiltä heimoveljiltä osunut niin paikalleen, että raajojen kohdilla näkyy miehillä vain pelkkä harmaa vyyhti, kun he pistävät ison vaihteen päälle. Ja lopuksi yllätän lukijani. En seuraa vain liikuntakulttuuria, vaan kyllä musiikkikultturikin käy, varsinkin kun sitä esittää Pensselisedäksi kutsuttu syyrialainen vokalisti, joka on yllättäen turneella tällä hetkellä Suomessa ja laulaa yllättävän hyvää suomea. http://www.youtube.com/watch?v=Lo_edXUlrT8 http://www.youtube.com/watch?v=oTE-u-U_eMk&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=RHMuWcJnyUo&feature=related
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Geenivirhe |
17.02.2010, 18:04 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kovasti on Suomen kansa kateellista Ruotsin kansalle heidän olympiamenestyksestään. Naapuri on saanut jo kaksi kultaa ja kohta tulee yksi lisää. Mutta ei suomalaisten pidä tuntea kademieltä. Melkein samaa porukkaa sitä ollaan. Ruotsin parhaat hiihtäjät Charlotte Kalla ja Marcus Hellner ovat taustaltaan meänkielsiä heimoveljiä ja Kallan äiti taitaa olla peräti kiuruveteläisiä. Melkoinen on ollut tornionjokilaaksolaisten hiihtomenestys. Suomalaisista Eero Mäntyranta, Pertti Teurajärvi, Sami Jauhojärvi ja perusrehellisenä lapinmiehenä historiaan jäävä Jari Isometsä ovat länsipohjalaisia. Ruotsin puolella on Kallan ja Hellnerin lisäksi ollut ainakin Erki Larsson, joka voitti 18 km v-36. Silloin suomalaiset eivät syyttäneet ruotsalaishiihtäjää dopingista vaan siitä, että tämä hiihti uskonnollisessa hurmoksessa. Myöhemmin mies lopetti urheilemisen, koska katsoi sen synniksi ja ryhtyi lestadiolaiseksi saarnaajaksi. Erik Larssonin pojantytär Åsa Larsson saattaa tällä hetkellä olla tunnetuin pohjoismaalainen kirjailija. Torinonjokilaaksolaiset hiihtäjät eivät välttämättä tarvitse uskonnollista hurmosta menestyäkseen. Ainakin Mäntyrannan ja Teurajärven menestyksen taustalla on geenivirhe. Heidän hemoglobiiniarvonsa on huikea ihan luonnostaan. Eerolla taisi parhaimmillaan olla yli 200. Pitäisi selvittää onko kyseinen ominaisuus muutenkin yleistä noilla alueilla. Mäntyrannan esi-isissä oli vallooniseppiä ja voi olla, että ominaisuus perityy sieltä. Ainakin ulkonäkönsä puolesta Mäntyranta, Teurajärvi ja Kalla ovat enemmänkin eksoottisia etelämaalaisia, eivätkä mitään pallinaamasuomalaisia. Ja jotta kademieli länsinaapureita kohtaan hellittäisi katsomme lopuksi videopätkän ruotsalaisen jääkiekkoilun historiasta. http://www.youtube.com/watch?v=KFQnIFN1pYo Tuokin tapahtuma synnytti Suomessa hirmuisia selkäkeikkanauruja. Korostettakoon, että maalivahti Tommy Salo on tietenkin taustaltaan meikäläisiä ja se ehkä selittää tapahtuman. Tänä iltana meillä on vastassa samainen Valko-Venäjä ja korostettakoon, että tulossa on hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Sinivalkoinen ääni |
19.02.2010, 18:26 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ei naura koko urheileva maailma meille enää. Kansallinen kunniamme on pelastettu. Piskuinen lökäpöksypoika toi meille hopeaa. Se on yllätys minulle. Uskoin, että ainut mitali tulee olemaan naisleijonien pronssi. Oletin, ettei suomalainen voi pärjätä voimaa, nopeutta tai kestävyyttä vaativissa lajeissa, koska suomalaiset ovat perirehellisiä ja urheilevat puhtaasti toisin kuin ulkomaalaiset. Oletin myös, ettei arvostelulajeissa suomalainen voi pärjätä, koska suomalaiset ovat perirehellisiä, eivätkä suostu lahjomaan tuomareita toisin kuin ulkomaalaiset. Katsoin juuri Pietun suorituksen ja varmasti se oli hyvä suoritus, vaikka en ymmärrä, että mistä asiasta puolipiipussa kisataan. Enkä myöskään ymmärtänyt, mistä asiasta selostajakaksikko kertoi. Terminologia oli vierasta. Tuli ikävä Tiilikais-Pekan selostuksia, joissa hiihtäjät olivat hevosenkengässä jo, pallopeleissä hyökkäykset kilpistyivät puolustusmuureihin ja alastulot olivat varmoja mäkihypyssä. Toisaalta ei se Pekkakaan ollut täydellinen. Olen kuullut, että v-62 yleisurheilun EM-kisoissa pääselostajan vireystila oli suhteellisen heikko. Paavo Noponen matki myöhemmin esimiehensä sanankäyttöä tummentuvalta Belgradin stadionilta seuraavasti: ”Mystillisellä kentällä kantoi Lindroos Suomen joukkueen lippua, jolla poikkeuksellisesti oli siniset housut ja valkea paita….Mutta olipahan yleisökin 10.000 markkaa, ei kun metriä. Nevalan heittämän keihään kantamana tulee pitkä heitto.” Kerrotaan myös, että kovasti isänmaallinen selostaja eläytyi samoissa kisoissa suomalaisten hallitsemaan seiväskilpailuun niin paatoksella, että tunnelmoi, miten ”vauhtiradan päässä seisoo nyt Suomen mies ja Suomen miehen sinivalkoinen seiväs.” Pekka itki usein elikkä yleensä silloin, kun suomalainen voitti tai hävisi. Yritin juuri Ylen arkistosta löytää näytettä Tiilikaisen nyyhkytyksestä, mutta eipä löytynyt. Sen sijaan löytyi vaikuttava todiste selostajan kuolemaahalveksivasta rohkeudesta. Tässä näytteessä hän täysin tyynesti kuvaa sitä, kuinka vihollishävittäjä yrittää konekivääreillä vaientaa sinivalkoisen äänen lopullisesti; lienee harvinaislaatuinen äänite maailman radiotoiminnan historissa, liekö sitä koskaa päästetty eetteriin. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=833&a=256
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Välinekehittelyä |
19.02.2010, 19:28 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Enpä taida katsoa ensi yön naisten hiihtoa. Tulee vain paha mieli. Tiedän, ettei Aino-Kaisa pärjää, sillä jo ennen kisoja Heinolan puolesta viestitettiin, ettei Saarisella ole kunnon välineitä nykyisen kaltaisille keleille. Näkihän sen jo Tour De Skiillä, kun yhdellä erikoiskokeella hän jäi valovuosia itseään huonommille kilpahiihtäjättärille. Ja pari päivää sitten sprintissä sai huomata, etteivät tytön sukset luista yhtään. Nyt olisi tilaus Nokian insinööreille. Suomalaisille on kehitettävä älysuksi, jossa on automaattinen tietokonepohjainen luistonedistämis- ja lipsumisenestämisjärjestelmä. Tässä on pyhä isänmaallinen tehtävä suomalaiskeksijöille; norjalaisia ei voiteta muuten kuin paremmalla kalustolla . Kyllä meillä osataan. Kuopiolaisinsinööri kehitteli jo 60-luvulla lasikuitusuksen, mutta ei löytänyt rahoitusta tuotannolleen. Samalla hetkellä, kun patentti vanheni, alkoivat Fischerin ja Kneisselin tehtaat syytää maailmalle savolaismallista suksea, Kaikilla muilla ne jo olikin Falunissa -74, vain suomalaiset lykkivät puukautisilla vehkeillä. Miedolla olisi ollut Järvisen hienot grafiittipohjat, joilla hän olisikin voittanut, mutta nekin paahdettiin voitelussa pilalle. Enpä muuten nähnyt grafiittisuksea urheilumuseossa. On meillä osattu ennenkin. Vaikka Savon rata valmistui jo 1890-luvulla ja vaikka savolaista intelligentsijaa on sen jälkeen virrannut ehtymättömänä vuona etelään, eivät maakunnasta viisaat olleet ainakaan vielä vuosisadan alussa täysin loppuneet. Iisalmelaiset Eskelisen suurhiihtäjäveljekset yrittivät voittaa vesikelin ongelmat valmistamalla sukset, joiden pohjat olivat rautapeltiä. Taustalla oli havainto, että raudoitettu reki kulki nuoskalla kevyesti. Kuopiolainen Oskari Räsänen jatkoi tuotekehittelyä. Ensiksi hän valmisti messinkipohjaiset sivakat, mutta havaitsi, että vitikelillä ne eivät kulkeneet mihinkään. Sen sijaan alpakkapohjaiset sukset suorastaan lensivät vesikelillä. Oskarin tieteellistä asennetta kuvaa hänen loppupäätelmänsä, jonka mukaan alpakkapohjat luistavat nuoskakelillä 25% puupohjia paremmin. Tosin huipputekniikalla oli jo tuolloin ongelmia käytännön realiteettien maailmassa: alpakkasukset eivät kestäneet yhtään neulasia tai muita roskia ladulla.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Jernberg hermostui |
20.02.2010, 20:15 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kalevi Hämäläis-kirjasta opin, että erilaisia ovat ruotsalaiset miehet. V-58 Lahden MM-kisoissa Sixten Jernberg voitti 50 kilometriä. Häntä juhlittiin kovasti. Hotellihuone oli pian täynnä onnittelukukkia ja sähkösanomia. Sitten muut ruotsalaishiihtäjät tulivat onnettomina valittamaan voittajalle sitä, että tämä oli antanut eräälle lehdelle lausunnon, jonka mukaan Ruotsilla oli kisoissa liian suuri joukkue ja että olisi riittänyt, jos pelkästään Jernberg olisi valittu kisoihin. Ehkäpä uutinen oli perätön, ainakin se sai maailmanmestarin menettämään malttinsa. ”Olin raivosta punainen, tartuin lähimpään kukkamaljakkoon ja paiskasin sen lattiaan. Saman tien meni toinen ja kolmas,” muisteli Jernberg myöhemmin. Sitten hän lauhtui ja katui syvästi tekoaan. ”Häpesin, jos asia ilmaistaan lievästi! Käytökseni oli ollut anteeksiantamatonta. Nyyhkytin yrittäessäni kerätä kokoon kauniita, syyttömiä kukkia.” Näin siis teki Ruotsin mies. Konttasi nyyhkien hotellihuoneensa lattialla kukkia keräillen. Sen sijaan kun Suomen hiihtäjiä oli samoihin aikoihin arvosteltu lehdessä, he eivät purkaneet kiukkuaan kukkasiin, vaan vetelivät porukalla turpaan syylliseksi epäilemäänsä mäkihyppääjä Hemmo Silvennoista.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Peltokallio |
21.02.2010, 20:14 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Suomalaisen urheilun nykytilasta huolestuneena luin tuossa lääkäri-kirurgi Pekka Peltokallion muistelmat. Ajattelin, että sieltä löytyisi lääkkeet kansamme urheilumaineen palauttamiseen. Siihen aikaan, kun Peltokallio huolehti joukkueemme lääkintähuollosta, voitettiin esimerkiksi kuulantyönnössä hallimestaruus tuloksella 22 metriä tasan; tänään riitti viitisen metriä vähemmän. Ja ennen poikamme jaksoivat vallan mainiosti hiihtää 30 kilometriä, nyt 3/4 osaa joukkueesta joutuu lopettamaan ennen puolta matkaa. Mutta ei löydy Peltokallion muisteluista vastausta ongelmaani. Sen sijaan paljastuu, että kirjoittaja on äärimmäisen kiltti, leppoisa ja rehellinen ihminen, kuten jo ulkoinen olemus viestittää, mutta ikämiehen muisti näyttää valiettavasti pätkivän jo pahasti. Peltokallio on niin kiltti, ettei hän löydä satojen kuvaamiensa ihmisten joukosta kuin yhden, jota hän selvästikin inhoaa. Inhokki on entinen päätoimittaja ja urheilujohtaja Martti Huhtamäki. Muistelijana Peltokallio on myös häpeämättömän rehellinen. Hän kertoo senkin, kun kerran USA:n San Diegon asemalla hän kärsi ihan hirvittävästä ripulista. Vaikka Amerikka onkin rikas maa, niin San Diegon aseman vessoissa ei ollut ovia, koska näin pyrittiin hillitsemään ruiskuhuumeiden käyttöä ja niinpä maamme johtava urheilulääkäri joutui vähän väliä istuksimaan pytyllä ihmisvilinän keskellä. Peltokallio kuitenkin uskoo, ettei kukaan tuttu ollut ilmeisesti näkemässä; ainakaan kukaan ei tullut juttelemaan. Vaikka kypsemmällä iällä Peltokallio on itse lempeys, niin nuorena miehenä Pohjanmaalla oli asia vähän toisin. Muistelmista voisikin päätellä, että jos silloin kouluissa olisi ollut ammatinvalinnanohjausta, niin lääkärin ammatin asemasta hänelle olisi varmaankin suositeltu ammattinyrkkeilijän uraa. Kerrankin, kun hän oli opiskelemassa Lapuan kristillisessä kanasnopistossa, niin aamulla kouluun lähtiessään hän huomasi ikkunasta, että kristillisen opiston asuntolan ulko-ovella oli joku häjy odottelemassa vieraspaikkakuntalaista Peltokalliota halko kohotettuna. Mutta Pekkapa yllätti halkomiehen; hän tulikin ulos ikkunasta ja onnistui syöksymään takaapäin uhkaajansa kimppuun ja pääsi antamaan tälle laillisuuskasvatusta. Mainittakoon, että Peltokallio oli jo koulussa huomattavan iso ja roteva.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
IGF |
22.02.2010, 19:41 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tunnelma alkaa olla samanlainen kuin pikkupoikana vuoden -66 Budabestin yleisurheilun EMkisoja seuratessani. Silloinkin kaikki epäonnistui. Mieleeni on iäksi syöpynyt lehtikuva, jossa Mikko Ala-Leppilampi lepää polvillaan nurmikolla keskeytettyään 10.000 metrin juoksun siinä vaiheessa, kun koko muu porukka ohitti hänet kierroksella. Tilanne muistutti kovasti viimeisintä pursuittihiihtoa. Mutta EM-kisojen jälkeen maailman huonoin yleisurheilumaa tehosti valmennustaan ja oli kuusi vuotta myöhemmin lähes maailman paras yu-maa. Luin Peltokallion muistelmat ja kuvittelin, että sieltä olisi saattanut löytyä tietoa uusista ihmeaineista, jotka ilmeisesti ovat tulleet urheiluun. Vuosi sitten Kari-Pekka Kyrö kertoili niistä ollessaan Kuopiossa arkkipiispan vieraana. Kyrön luennon jälkeen luulen ymmärtäväni, miksi mies voi juosta huikean 100 metrin maailmanennätyksen, vaikka kävelee viimeiset metrit. Selityksenä on uusi ihmeaine IGF, joka ei näy testeissä. Se on insuliinin kaltainen voimakkaasti ja laajasti elintoimintoja, lihasten ja veren kasvua säätelevä lääke. Yksikköhinta on 5000 dollaria, joten dopingkaan ei ole enää yksilehmäisten urheilijoiden touhua. Luulin, että Peltokallion kirjasta olisi saattanut löytyä vastaus myös siihen, käytettiinkö perivitiiniä ennen myös yleisurheilupuolella. Sehän on selvää, että hiihdon suurkisoissa sen avulla pärjättiin vielä 70-luvun alkuun asti. Joskus kysyin Könösen Salamolta, että tunnettiinko tämä amfetamiinijohdannainen kestävyysjuoksussa sodan jälkeen, mutta hän ei sellaista myöntänyt. Eräät maamme vanhat juoksuennätykset ovat kuitenkin sellaisia, että pervitiini voisi ne selittää.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ihmeparantajia |
23.02.2010, 19:36 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vanhana konservatiivisuuteen taipuvaisena herrana urheilulääkäri Pekka Peltokallio suhtautuu lievästikin sanottuna kriittisesti ns. vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Hän kertoo, kuinka vuonna 1975 matkusti satoja, ehkä tuhansia, suomalasiakin Filippiineille sikäläisten ihmeparantajien leikattaviksi. Nämä suorittivat operaation pelkästään käsin ilman mitään kirurgisia apuvälineitä. Skeptikot tosin väittivät, että kyseessä oli pelkkä silmänkääntötemppu, jossa tehostekeinoina käytettiin länsimaalaisten turistien hyväuskoisuuden lisäksi eläinten verta ja sisälmyksiä. Peltokallion mukaan myös Suonenjoen Kärkkäälän kylältä kotoisin olevalta tohtori Valto Räsäseltä leikattiin niin ikään jotain. Kirjoittajan mukaan ”tosin arvon tohtori ei tiennyt leikkauksen alussa, mitä häneltä ryhdyttiin leikkaamaan eikä leikkauksen päätyttyä, mikä elin häneltä oli poistettu.” Jos suomen kielessä on sana sarkasmi, niin ilmeisesti Pekka Peltokallion asenne tapahtuneeseen on sarkastinen. Mutta kuitenkin Kärkkäälän poikakin on päässyt maamme johtavan urheilulääkärin muistelmien sivulle. Urheilulääkäri oli tavallaan Valto-vainaakin, koska hän akupunktiolla hoiti kuopiolaisia urheilijasuuruuksia, ainakin Elon jalkapalloilijoita ja Riennon nyrkkeilijöitä.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tähystys |
24.02.2010, 20:09 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Eilen mainituista ihmeleikkauksista julkaisi Irma Weisen kirjan ”Ihmeitten aika ei ole ohi”. Kirjoittaja oli myös Terveydenhoito-lehden keskustelutilaisuudessa puolustamassa näkemyksiään. Peltokallio suhtautui leikkauksiin kriittisesti, vaikka Weisellä oli esittää vakuuttava todistekin ihmeestä. Häneltä oli nimittäin poistettu peräsuolesta kananmunankokoinen kasvain ilman teräasetta. Ihmeparantaja Tony Agapao oli tarttunut pienen käsittelyn jälkeen kasvaimeen ja vetänyt sen hitaasti pois. Paluumatkalla oli lentokoneen vessassa vielä tarkastettu, että leikkaus oli onnistunut. Todistelu ei vakuuttanut Peltokalliota. Mutta se, että lentokoneen WC:ssä paljaalla silmällä tarkastetaan peräsuoli, on jo kova temppu. Urheilumiehenä Peltokallio myöntää rehdisti, että siihen ei suomalainen lääkäri pysty.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kullan tuntua |
25.02.2010, 18:17 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vaikka myönnän, ettei huippu-urheilun seuraamisessa ole järjen häivääkään ja että huijareita taitavat olla kaikki tyyni ja että vaikka Suomen tyttöjen kalusto ei sovellu vesikelille ja että vaikka Suomen tytöt eivät ole puheväleissä, niin alan pikkuhiljaa salaa mielessäni virittäytyä kultajuhliin. Jotenkin ulkomaan naishiihtäjät ovat niin tyttösen oloisia, poikkeuksena tosin Norjan Björgen, verrattuna meidän vahvarakenteisiin, rintaviin, reiteviin ja perseviin pienviljelän emännän oloisiin tyttäriimme, että uskon Porilaisten marssin soivan tänään radiovastaanottimissa kaikissa suomalaiskodeissa, vaikkakin kyseisen musiikkikappaleen sanoittajan menttaalihygienian tilaa epäilen vahvasti ja luulen, että nykyään kyseisen marssin tuottaminen johtaisi syytteisiin kiihotuksesta kansanmurhiin. Mutta jos emme voitakaan, niin on hyvä lohdutukseksi lukea kokonaisuudessaan tämä Tiede-lehden juttu vuodelta 2003. http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=385&vl= Siinä puhutaan ihmeaine IGF:stä ja ennen kaikkea geenidopingista. Enkä malta olla leikkaamatta ja liimaamatta lopuksi tätä pätkää kyseisestä ajankohtaisesta artikkelista, jos joku ei jaksa tutustua koko juttua.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Mitalisadetta |
26.02.2010, 19:43 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ei tullut kultaa, mutta 28 pronssia tuli yhden illan aikana, joten 12 mitalin tavoite saavutettiin sittenkin ja mentiin jopa tavoitteesta heittämällä ohi. En tosin halua pilata tunnelmaa, mutta muistutan, että vähän aikaa sitten Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue pelasi Kalpan alle 14-vuotiaita vastaan ja hävisi 5 – 1. Mutta nyrkit ja mailat huiskivat prosnssipelissä vähintäänkin miehiseen malliin. Kovia jätkiä varsinkin Ruotsin tytöt. Tänä iltana voi vielä meille varmistua 24 hopeamitalia, mutta jotenkin on sellainen fiilinki, että Suomi häviää. Vaikuttaisiko asiaan, että selasin tuossa entisen suuren urheilujohtajan Kallu Tuomisen muistelmat. Hän palautti mieleen, että jo vuonna -80 Suomi oli vielä kolmannessa erässä ottelussa USA:a vastaan kultamitalissa kiinni, mutta sitten tuli notkahdus ja jäimme tietenkin neljänsiksi. Tuomisen kirjasta selvisi myös, miksi meikäläiset urheilijat yleensä pettävät odotuksiamme. Olemme jännittäjä kansaa. Calgaryn kisoissa suurmäen kilpailun ollessa jo käynnissä, Matti Nykänen soitteli Tuomiselle, että pitäisiköhän sitä lähteä hyppäämään ja pitäisiköhän jostain hommata kyyti, koska kohta alkaa olympialainen mäkihyppykilpailu. Nykäselle ja hänen silloiselle tyttöystävälleen oli nimittäin järjestetty muista erillinen hotellimajoitus, koska se katsottiin tässä poikkeustilanteessa perustelluksi ratkaisuksi. Tuominen järjesti kyydin hyppypaikalle ja jo harjoituskierroksen viidenneksi viimeinen mies oli vuorossa saavuttaessa mäen juurelle. Silloin Tuominen tiedusteli hermostuneena mäkikotkalta, etteikö tämän pitäisi jo olla hyppäämässä harjoitushyppyään. Matti katseli rauhallisena maisemia ja tokaisi: ”Onhan noita hyppyjä tullut hypeltyä”. Nykänen voitti kisan täysin ylivoimaisesti. Vanha totuushan on, että vain keskinkertaisuudet harjoittelevat.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Harlamov |
27.02.2010, 19:22 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kävi kuten pelkäsin. Ei ollut 5 miljoonan asukkaan Suomesta vastusta 300 miljoonan USA:lle. Pelin alkua katsoessa tuli mieleen, ettei kisapappi riitä, vaan muutakin psykiatrista apua tarvitaan joukkueellemme. Vaikka ei sekään välttämättä auta. Puhutaan, että iloisella 70-luvulla kallonkutistaja yritti iskostaa voitontahtoa jääkiekkomaajoukkueeseemme. Pelaajat makasivat salin lattialla syvässä rentoutuksen tilassa. Jokaisen piti ääneen vakuuttaa, että hän on parempi kuin yksikään Neuvostoliiton joukkueen pelaajista. Neljä ensimmäistä suostuikin konsultin tahdon mukaisesti antamaan väärän todistuksen. Sitten oli hieman boheeminoloisen Timo Sutisen vuoro todistaa. Hän mietti hetken ja todisti sitten rehellisesti, että ainakin hänen mielestään jokainen venäläispelaaja on häntä parempi. Siinä vaiheessa koko joukkue röhähti selkäkeikkaneuruun. Mieleeni on jäänyt, että legendaarisen Harlamov-Petrov-Mihailov-ketjun peliesitys oli niin taiturimaista, ettei sellaista enää nähdä. Kaivoin netistä näytteen haalistuneiden punanuttujen pelistä ja sain vahvistusta uskolleni. http://www.youtube.com/watch?v=UrGg-vcBJW8&feature=related . Täytyy tunnustaa, ettei 70-lukulaista kiekkoilua enää nähdä. Tuntuu kuin katselisi hidastettuja pätkiä. Muuten vähän aikaa sitten TV:ssä oli ohjelma Toronto-jääkiekkomailatehtailija Seppo Rahusesta. Hänellä oli läheiset suhteet 70-luvun neuvostokiekkoiluun. Hän kertoi, että Valeri Harlamov otti niin raskaasti maajoukkueesta putoamisen, että ajoi tahallaan moottoritiellä Ladansa vastaantulevan rekan alle.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hienot kisat! |
28.02.2010, 19:37 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hienot kisat kerta kaikkiaan ja upea suomalaismenestys. Maamme on kahminut tähän mennessä yhteensä jo 54 mitalia eli enemmän kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä. 12 mitalin tavoite on saavutettu kirkkasti. Ja vielä miesten 50 kilometriä on hiihtämättä. Mikäli keli on hyvä ja voitelu onnistuu, on täysin mahdollista, että joku meidän kolmesta miehestämme jaksaa maaliin asti, jos voimanjako on oikea. Hienot nämä kisat ovat siinäkin mielessä, että nämä ovat ensimmäiset täysin dopingvapaat olympialaiset sitten vuoden 1980 Moskovan kisojen. Jälleen olin väärässä, kun jokin aika sitten väitin, että kahden huippunaishiihtäjän ulkomuotokin on mukamas täysin muuttunut epäilyttävästi muutamassa kuukaudessa. Eikä Moskovan tapahtumia voi täysin rinnastaa nykyisiin, koska silloin oli kyseessä kesäkisat. Luulenpa, että nämä ovat ensimmäiset oikeasti puhtaat talviolympialaiset sitten vuoden -36 Garmen-Partenkirschenin olympialaisten, jolloin pervitin oli vasta kehitteillä Saksan sotalaboratorioissa. Niinpä olen taipuvainen melkein uskomaan, että Jalkasen Kallen ja kummaneiden mitali saattoi olla Suomen kestävyyshiihdon viimeinen puhdas kulta. Kallu Tuominen muuten paljastaa, että vuoden -72 Mäntyrannan käry, joka oli urheiluhistoriamme ensimmäinen, johtui erinäisistä huhuista, joiden perusteella hiihtäjä testattiin. Urheilujohtaja Tuominen itse hämmästyi yllättävää käryä, mutta Aku Kiuru vain totesi, että ”kyllä sie Kallu olet ollut sinisilmäinen.”
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Hukkapätkiä |
01.03.2010, 20:29 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Olympiajääkiekko oli lyönyt leimansa eiliseen Kalpan ja Jokereiden nuorten kohtaamiseen. Tähän asti olen ihastellut nuorisokiekkoilun hyvätapaisuutta, mutta en enää siihen tule syyllistymään. Nyrkit huiskivat ja leuat louskuivat ihan isoisten olympialaisesimerkin antamaan malliin. Ero on huima sivistyneiden ihmisten harrastamaan jalkapalloon. Jalkapallossa ei tietääkseni ole suomalaisten pelissä koskaan lyöty ketään. Viime kesänä erotuomaria tosin ajettiin Kuopiossa takaa lapioiden ja rautakankien kanssa, mutta se olikin ulkomaalisten keskinäinen turnaus. Uutta eilisessä pelissä oli myös, että katsojat vaivautuivat käyttämään luovuuttaan erotumareille huutelussa. Tähän asti viirupaitoja on nimitelty pelkästään v_ _ _ n homoiksi, mutta nyt päällimmäiseksi kohosi määre v _ _ _ n hukkapätkät. Olivat nimittäin harvinaisen pieniä miehiä. Mutta ilme ei heillä värähtänytkään; itse olisin varmaan alkanut heidän asemassaan huutelemaan takasin. Ymmärrän täysin Vldimir Zirinovskia, joka kerran Ranskan matkallaan äityi heittelemään kivillä mielenosoittajia, jotka karjuivat hänelle ilkeyksiä. Muuten hukkapätkä-käsitteeseen olen Jokeri-pelissä törmännyt ennenkin. Alkutalven miesten pelin jälkeen oli joukko Jokereiden kannattajia täysin estoitta kusta lorottamassa, kuten Savossa sanotaan, jäähallin nurkalla. Ilmeisesti he pyrkivät näin merkkaamaan reviirinsä, kuten kehittyneiden imettäväislajien parissa on uroksille tyypillistä. Ohikulkevat kuopiolaisneitoset tarkastelivat toimitusta uteliaasti ja asiantuntevasti arvostelivat helsinkiläisten lorottajien anatoomisia erityispiirteitä.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kostamuksen talvikisat |
02.03.2010, 20:17 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Karkean virheen teki Putin, kun päätti järjestää seuraavat talviolympialaiset etelän lomarannalla Shotsissa. Karjalan poikana hänen olisi pitänyt ymmärtää järjestää kisat kotimaisemissaan ja mieluiten yhteistyössä suomalaisten kanssa. Venäjän vahvanmiehen karjalaistaustasta on vallalla kaksi kilpailevaa teoriaa. Ensimmäisen version mukaan hänen juurensa ovat Tverin Karjalassa ja toisen äskettäin syntyneen näkemyksen mukaan mies on Karjalan kannakselta, samaa alkuperää Savon Pulkkisten kanssa. Kumpi käsitys on oikea, jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että Putin on sen verran raitis ja työteliäs, ettei hän voi olla oikea venäläinen. Viime kesänä minulle selvisi, että Kostamuksesta saisi loistavan talviurheilukeskuksen. Lunta ja korkeuseroja riittää. Nimittäin malmikenttä, jolla nykyään toimii avolouhos, on 30 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja 400 metriä syvä. Rautaa malmissa on noin 30 %, joten seudulle kohoaa ajan mittaan valtava kuonavuori, jonne pystyy rakentamaan millaisen syöksyrinteen tahansa. Kisavieraiden majoituskaan ei tuota ongelmia. Alueella näyttää vielä elävän hyvä hirrenveistoperinne ja kelomökkien raaka-ainehuolto on turvattu. Jostain syystä Vienan Karjalan tienvarsilta löytyy miljoonia keloja. Luulen, että sikäläinen tienrakennuskulttuuri aikaan saa metsäkuolemia, koska teiden varsilta puuttuvat ojat, jotka estäisivät puiden kosteusvauriot.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
