torstai 14. marraskuuta 2024
Ukrainan pommi
Kun tyranni Putin aikoinaan puhui tv:ssä käynnistämästään erikoisesta sotilasoperaatiosta, tuli heti mieleeni, että ydinsotaan tässä vielä päädytään. Sain myös jostain sosiaalisesta mediasta viestin, jossa mukamas suomalaismies kertoi venäläisen ex-vaimonsa nähneen ennusunen, jossa Kuopioon iskettiin ydinasein.
Nyt sitten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä on päädytty siihen, että tavallisesti luotettava New York Times kirjoittaa Ukrainan kehittelevän atomipommia ja että se valmistuu muutamassa kuukaudessa. Tosin pommi on yksinkertainen ja kömpelö plutoniumpommi, joka oli teholtaan vain kymmenkertainen Nagasakin pommiin verrattuna. Luonnollisesti Ukraina kiisti moisen uutisen.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Ukraina oli reilut 30 vuotta sitten maailman kolmanneksi suurin ydinasevaltio, mutta se riisui itsensä niistä sen jälkeen, kun Usa ja Venäjä lupasivat turvata Ukrainan koskemattomuuden, jos se luopuu ydinaseista. Yllättäen Venäjä ei pitänytkään lupaustaan ja viimeaikaiset maailman tapahtumat johtavat varmasti siihen, etteivät nykyiset ydinasevaltiot tule aseistaan luopumaan ja uskon myös, että ainakin Ukraina ja Puola valmistautuvat vähissä äänin atomipommin kehittämiseen, jotta niillä olisi kyky vastata Putinin ydinaseuhkauksiin vastaamalla, että onhan niitä meilläkin.
Plutoniumpommin valmistaminen on atomivoimalan omistavalle valtiolle helppoa; Ruotsikin pystyi jo 50-luvulla melkein sellaisen valmistamaan, mutta poliitikot päättivät luopua hankkeesta ilmeisesti sen vuoksi, että Usa antoi Ruotsille salaa turvatakuut. Jostain olen lukenut, että Otaniemessäkin pystyttäisiin atomipommi valmistamaan puolessa vuodessa.
Risto Isomäki muuten julkaisi 2016 tieteisromaanin Haudattu uhka, joka kertoo kuinka Isis kaappaa suomalaisen ydinjäterekan ja uhkaa muuttaa sata Euroopan suurkaupunkia asuinkelvottomiksi. Kyllä sellainen onnistuisi Ukrainaltakin eikä ukrainalaisten itsensä tarvitsisi edes tehdä likaista työtä, vaan kyllä moni tsetseenimies, jolta aikoinaan talo tuhottiin ja perhe surmattiin, on valmis toimimaan asiassa.
Isomäen kirjasta lisätietoa löytyy tästä: https://www.risingshadow.fi/book/7870-haudattu-uhka
keskiviikko 13. marraskuuta 2024
Sinkkiämpäri
Eilen vierailin paikallisten karjalaisten kokouksessa puhumassa Karjalan urheiluhistoriasta, jonka sankaritarustossa on paljon kerrottavaa, koska se on pitkä ja paksu kuin se gorillan käsivarsi, josta johtuen siinä onkin paljon kerrottavaa ja niinpä rouvani keskeytti alustukseni jo puolen tunnin jälkeen. En edes ehtinyt ottamaan luennossani selkeästi kantaa siihen, kuka on Karjalan suurin urheilija.
Itse olisin valmis äänestämään uukuniemeläisen Matti Hämäläisen puolesta, joka elokuussa 1927 ui 42 kilometrin matkan Valamosta Sortavalaan 26 tunnissa 9 minuutissa ja ainakin silloisten sanomalehtien mukaan teki samalla pituusuinnin maailmanennätyksen. Miehen suorituksen arvoa nostaa se, että hän polskutteli kertomansa mukaan ns. koiratyylillä.
Epäilen, että ne urheilutoimittajat, jotka valitsevat maassamme vuoden urheilijan eivät äänestäisi Matti Hämäläistä Karjalan kaikkien aikojen suurimmaksi urheilijaksi, vaan päätyisivät valinnassaan Venäjän Karjalasta Kontupohjasta kotoisin olevaan hiihtäjätyttöön Larisa Lazutinaan, joka voitti urallaan peräti viisi olympiakultaa ja kymmenen maailmanmestaruutta.
Lazutina olisi todennäköisesti voittanut vielä muutaman arvokisamitalin lisääkin, mutta Salt Lake Cityn olympialaisissa vuonna 2002 hänellä oli jotain ongelmia dopingtestissä ja hänen kilpauransa päättyi tapauksen johdosta. Minulle on kerrottu, että testiä otettaessa sinkkiämpärin pohja olisi sulanut.
Eli Larisalle kävi samalla tavalla kuin Jaakko Tepon kaverille Ryynäs-Topille Pörsäjärven ympärijuoksun jälkeen. Suistamolaistaustainen multakurkku Tepon Jaskakin oli urheilumiehiä nuoruudessaan ja salmilaistaustainen Immo Kuutsa kertoo jopa valmentaneensa tätä lupaavaa hiihtäjänalkua, mutta ei ollut Jaakosta latusankariksi, koska hän oli aloittanut tupakanpolton jo ennen kansakouluun menoa. Sen sijaan toisen musiikkimiehen, eli kauniiden rakkaus- ja vallankumouslaulujen säveltäjän Kaj Chydeniuksen, hän valmensi hiihdossa peräti Juankosken mestariksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Larisa_Lazutina
tiistai 12. marraskuuta 2024
Nouseva fasismi
Minä vain jatkan maailman tilanteen suremista yhä entistäkin enenevämmässä määrin. Nimittäin viisas kuopiolainen professori Atte von Wright kertoo tämänaamuisessa Face-päivityksessään, että 87 % Usa:n demokraateista ja 12 % republikaaneista pitää Trumpia fasistina.
Niinpä nyt pelkään, että aateveljet Trump ja Putin kykenevät yhteistyöhön varsinkin Ukrainan asiassa, ja eiköhän Saksan tulevissa liittopäivävaaleissa natsit saa noin 30 %:n kannatuksen, kuten Hitler parhaimmillaan sai ja sen jälkeen vaaleja ei enää ollutkaan. Myöskin Ranskassa ja Italiassa fasistit ovat vahvoilla.
Tässä yhteydessä kannattaa palauttaa mieleen, että 1930-luvun alussa sosialidemokraattinen poliitikko Kurt Schumacher totesi Göbbelsin propagandasta, joka upposi hyvin yhteen maailman sivistyneimmistä kansoista, seuraavaa:
”Kansallissosialistien agitaatio vetoaa ihmisten sisäiseen sikaan. Sikäli kuin kansallissosialismissa on mitään sisältöä, se on ensimmäisenä Saksan politiikassa onnistunut täydellisesti valjastamaan inhimillisen typeryyden.”
Pidän Schumacherin lausuntoa erittäin loukkaavana. Itse kunnioitan kovasti sikojen älykkyyttä ja lempeää käytöstä. En ole esimerkiksi kuullut, että joku possu olisi purrut vai potkaissut teurastajaansa, vaikka älykkäänä eläimenä sika varmaankin ymmärtää, mistä on kysymys, kun sitä teuraaksi viedään.
Näyttää kuitenkin siltä, että kun ihminen kaivaa esille sisäisen sikansa, niin hän menestyy niin, että saa rahaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Jari Sarasvuo rikastui aikoinaan konsulttina, kun hän auttoi ihmisiä löytämään sisältään sankaria. Itse taidan ryhtyä konsultiksi, joka kiertää maata ja auttaa ihmisiä löytämään sisäisen sikansa.
Atte von Wrightin kirjoituksen Usa:n fasismista löytyy tästä https://www.facebook.com/atte.vonwright
maanantai 11. marraskuuta 2024
Venäjän tullit
Kyllä ei hyvältä näytä Ukrainan tilanne, sillä nyt Donald Trumpin isänsä täyskaima poika on julkaissut sosiaalisessa mediassa Ukrainaa pilkkaavan videon. Mutta en kuitenkaan ole menettänyt kaikkea toivoa siitä, että edes jonkinlainen Ukrainan kannalta kohtuullinen rauha on mahdollinen.
Nimittäin minulla olisi hyvä idea tulevalle presidentti Trumpille ja toivottavasti hän ehtii tämän lukea. Nimittäin Trump on tunnetusti kova tekemään diilejä ja voisi kylmän rauhallisesti ilmoittaa, että hän on ajatellut lieventää Usa:n hirmuista budjettivajetta siten, että aiemman uhkauksen mukaisesti Kiinan sähköautoista aletaan periä tuntuvaa tuontitullia, mutta myös Venäjän sekä tuonnille että viennille asetetaan kaikkialla lännessä 10 %:n tulli.
Venäjän vie tuotteitaan vuosittain noin 500 miljardin euron arvosta ja ilmeisesti tuonnin arvo on samaa luokkaa. 10 %:n tulli tuottaisi siten 100 miljardia vuodessa. Tullia perittäisiin siihen asti kunnes Venäjä on korvannut Ukrainalle kaikki hyökkäyksellään aiheuttamansa vahingot, jotka tällä hetkellä lienevät noin 1.000 miljardia.
Jos Venäjä ei vetäydy valtaamiltaan alueilta, peritään Venäjältä tulleina myös vallatun alueen arvo, joka laskujeni mukaan on noin 10.000 euroa hehtaarilta, joten päässä laskettuna Itä-Ukrainan ja Krimin noin 100.000 km2:n suuruisen alueen arvo on 100 miljardia.
Luonnollisesti Venäjältä peritään myös täysi korvaus siitä avusta, mitä muut ovat tähän mennessä Ukrainalle antaneet ja eiköhän tämäkin summa ole jo noin 100 miljardia, eli kummasti tulevat Länsimaiden budjettihuolet pienenemään saatujen korvausten myötä. Sen jälkeen Trump olisi varmasti vahvoilla Nobelin rauhanpalkintoa ratkaistaessa.
Mutta nähtäväksi jää, pystyykö Trump terveysongelmiensa vuoksi pitkään jatkamaan virassaan, koska jo vuonna 2017 Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim arvioi artikkelissaan hänen humeettirasian sassaroivan, kuten Kalle Päätalo olisi asian ilmaissut.
sunnuntai 10. marraskuuta 2024
Valehtelu
Olen taas kirjoittanut ropakantaa, kun väitin, että Trump olisi valehdellut presidenttinä ollessaan 10.437 kertaa, sillä tietooni on saatettu, että valheita olisi laskettu olleen yli 30.000 kpl. Siinäkin olin väärässä, kun kerroin Trumpin suosivan bensa-autoja, koska Helsingin Sanomat kertoo hänen kääntyneen sähköautomieheksi sen jälkeen, kun Eloin Musk ilmoittautui hänen tukijakseen ja lahjoitti tuen osoituksena 100 miljoonaa dollaria.
Yön yli nukuttuani olen tullut tulokseen, ettei Trump olekaan älytön kaheli, vaan harvinaisen viisas ja lukenut ihminen, joka ymmärtää, miten elämässä saavutetaan rahaa, menestystä ja vaikutusvaltaa. Hän on ilmeisesti opiskellut esimerkiksi Hitlerin Taisteluni-kirjaa, jossa kerrotaan suuri viisaus siitä, että mitä epärehellisempi poliittinen viesti on, sen parempi.
Hitlerin mukaan poliitikot tekevät virheen kertoessaan pieniä ja merkityksettömiä valheita. Pieni valhe on helppo paljastaa, jonka jälkeen poliitikon uskottavuus on mennyttä. On parempi kertoa iso valhe.
Valheen suuruus merkitsee, koska kansan suuret joukot sydämensä syvimmässä voivat pikemminkin olla turmeltuneita kuin tietoisesti ja tarkoituksellisesti huonoja ja pahoja. Niinpä he alkukantaisessa mielensä yksinkertaisuudessa helpommin joutuvat suuren valheen uhreiksi, koska he itsekin usein tulevat lasketelleiksi pikkuvalheita, mutta liian suuret valheet sentään heitä hävettäisivät liiaksi.
Näille primitiivisille ja yksinkertaisille ihmisille ei koskaan tulisi mieleen kertoa kaikkein julkeimpia valheita, eivätkä he pysty kuvittelemaan kenenkään muunkaan tekevän niin. Tosiasioilla ei siis olekaan mitään merkitystä, kun puhutaan kansanjoukoille ja sen asian näyttää Trumpkin ymmärtävän.
lauantai 9. marraskuuta 2024
Trump ja fossiilit
Trump on sitten avannut sanaisen arkkunsa ja ilmoittanut, että Usa tulee irtaantumaan Pariisin ilmastosopimuksesta ja että fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisätään. Tosin epäilen, että amerikkalaiset veronmaksajat eivät ilahdu siitä, että joutuvat kohta maksamaan tukiaisia kivihiilen polttajille, koska aurinko- ja tuulivoima alkavat olla edullisempia vaihtoehtoja energian tuotannossa.
Harmi, että ihmiskunnan lisäksi myös koko luomakunnalta puuttui äänioikeus Usa:n vaaleissa ja harmi, ettei isänmaamme toivojen, eli Elokapina-nuorten, kantaa kysytty tv:n vaalikeskusteluissa. Joku seitsemän laudaturin kettutyttö olisi mielellään kertonut sen, että vuosisadan loppuun mennessä nykymenolla maapallon keskilämpötila saattaa nousta 4 astetta, että nykyään yksi laji häviää puolen tunnin välein maapallolta ja että 50 vuodessa luonnonvaraisten nisäkkäiden biomassan määrä on romahtanut 50 %. Tässä yhteydessä korostan, että tuomitsen Elokapinan kapinalaittomuudet jyrkästi, mutta että ymmärrän heitä ja voisin osallistua heidän sakkojensa maksamiseen.
Vaikka Telluksen tilanne on nyt paha, niin epäilen, että kapitalistit sittenkin meidät pelastavat. Nimittäin energiayhtiöt satsaavat nyt hillittömästi luomuun ja esimerkiksi Suomessa maksetaan nykyään maanomistajille jo 1.500 euroa hehtaarilta, kun he antavat maansa aurinkoenergian tuotantoon. Metsän kasvatuksella ei moisiin tienesteihin pääse. Ja autotehdaskapitalistit, kuten Trumpia tukeva Elain Mask, näyttävät satsaavan nykyään ennen kaikkea sähköautoihin.
Tässä muuten lisätietoa kotikylälleni suunnitellusta aurinkopuistosta, joka näyttäisi tuottavan parhaimmillaan noin 90.000 hevosvoimaa sähköä, vaikkakin keskituotos jäänee tuosta puoleen. Suonenjokelaiset ovat tuon puiston valmistumisen jälkeen sähköstä omavaraisia ja koska aurinkopaneeli peittää vain puolet suosta, voi loppuosalla kasvattaa lakkoja. https://www.neova-group.com/fi/tuotteet/tuuli-ja-aurinkovoima/tuuli-ja-aurinkovoimahankkeet/isonevan-aurinkovoimapuisto-suonenjoki/
perjantai 8. marraskuuta 2024
Rauhan Nobel Trumpille
Vaikka vastuu Trumpin puheista jää yleensä kuulijalle, koska tiettävästi hän valehteli presidenttikaudellaan julkisesti muistaakseni 10.437 kertaa, niin uskon, että hänen lupauksensa siitä, että hän tekee rauhan Ukrainaan, on täyttä totta. Hän väitti tekevänsä rauhan yhdessä päivässä, mutta tarkkaa päivää hän ei vielä pystynyt kertomaan.
Jos ja kun Trump tekee rauhan Ukrainaan, tulee hän saamaan ensi syksynä rauhan Nobelin, joka varmasti oikein onkin. Tunnustus varmasti hivelee hänen itsetuntoaan, joka sekin on ihan oikein.
Luulen, että rauha tapahtuu sen jälkeen, kun Trump soittaa Zelenskyille ja kertoo, että Usa:n aseapu lakkaa, ellei Ukraina suostu rauhaan ja että Ukraina luovuttakoot 20 % alueestaan Venäjälle. Sotilaallinen tilanne alkaa olla sellainen, että Ukraina joutuu suostumaan rauhaan, jonka ehdot Putin kyllä kernaasti hyväksyy.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Turkki valtasi vuosikymmeniä sitten laittomasti osan Kyproksesta ja Israel suuren osan YK:n perustaman Palestiinan valtion alueesta eikä tapahtuneille kansainvälisen oikeuden loukkauksille kukaan näytä voivan mitään.
Tosin jokainen, joka yleensä jotain ymmärtää, ymmärtää, että todennäköisesti kyseessä olisi vain välirauha. Kunhan Venäjä saa armeijansa kuntoon, nousevat Ukrainan venäläiset kapinaan ja pyytävät Putinilta sotilaallista apua, johon tämä suostuu.
Tietysti voi olla, että Putinille sattuu lähi vuosina jotakin, mutta hänen terveydentilansa vaikuttaa olevan huolestuttavan hyvä. Toisaalta ainakin Venäjän tuntija Arto Luukkainen epäilee, että Putin on jo kertaalleen vaihdettu ja että alkuperäinen ja väärentämätön Putin lepää jossain Siperiassa pakastimessa.
Itsekin olen ihmetellyt, miten paljon entisen hyvän itäisen naapurin päämiehen ulkonäkö on muuttunut vuosien varrella. Vuosia sitten hän oli viikkoja poissa julkisuudesta ja palatessaan hän näytti ihan eri mieheltä kuin ennen. Naamaan ainakin oli pumpattu paljon silikonia tai muovailuvahaa. Liitteenä oleva Yle Areenan kotivideo todistaa mielestäni sen, että Putinin sukujuuret ovat Karjalassa, sillä hän näyttää ihan Simpauttajasta tutulta pienviljelijän pojalta Otto Ryynäseltä. https://yle.fi/a/74-20051022
torstai 7. marraskuuta 2024
Messias
Vaikka vain noin 4 % ihmiskunnasta pystyi äänestämään Usa:n vaaleissa, niin kuitenkin tapahtuma oli niin tärkeä, että siitä huolimatta maamme media keskittyi koko eilisen päivän asiaan ja toimittajat yrittivät selittää kansalle, miksi rikoksista tuomittu törkeäkäytöksinen kahelilta vaikuttava mies valittiin maailman tärkeimpään virkaan, joka virka lienee kuitenkin ainoa virka maailmassa, johon noin törkeäkäytöksinen herra voidaan valita.
Onneksi Lahden Reippaan entinen maalivahti Risto E. J. Penttilä, jota meidän kavereiden kesken ennen Heinolassa kutsuttiin vain Risto E. Penttiläksi, selitti Trumpin suosion syyn meille tyhmemmille. Elikkä Bidenin hallintokaudella Usa:n kansan vähävaraisin 40 % on köyhtynyt, vaikka maan talous on kasvanut huimasti, koska inflaatio on jyllännyt kovasti.
Palkat eivät ole kuitenkaan juuri nousseet, jonka epäilen johtuvan siitä, että miljoonat maahanmuuttajat polkevat perinteisten duunarialojen palkkoja, ja niinpä iso osa työväenluokasta on siirtynyt kannattamaan republikaaneja, vaikka se oli ainakin ennen upporikkaiden puolue. Ennen duunarit äänestivät demokraatteja, joka on taustaltaan entisten orjanomistajien puolue.
Tarkistin netistä Usa:n inflaation nostamaa hintatasoa ja kyllähän se minuakin järkytti, että bensalitra voi jossain maassa maksaa peräti 0,80 euroa. Amerikan ruoka näyttää maksavan jopa Suomea enemmän. Epäilen myös, että koulutus ja terveydenhuolto maksaa rapakon takana enemmän kuin meillä.
Pilapiirtäjä Ville Ranta muuten näyttää ymmärtävän, että moni amerikkalainen työssä käypä ja raskautettu pitää miljardööri Trumpia uutena messiaana, joka heidät vielä pelastaa moneltakin asialta. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010814075.html
keskiviikko 6. marraskuuta 2024
Tyhjää
Ja taas olin väärässä ennustuksissani, sillä povasin, että amerikkalaista proletariaattia, nimenomaan älyllistä proletariaattia, edustavat punaiset saavat voiton Usa:n vaaleissa, mutta he eivät saaneet voittoa vaan murskavoiton. Amerikan proletariaatti on hyvin tyytymättömiä ruoan ja bensan hintaan ja äänestivät punaisia.
Sen sijaan koulutettu älymystö, joka äänesti sinisiä, kantoi huolta ilmaston muutoksesta, luontokadosta ja vähemmistöjen asemasta eikä sellaisilla asioilla vaaleja voiteta. Sen tietää jokainen, joka on kuunnellut salaa huoltoaseman baareissa käytäviä keskusteluja.
Sitä paitsi jo Barak Obama kertoi muisteluissaan, että hän oli täysin väärin arvioinut heimoajattelun voiman Usa:n väestön keskuudessa. Itse elämää nähneenä vanhana miehenä olisin voinut kertoa Usa:n sinisille heidän valitessaan presidenttiehdokastaan, että iso osa amerikkalaisista miehistä ajattelee salaa mielessään, että n—–iakkaa me ei ainakaan äänestetä. Itse uskon, että valkoinen järkimies Antony Blinken olisi presidentinvaalin voittanut.
Koko aamun minua on vaivannut korvamato ja mielessäni soi iloisen 70-luvun biisi Tyhjää. Urheilumiehenä olin jo kirjoittamassa, että Kasevan laulusolisti Jukka Salmela luisteli ensimmäisenä maailmassa 500 metriä alle 37 sekunnin, mutta onneksi tarkistin asian, sillä Salmela lauloikin Tabula Rasa-yhtiössä. Salmela kuulemma punnersi penkistä yli 200 kiloa ja juoksi cooperissa yli 4.000 metriä ja harva on se mies maailmassa, joka samaan pystyy.
Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=xEQlry8YqVY
tiistai 5. marraskuuta 2024
Valevideot
Mietinpä sitä, että miten ihmeessä Putin on saanut värvättyä Unkarin pääministeri Viktor Orbánin apupojakseen. Tietysti asiassa on käytetty myös porkkanaa, eli Unkari saa Venäjältä halvalla maakaasua ja öljyä, mutta Heino Nyyssösen Unkari-kirja synnytti minussa myös epäilyksen, että myös keppiä käytetään ja Orbánia kiristetään jollain asialla. Sellainen asia voisi olla vaikka se, että Unkarin korruptoitunut johtaja on saattanut nuoruudessaan toimia Unkarin salaisen poliisin tai jopa KGB:n palveluksessa.
Mietinpä tänään sitäkin ajankohtaista asiaa, että miten ihmeessä Putin on saanut värvättyä todennäköisen USA:n tulevan presidentin apupojakseen. Putin lienee ainut ihminen maailmassa, jonka käyttäytymisestä Trump ei ole keksinyt itään huomautettavaa.
Mielestäni yksi USA:n historian häpeällisimmistä tilanteista oli, kun Helsingissä Trump ja Putin tapasivat ja tiedotustilaisuudessa USA:n presidentti vakuutti uskovansa Putinia, kun tämä kertoi, ettei Venäjä ollut pyrkinyt vaikuttamaan USA:n presidentinvaaleihin sillä kertaa, kun Trump voitti Clintonin. Hän siis uskoi Putinia enemmän kuin oman maansa tiedustelupalvelua.
Yhteen aikaan huhuttiin, että Putinilla olisi ollut hallussaan Trumpista salaa kuvattuja seksuaalihässimisaiheisia videoita. Nyt tuollaista ei enää huhuta, koska tekoälyn avulla kenestä tahansa voidaan tehdä seksuaalihässimisaiheisia videoita. Olen jopa taipuvainen uskomaan, että se netistä löytyvä video, jossa Trump uhkaa Amerikan kokevan verilöylyn, ellei hän voita vaaleja, on Kamalan tukijoiden väärennös. Eihän USA:n presidenttiehdokas sentään noin kaheli voi olla.
Uskottavia ovat nykyajan väärennetyt videot. Tästä oivallinen esimerkki on nauhoite, jossa Urho Kekkonen haastattelee Irwin Goodmania. Tuosta videosta me suonenjokelaiset voidaan olla ylpeitä, sillä Kekkosen esi-isät asuivat tuossa lähellä Mustolanmäellä ja Irwinin isän vaimona Heinolassa oli suonenjokelainen Maire Jalkanen, joka tavallaan oli Irwinin äitipuoli.
En keksi yhtään kappaletta syitä, etteikö Maire ihan hyvin saattanut olla Jalkasten suvun kärkkääläläistä sukuhaaraa, joten on mahdollista, että Kari Tapani Jalkanen, joka paremmin tunnettiin Kari Tapiona, saattoi olla ns. väärän koivun kautta sukua Irwinille.
En tiedä, tiesivätkö laulutaiteilijat vääräkoivuisesta sukulaisuudestaan, mutta ainakin he olivat kavereita, joilla oli yhteinen harrastus. Kerrankin Kari Tapio tupsahti yllättäen kylään Irwinille, joka tarjosi kahvit ja lorautti sekaan väkevämpääkin.
Sen jälkeen kaverukset törpöttelivät muutaman vuorokauden. Lopulta piti yrittää jotain syödäkin, mutta Karin kädet vapisivat ainakin Tuomas Marjamäen kirjan mukaan siihen malliin, ettei lusikka pysynyt kädessä eikä liemiruoka kunnolla sisällä. Niinpä Irwin jeesasi kaveriaan ja lusikoi velliä vibraattorina tärisseen kollegansa suuhun ja ehdotti, että: ”Mites on Jalkanen, pitäisikö ruveta tosissaan juomaan?”
maanantai 4. marraskuuta 2024
Unkarin demokratia vaarassa
Luin juuri Heino Nyysösen kirjan Unkarilaisen autoritarismin nousu ja eilen katsoin tv:stä ohjelman Unkarin demokratia vaarassa, jossa kerrotaan siitä, miten Viktor Orbán vihaa demokratiaa ja on yksi aikamme korruptoituneimmista valtionpäämiehistä. Silti Unkarin kristityt konservatiivit ja Euroopan äärioikeisto ihailevat häntä. Orbán purkaa demokratian perusteita kuten lehdistönvapautta ja hiljentää vastustajansa määrätietoisesti.
Pahalta näyttää maailman meno ja kauhulla odotan, miten Orbánin kaltainen Donald Trump tulee murskaavasti voittamaan Usa:n vaalit. Muistanpa, miten oikeushistorian professori Heikki Ylikangas opetti silloisella nykyaikaan verrattuna iloisella 1970-luvulla, että demokratiaa on häivähdyksen omaisesti esiintynyt ihmiskunnan historiassa sellaisina aikoina yhteiskunnissa, joissa valta ja vauraus on suhteellisen tasaisesti jakaantunut.
Eikä demokratiakaan ole kovin hyvä hallintomuoto, mutta jopa aatelismies Winston Churchillkin korosti sitä, että tunnetuista hallintomuodoista se on kuitenkin vähiten huono. Toisaalta Heino Nyyssösen Unkari-kirjasta luin, että Churchill oli myös sitä mieltä, että paras argumentti demokratian vastustamiseksi on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.
Mutta kannattaa katsoa liitteenä olevasta linkistä ohjelma Unkarin demokratia vaarassa. Siinä on jopa yksi hauskakin kohtaus, jossa Orbánin kannattajat jakavat ilmeisesti EU:n avustusrahoilla hankittuja pottusäkkejä äänestäjille. Suomessa tuollainen vaalityö ei toisi millekään puolueelle lisä-ääniä, vaan meillä pitäisi sen sijaan jaella muoviämpäreitä. https://areena.yle.fi/1-70943167
sunnuntai 3. marraskuuta 2024
Iisveden sotavangit
Etsin Iisveden vapaakirkkolaisten hautausmaalta turhaan kahden sotavangin hautaa. Minulle on näet kerrottu, että Iisvedelle olisi haudattu kaksi sotavankia ja oletin, että tuo hautausmaa olisi ollut heille sopiva viimeiseksi leposijaksi. Kotiseutuhistoriasta kiinnostuneena aion vielä etsiä nuo haudat.
Tiedän, että Suonenjoellekin tuotiin sotavankeja varsinkin maataloustöihin, mutta ilmeisesti myös Iisveden sahat kaipasivat sota-aikana kipeästi työvoimaa, kun miehet olivat rintamalla. Sotavangit saattoivat tulla Naarajärven vankileiriltä, jonka olot olivat kamalat ja häpeäksi Suomen kansalle. Naarajärvellä vangeista kuoli kaikkiaan 2 741, joka oli 15 prosenttia kaikista jatkosodan aikana vankileireillä kuolleista vangeista. Vangeista ammuttiin eri syistä 11.
Maataloustöissä Suonenjoen sotavankeja kohdeltiin uskoakseni ihmismäisesti. Olen kuullut, että ainakin Halolanmäellä eräs puolalaistaustainen vanki kykeni ja jaksoi näyttää jalkapallolla sirkusmaisia temppuja, joten hän sai varmaankin ruoka riittävästi. Hänen muistellaan olleen Varsovan Dynamon miehiä, mutta eipä taida sellaista jalkapalloseuraa olla.
Äitini kotikylällä Rieponlahdessa oli myös sotavankeja ja heiltä äitini osti kahdella leivällä, eli nykyrahassa neljällä eurolla, kauniin ja taitavasti tehdyn lippaan. Tuo lippaan päällä oleva pienoispatsas liittyy myös sotavankiaiheeseen, sillä Vienan Karjalassa juoksi eräs isokokoinen puna-armeijalainen linjojen yli Suomen puolelle sotavangiksi. Siellä häntä vastassa oli Berliinin olympialaisten voimistelun mitalimies Heikki Savolainen, joka tunnisti loikkarin olevan raskaassasarjassa molempien painimuotojen olympiavoittajan virolaisen Kristjan Palusalun.
Sodan jälkeen Palusalu ainakin hyvän tarinan mukaan seisoi mallina, kun Tallinnan keskustaan veistettiin kuuluisa Pronssisotilas-patsas, joka esittää kaatunutta toveriaan surevaa puna-armeijalaista. Suomalaisten antifasistien yhdistys kaupitteli Pronssisoturin pienoismalleja muutamalla eurolla ja tilasin itselleni sellaisen, mutta muut silloiset urheiluhenkiset viraston työkaverini eivät suostuneet jostain syystä hankkimaan olympiavoittaja Kristjan Palusalua esittävää taide-esinettä.
lauantai 2. marraskuuta 2024
Iisvesi ja Vapaakirkko
Koska vietämme nyt armorikasta hallowen-juhlaa, johon tosin viime vuosina on yhä entistäkin enemmän alettu liittämään vainajien muistamista, liitän tähän juttuuni kuvan Iisveden suunnalla olevasta pienestä ja vähän unohdetun oloisesta hautausmaasta, johon kävin ohi pyöräillessäni tutustumassa.
Kuvan hautausmaa kuuluu Vapaakirkolle, joka kirkko liittyy ainakin hyvän tarinan mukaan tiiviisti Iisveden historiaan. Nimittäin joskus 30-luvun alkupuolella putosi eräs työmies Iisveden jäihin ja huusi rannalla olevia Herran tähden häntä auttamaan. Miestä ei kuitenkaan pystytty pelastamaan. Vainajan hautaamisesta tuli sitten ongelma, koska Suonenjoen seurakunnan kirkkoherra ilmoitti, että koska mies oli kaksi viikkoa ennen hukkumistaan eronnut valtionkirkosta, kirkko ei häntä siunaa.
Kirkkoherran ilmoitus aiheutti sen protestiliikkeen, että iisveteläiset runsain joukoin erosivat evlut-kirkosta, mutta kristinuskosta he eivät luopuneet, vaan liittyivät Vapaakirkkoon, jonka kuopiolainen pappi lupasi tulla siunaamaan hukkuneen. Puhutaan, että ennen sotia Vapaakirkon johonkin tapahtumaan parhaimmillaan osallistui Iisvedellä jopa 3.000 ihmistä.
Kuitenkin epäilen, ettei kyseinen hukkumistapaus yksin selitä Vapaakirkon suosiota Iisvedellä, vaan taustalla oli myös se, että 30-luvulla sekä Suonenjoen kirkkoherra että kappalainen olivat innokkaita IKL:n miehiä.
Eräät seurakuntalaiset jopa valittivat tuomiokapituliin siitä, että seurakunnan tilaisuudet muistuttivat enemmänkin poliittisia kokouksia kuin hengellisiä kokouksia. Senkin olen kuullut, että poliittisesti tiedostavat rippikoulupojat olisivat käyneet mielenosoituksellisesti heittämässä kappalaisen pyykkinarulla olleen IKL:n mustan järjestöpaidan betonimyllyyn.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa se, että 30-luvulla peitenimellä toimineet kommunistit saivat Iisvedellä vaaleissa lähes 70 %:n kannatuksen, vaikka puolue oli kielletty.
perjantai 1. marraskuuta 2024
Fregatti Storozhevoyn kapina vuonna 1975
Voi ihan hyvin olla niin, ettei eilen kertomani Tsekkoslovakian miehityksen aikaan Suomenlahdella havaittu Neuvostoliiton laivaston runsaslukuinen kokoontumisajo ollutkaan pelkkä tutkahäiriö, vaan laivat komennettiin merelle turvallisuussyistä. Nimittäin historia todistaa sen, että entisen hyvän itäisen naapurimme matruusit ovat kovasti kapinahenkisiä ja niinpä on ihan viisasta komentaa heidät kriisin sattuessa merille, jotta he eivät olisi häiriköimässä satamakaupungeissa.
Brezhnev ja muut valtaeliitin jäsenet muistivat, että matruusit tekivät Venäjällä vallankumouksen vuonna 1917, nousivat vuonna 1921 Kronstadissa kapinaan sen jälkeen, kun bolsevikit lakkauttivat muut puolueet ja vielä vuonna 1975 Neuvostoliiton laivaston poliittinen upseeri Valeri Sablin otti Riian sotasatamassa useiden miehistön jäsenten kanssa haltuunsa Burevestnik-luokan fregatti Storozhevoyn tavoitteenaan korruptoituneen Brezhnevin hallinnon syrjäyttäminen.
Yle:n toimittajan Hannu Reimen mukaan fregatti Storozhevoyn kapinallisten tarkoituksena oli Riianlahdelta päästyään kääntyä pohjoiseen, suunnata Suomenlahden suulla itään, purjehtia Leningradiin ja antaa siellä risteilijä Auroran vierellä radion välityksellä vallankumouskehotus Neuvostoliiton kansoille, kehotus kaataa maata johtava byrokraattinen diktatuuri. Kapinallisia inspiroivat sosialismin ja kommunismin ihanteet ja Venäjän laivaston vallankumoukselliset perinteet. Juuri ennen kapinaan ryhtymistä Storozhevoin miehistö katsoi hengen nostattamiseksi Sergei Eisensteinin elokuvaklassikon Panssarilaiva Potemkin .
Valeri Sablinin johtama rauhanomaisena alkanut ja sellaiseksi aiottukin kapina kukistettiin aluksen eteen ja taakse pudotetuilla lentopommeilla. Kapina kesti kuusi tuntia. Kapinan johtajana Sablin teloitettiin sotaoikeuden langettaman kuolemantuomion jälkeen elokuussa 1976. Hän oli silloin 37-vuotias. Kuolemantuomiota oli henkilökohtaisesti vaatinut Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev, ja hänen sanansa ylitti kaikki oikeuslaitokset.
Olen niin vanha mies, että muistan hyvin vuoden 1975, mutta en muista, että fregatti Storozhevoyn kapinasta olisi silloin kerrottu mitään ainakaan Suomen tiedotusvälineissä. Lisätietoa asiasta löytyy tästä: https://yle.fi/a/3-11575498
torstai 31. lokakuuta 2024
Kosygin nousi maihin Hangossa
Toivottavasti joku elokuvatuottaja lukee tämän. Nimittäin syksyn 1968 Tsekkoslovakian liittyvissä tapahtumissa olisi ainesta tragikomediaan, joka kelpaisi kansainväliseen levitykseen. Aiemmin jo kerroinkin, miten Kotkan edustan linnakkeen nuori ja rohkea upseeri valmistautui vähäisten joukkojensa ja paikallisten rouvien kanssa torjumaan Neuvostoliiton Itämeren laivaston hyökkäyksen, jota ei sitten tullutkaan.
Toinen filmaattinen tilanne oli se, kun Russarön linnakkeen tykit olivat ampua Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosyginiä kuljettaneen hävittäjäaluksen tuhansiksi päreiksi. Kuuden 234-mm:n rannikkotykin 172-kiloiset kranaatit olisivat tehneet laivan kylkeen kioskin kokoisia reikiä.
Tapauksen taustalla oli se, että pääministeri Kosygin oli tulossa niin salaa tapaamaan presidentti Kekkosta, ettei asiasta ollut ilmoitettu linnakkeen komentajalle. Linnakkeelta nähtiin, että troolariksi tulkittu pieni suomalaisalus yritti epätoivoisesti paeta isoa neuvostohävittäjää, joka selvästi yritti kaapata suomalaisen laivan. Linnakkeen lähettämiin valomerkkeihin ei aluksilta reagoitu mitenkään.
Tosiasiassa Kosygnin oli tarkoitus nousta hävittäjältä merenkulkuhallituksen yhteysaluksen kannelle, mutta merenkäynnin vuoksi suunnitelma ei onnistunut, jonka jälkeen suomalaislaiva opasti vierailijan kulkuneuvon Hangon satamaan, jossa oli jo vastassa konepistoolein varustetut suomalaissotilaat, jotka luulivat torjuvansa maihinnousua.
Jälkeenpäin Kekkonen ihmetteli, miksi linnake ei tunnistanut suomalaisaluksen mastossa liehuvaa presidentinlippua. Tosin voi olla, että vaikka presidentin lippu olisi tunnistettu, olisi ampumahalukkuus siitä vain lisääntynyt, koska olisi näyttänyt siltä, että neuvostoliittolainen sotalaiva yrittää kaapata Suomen presidentin.
Russarön linnakkeen päällikkö jätti määräysten vastaisesti tulen avaamatta sen jälkeen, kun neuvostohävittäjän miehistö oli kiivennyt seisomaan asennossa laivansa kannelle, josta saattoi päätellä, että lähestyminen tapahtui ystävällisessä hengessä. Saattoi hyvinkin olla, että miehet komennettiin laivan kannelle sen vuoksi, että kapteeni näki, että pressut oli poistettu rannikkotykkien päältä ja hän kuvitteli tykkien olevan valmiina ampumaan kunnianlaukauksia vierailun kunniaksi. Kunnianlaukaukset haluttiin ottaa vastaan sotilaallisen protokollan mukaisesti.
Tämä Ilta-Sanomien juttu todistaa taas sen, että monta kertaa hyvä tarina on ristiriidassa tosiasioiden kanssa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009025139.html
keskiviikko 30. lokakuuta 2024
Kylmän sodan kujanjuoksu
Vuonna 2003 everstiluutnantti Heikki Tiilikainen julkaisi kirjan, jonka silloin mielenkiinnolla luin ja todeksi uskoin. Kirjassa kerrotaan muun muassa tapaus, miten Tsekkoslovakian miehityksen aikaan neuvostolaivasto seilasi hyvin uhkaavasti Suomemme rannoilla..
Esimerkiksi Kotkan edustalla sijaitsevan pienen linnakkeen eteen ryhmittyi noin kuusikymmentä venäläislaivaa ja alkoi rivissä etenemään kohti Suomen aluevesiä. Linnakkeen nuori päällikkö päätti taistella katkeraan loppuun asti ja suoritti liikekannallepanon. Voimasuhteet taisivat olla jotenkin sellaiset, että jokaista suomalaista sotilasta vastassa oli yksi naapurin sota-alus. Voimasuhteita tosin tasoitti se, että myös kantahenkilökuntaan kuuluvien miesten vaimot mobilisoitiin kantamaan kranaatteja putkille.
Nuori päällikkö halusi huolehtia myös joukkojensa moraalista. Niinpä Suomen lippu viriteltiin sillä tavalla valmiiksi, että kun ensimmäiset kranaatit räjähtävät, hulmahtaa siniristilippu juuri sillä hetkellä liehumaan koko komeudessaan. Samalla piti myös Porilaisten marssin sävelien kajahtaa linnakkeen äänentoisto laitteista volyymillä 10 nostattamaan lisää vähäväkisen joukko-osaston taistelumieltä.
Onneksi mobilisaatio oli turha. Alukset pysähtyivät ennen valtakunnan rajaa. Ilmeisesti Neuvostoliitto halusi toimenpiteillään viestittää jotakin. Rajaseudulla puhutaan, että samoihin aikoihin myös itärajalla olisi huudatettu kuluvasti panssareiden moottoreita. Tosin silloinen puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen, joka varmaankin oli parhaiten perillä tapahtuneesta, ei pitänyt tilannetta mitenkään uhkaavana, sillä hän ei keskeyttänyt Lapin vaellustaan. Olisikohan Keinosella ollut jo etukäteen tieto siitä, miten asiat tulevat etenemään?
Vuonna 2021 ilmestyi Pekka Turusen kirja Kylmää rauhaa ja siinä kerrottiin, että Heikki Tiilikaisen 18 vuotta aiemmin ilmestynyt kirja perustuu valemuistoihin; rannikolla liikehtineet laivat olivatkin tutkahäiriöitä ja itärajalla jyrisseet moottorit kuuluivat metsätraktoreille eivätkä panssareille. Itselläni on ollut tapana olla aina sen puolella, joka on ollut viimeksi äänessä, joten olin taipuvainen uskomaan Pekka Turusta. Nyt kuitenkin luin äskettäin ilmestyneen Heikki Tiilikaisen uusimman kirjan Kylmän sodan kahdet kasvot, jossa kiistetään Turusen näkemys valemuistoista. Nyt haluaisin, että maassamme perustetaan totuuskomitea selvittämään, mitä todella tapahtui syksyllä 1968.
tiistai 29. lokakuuta 2024
Kyllä ei hyvältä näytä
Kyllä ei hyvältä näytä maailman meno. Kun raivohullulta näyttänyt Putin puhui aamu-uutisissa 23.2.2024 ja uhkasi maailmaa kiertoilmaisua käyttäen ydinaseilla, mikäli Venäjän hyökkäykseen puututaan, ajattelin, että katastrofiin tässä päädytään ja lohdutin itseäni sillä, että olen jo vanha mies ja elänyt hyvän elämän maailman onnellisimmassa maassa.
Nyt sitten Putin on ostanut 13.000 miestä Pohjois-Koreasta teuraaksi Ukrainan mutaan ja olen varma, että tämä oli vasta alkua. Kyllä diktaattori Kim Jong-un mielellään myy vaikka miljoona miestä Putinille, kunhan hinnasta sovitaan ja kyllä siitä sovitaan, koska pohjoiskorealainen teurassotilas maksaa paljon vähemmän kuin venäläinen.
Kim Jong-un varmaan tekee mielestään hyvät kaupat myymällään sotilaitaan teuraaksi, koska maan ruokatilanne paranee, kun ruokittavat suut vähenee. Ja sitkeitä sotilaita Pohjois-Koreasta saadaan Ukrainaan, koska jos joku osoittautuu vähemmän sitkeäksi, pelkurin koko suku tapetaan.
Länsi tulee varmasti paheksumaan Ukrainan sodan uutta käännettä, mutta siihen se tulee jäämäänkin, koska Biden pelkää ydinsotaa ja haluaa viettää rauhallisia eläkepäiviä. Hänen todennäköinen seuraajansa Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan jo ennen virkakautensa alkua, mutta ei ole paljastanut, miten se tapahtuu.
Sitä paitsi muistaakseni tavallisesti luotettava Washington Post laski, että presidenttikaudellaan Trump valehteli 10.437 kertaa, joten häntä voinee pitää lievästikin ilmaisten vähemmän luotettavana ihmisenä. Mutta kummasti amerikkalaiset häneen luottavat, vaikka suomalaiset pitävät miestä rumia puhuvana ja huonosti käyttäytyvänä kahjona.
Eilen tv:ssä näytettiin Jaakko Keson Tämä on Amerikka -ohjelman neljäs osa, jossa vierailtiin republikaanien vaalitilaisuudessa ja siellä oli vallalla se henki, ettei enää yhtään rahaa Ukrainaan. Nähtäväksi jää, että takaako se rauhan elinajaksemme, kuten Britannian pääministeri Chamberlain vakuutti sen jälkeen, kun oli luvannut Tsekkoslovakian Hitlerille.
Jaakko Keson eilinen ohjelma näkyy tästä: https://areena.yle.fi/1-71693644
maanantai 28. lokakuuta 2024
Suonenjoen poojat Lampela ja Pakarinen
Vaan kylläpä on pieni kotikaupunkini Suonenjoki loistanut viikonloppuna median polttopisteessä. Eilen Arto Nybergin vieraana tv:ssä oli arvostettu kirjailija ja dramaturgi Pasi Lampela, joka täysin yllättäen ja pyytämättä kertoi olevansa Suonenjoen poekia.
16-vuotiaana hän kuitenkin nousi Helsssingin junnaan Nietzschen kirja repussaan, koska oli päättänyt tulla suureksi kirjailijaksi ja sellainenhan tästä jalkapallointoilijasta sitten tulikin, vaikka myönsi tarvinneensa asiassa myös psykiatrin apua. Luulenpa, että joudun vielä ensi talvena käymään Jyväskylän kaupunginteatterissa, jossa esitetään Lampelan kirjoittama ja ohjaama esitys nyrkkeilijä Tarmo Uusivirran traagisesta elämästä.
Radikaaleja ihmisiä näyttää Suonenjoki pystyvän tuottamaan. Lampelakin kuulosti Nybergin ohjelmassa suhtautuvan vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään yhtä kriittisesti kuin hänen naapurinpoika taloustieteilijä Patrizio Laina, joka tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa Raha ei ole sitä mitä luulet esittelee sellaisia ajtuksia maailmanmenosta, että luulen vallankumouksen tulevan ihan kohta.
Toinen median polttopisteessä oleva Suonenjoen poeka on jääkiekkoilija Iiro Pakarinen, joka mättää Hifk:n riveissä maaleja siihen tahtiin, että hän näyttää lyövän lyömättömänä pidetyn Arto Javanaisen yhden kauden maaliennätyksen. Kalpaa vastaan hän lauantaina teki kolme täysosumaa. Huvittavaa oli, että varsinaisella peliajalla Pakarisen lisäksi maaleja tekivät Kalpan riveissä Rissanen, Korhonen ja Lappalainen, eli kerrankin jossain maamme palloilusarjassa maaleja tekivät pelaajat, joiden nimen osaan lausua.
Arto Nybergin ohjelman, jossa Pasi Lampelaa haastatellaan 15 minuutin kohdalta alkaen, voi katsoa tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-3249786
sunnuntai 27. lokakuuta 2024
Saunabisnestä
Sen verran täytyy puolustaa olympiasankari Jonni Myyrän mainetta, että korostan sitä, ettei hän saanut koskaan rikostuomiota Savitaipaleen kunnan rahojen kavaltamisesta. Tosin hän jäi kyllä kiinni teosta, mutta asia sovittiin siten, että Myyrä otti pankkilainan, jonka avulla hän maksoi korvaukset kunnalle. Tosin pankkilainaan takaajina olleet entiset ystävät eivät olleet mielissään siitä, he joutuivat sitten maksamaan nykyrahassa 40.000 euron velan pankille.
Jonni Myyrä oli nuoruudessaan menestyvä mies. Hän oli urheilusankari, joka maine nosti hänet Savitaipaleen kunnallispolitiikan huipulle, kun hänet valittiin kunnanesimieheksi, joten hän oli tavallaan sen ajan kunnanjohtaja. Ilmeisen vilkasälyisenä karjalaisena hän yritti hyödyntää sankarimaineensa myös liike-elämässä ja perusti keihäitä valmistavan tehtaan ja sahan, jotka eivät kuitenkaan menestyneet, vaan päätyivät konkurssiin.
Pariisin olympiakisoista Myyrä ei sitten palannutkaan Suomeen, vaan muutti Amerikkaan, vaikka kotona odottivat vaimo ja poika. Saman ratkaisun teki myös kaksinkertainen kiekonheiton olympiavoittaja Armas Taipale. Taipale ryhtyi sitten Amerikassa saunahierojaksi, joka asia saa ilmeeni mietteliääksi, koska Suomessa hän toimi asianajajana ja liikemiehenä. Pahansuopana ihmisenä jopa ajattelen, että Taipaleenkaan liiketoimissa ei kaikki mennyt ihan putkeen.
Pitäisi joskus selvittää, miten Jonni Myyrä elätti itsensä. Epäilen hänenkin toimineen saunabisneksessä ja sitäkin epäilen, että hän teki saunabisnestä yhdessä kotkalaisen painin olympiavoittajan Kaarlo Koskelon kanssa. Koskelo oli sisällissodassa huomattava punapäällikkönä ja ainakin hyvän tarinan mukaan miehen pelasti Tukholman olympialaisista voitettu painikulta ja että Koskelon pelasti ammuttavien joukosta tuleva kaksinkertainen keihään olympiavoittaja Jonni Myyrä.
Toisen version tarinan mukaan Koskelo olisi ottanut joukkojensa palkkarahat ja paennut niiden turvin Amerikkaan liikemieheksi. Hänestä on myös käytetty titteliä saunanomistaja, jollainen myös minä huomaan olevani ja aion ottaa käyttöön tuon tittelin. Koskelo teki saunabisnestään Usa:n kieltolakiaikaan, joka seikka saa minut pahansuovan ihmisen ajattelemaan, ettei hänen saunoissaan ehkä myyty pelkkiä kylpypalveluja. Joka tapauksessa Koskelosta tuli niin rikas mies, että kun hän tuli seuraamaan Helsingin olympialaisia, oli matkatavaroiden joukossa myös auto. Sillä hän teki näyttävän paluun Kotkaan.
Kaarlo Koskelon kunniaksi on luettava se, että kuolemansa jälkeen hän testamenttasi aidon olympiakultamitalinsa Kotkan sosialidemokraattiselle työväenyhdistykselle, joten eiköhän ne mahdollisesti kavalletut punikkien päivärahat tulleet sillä kuitattua. Tukholman kisojen kultamitalit olivat nimittäin vielä aitoa kultaa; myöhemmät ovat olleet vain kullitettuja, kuten meillä Savossa sanotaan.
lauantai 26. lokakuuta 2024
Nopeakätisyys
En ole rasisti, mutta olen vankasti sitä mieltä, että Jamaikalta löytyvät maailman nopeajalkaisimmat ihmiset ja että kenialaisen nandiheimon miehet ovat maailman sitkeimpiä kilometrin nielijöitä. Nyt tutkiessani Karjalan urheiluhistoriaa olen tullut lopputulemaan, että karjalaisten heimosta löytyvät maailman nopeakätisimmät miehet.
Nimittäin vaikka karjalaisia on karkean arvioni mukaan vain alle promillen kymmenysosa maailman väestöstä, niin siitä huolimatta karjalaistaustaiset urheilijat ovat voittaneet yli 10 % keihäänheiton olympiakultamitaleista ja yli 10 % maailmanmestaruuksista.
Olympiakultamitaleista kaksi on voittanut savitaipalelainen Jonni Myyrä ja yhden kullan miehiä ovat Tapio Korjus sekä Arto Härkönen. Härkönen on tosin syntynyt Helsingissä, mutta hänen isänsä on kuitenkin Uukuniemeltä, jossa muistetaan hänen olleen kova heittelemään leppäkeppiä maantiellä.
Ensimmäinen maailmansota peruutti vuoden 1916 kesäolympialaiset, mutta mikäli ne olisi järjestetty, olisi kisan todennäköisesti voittanut silloinen me-mies Jonni Myyrä. Ja jos toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneet kisat olisi pidetty vuosina 1940 ja 1944, uskon, että silloinen me-mies Yrjö Nikkanen olisi ollut vahvoilla.
Nikkasen vuonna 1938 koivukepillä heittämä mailmanennätys kesti 15 vuotta ja sen rikkomiseen tarvittiin amerikkalaisten kehittämää leijamaista ilmarintakeihästä. Olin paikalla keihäänkantajana vuonna 1968 pidetyissä Suonenjoen maatalousnäyttelyjen yleisurheilukilpailuissa ja siellä Tapio Rautavaara kertoi, että kun häneltä kysyttiin, miten pitkälle hän olisi ilmarintavälinettä heittänyt, hän oli vastannut, että se kiertäisi vieläkin.
Paljon mahdollista, että vuoden 1928 olympialaisten sekä keihään- että kiekonheiton kullan olisi voittanut Jonni Myyrä, joka oli heittänyt kiekossakin näytöskisassa yli maailmanennätyksen, mutta häntä Urheiluliiton herrat eivät voineet kisoihin valita, koska mies oli kadonnut Amerikkaan sen jälkeen, kun oli kavaltanut Savitapaleen kunnan kassan.
https://yle.fi/a/3-8767196
perjantai 25. lokakuuta 2024
Aku Kiuru ja lääkelaukun salaisuus
Sen lisäksi, että Aku Kiuru oli loistava jutunkertoja, oli hän myös harvinaisen rehellinen ihminen. Kun aikoinaan maassamme velloi keskustelu hiihdon dopingongelmasta, niin Aku asetti Hartolassa pitämänsä urheiluliikkeen ikkunaan esille arvokisamitalinsa ja viereen lapun, että ”nämäkin on voitettu dopingin avulla”. Dopingvalvontaankin hänellä oli monien mielestä ihan realistinen näkemys, kun hän sanoi, että: ”Kyl miusta on ihan höpönpaskaa koko touhu. Mitä se kenellekään kuuluu, syökööt mitä tykkäävät saatana, kun kovaa kulkoovat vaan. Kun ei saaha kumminkaan sitä loppumaan!”
Kiuru toimi vuosia maamme hiihtäjien huoltomiehenä ja Yle Areenasta löytyvällä videolla hän kertoi selityksen ihmeeseen, jota olin vuosikymmeniä miettinyt. Tatran vuoden 1970 mömmönhiihtojen 50 kilometrin kisassa minuutin Susi-Kallen perässä lähtenyt Vedenin ajoi Kallen kiinni jo alkumatkasta ja peli näytti jo täysin menetetyltä, kun miehet hiihtivät peräkkäin 40 kilometrin virkistäytymisasemalle. Siellä onneksi seisoi Kiurun Aku lääkelaukkuinen ja niinpä venäläinen jäi suomalaisesta valovuoden viimeisen kympin aikana ja maailmanmestaruus tuli Suomeen, isiemme maahan.
Vuosikymmeniä olin myös pohtinut sitä, mitä tapahtui kaksi vuotta Tatran jälkeen Sapporon viidellä kympillä. Siellähän maamme mieshiihtäjät romahtivat ja 50 kilometrillä peräti kolme suomalaista keskeytti. Muistelen, että yksi sen jälkeen, kun Japanin mies pyysi häneltä latua.
Vahva ennakkosuosikki Susi-Kallekin hyppäsi ladun varteen 40 kilometrin virkistäytymisasemalla, jossa Aku seisoi lääkelaukkuineen, mutta mitään hän ei tohtinut Kallelle tarjota, sillä tiedettiin, että testit olivat tulleet. Kiuru tosin toteaa tarinansa päätteeksi, että norjalaiset, jotka hallitsivat 50 kilometrin kilpailua, tiesivät, ettei mitään testejä tosiasiassa ollutkaan ja siunatuksi lopuksi mies sanoo ihan tilanteeseen sattuvasti pikkuisen sorahtavalla ärrällään, että ”perkele”. Tuollaiset täytesanat elävöittävät kummasti Akun kerrontaa.
https://areena.yle.fi/1-50105607
torstai 17. lokakuuta 2024
Jari Kurri, melkein Uukuniemen poika
Suuria vääryyksiä on paljastunut NHL:n palkkapolitiikassa, kun olen asiaa pikkuisen tutkinut. Kun Teemu Selänne ansaitsi aikoinaan yli 70 miljoonaa euroa, ansaitsi taidoiltaan Selänteen luokkaa ollut Jari Kurri vain noin 11 miljoonaa euroa, vaikka oli vuosia liigan parhaita maalintekijöitä pelatessaan Wayne Gretzkyn rinnalla.
Kurrin vaatimattoman palkan selittää se, että hän oli huipulla muutaman vuoden aiemmin kuin Selänne ja hänen aikanaan liigassa eivät vielä liikkuneet niin isot rahat kuin myöhemmin. Kurrin edellä NHL:n kokonaistienestirankingissa on peräti 49 suomalaista.
Kurrin tapausta tutkiessani paljastui sekin, että Kurrikin on melkein Uukuniemen poikia, koska hänen sukunsa esi-isät ovat vuosisatojen ajan asuneet Parikkalassa, johon Uukuniemikin on nyt liitetty. Kurrin suku näyttää asuneen Tyrjän kylällä, joka on ihan lähellä Uukuniemen elinkeinoelämän keskusta Niukkalan kylää.
Tyrjä on niin lähellä Uukuniemen rajaa, että kun kenraali Adolf Ehrnrooth kuoli, kertoi Helsingin Sanomat muistokirjoituksessaan hänen olleen Tyrjän sankari, vaikka hän haavoittui erittäin vaikeasti 1.7.1941 Uukuniemen puolella Parikan kylässä, joka sijaitsee nykyisen rajan takana muutama kilometri Niukkalasta kaakkoon.
Silloinen majuri Ehrnrooth johti jostain syystä huomiota herättävästi ratsuväen punaiset housut jalassaan joukkojensa rynnäkköä Selänteenmäellä vihollisen raskasta tykkipatteria kohti, jonka hän ajatteli kaapata suomalaisille ja huonostihan siinä sitten kävi. Selänteenmäellä ei liene mitään tekemistä Teemu Selänteen kanssa. Tästä linkistä löytyvä tarina ja kuva tapahtumapaikasta kertoo tapauksesta enemmän:
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1286/country/9/area/27/s_back/1
keskiviikko 16. lokakuuta 2024
Kaurismäet ja Lumivaara
Vaikka Teemu Selänne on vain pieneltä osin lumivaaralainen, niin sen sijaan Uukuniemellä kuulemani tieto, että Kaurismäen maailmankuulut elokuvaohjaajaveljekset ovat selkeästi lumivaaralaisia, näyttää pitävän paikkansa, sillä lahjomaton Geni kertoo poikien isän Jorma Kaunismäen syntyneen Lumivaarassa.
Alunperin Kaurismäet näyttävät olleen Kuisminin karjalaista sukua. Ilmeisesti venäjään viittaava sukunimi, joka lienee väännös Kuzmin-nimestä, on haluttu supisuomalaistaa.
Tuo Kaurismäkien lumivaaralaistausta selittänee sen, että Kioskin Matti kertoi Aki Kaurismäen vierailleen kuvausryhmineen kioskilla ja haastatelleen Mattia, mutta valitettavasti filmiä ei ole koskaan esitetty julkisuudessa ja jos Aki sattuu tämän lukemaan, niin hän voisi tuon Kioskin Matti-filminsä laittaa vaikka Youtubeen.
Ja jos Aki sattuu tämän jutun lukemaan, niin esitän toivomuksen, että hän voisi tehdä elokuvan lumivaaralaisesta uskonsuuntauksesta nimeltään Hyppääjät. Pääosissa hyppijöissä voisivat olla Sakari Kuosmanen ja Kati Outinen. Wikipedia kertoo Hyppääjien ilmeisen vapaamielisestä teologisesta näkemyksestä seuraavaa:
”Hyppääjien liike syntyi 1800-luvulla Länsi-Inkerin Ropsussa. Hyppääjille oli tyypillistä voimakas hurmoksellisuus, joka ilmeni hyppäämisenä ja hurjana tanssimisena. Liikkeeseen lienee vaikuttanut Venäjällä ortodoksien keskuudessa syntynyt hlystien eli ruoskijoiden lahko. Hyppääjien liikkeessä ilmeni sekä askeettisia että seksuaalisia piirteitä. Se kannatti vapaata seksuaalisuutta ja hylkäsi muodollisen avioliiton. Hyppääjät vastustivat virkavaltaa ja papistoa. Hyppääminen, konttaaminen, sekava ääntely ja huutaminen nähtiin Pyhän Hengen läsnäolon merkkeinä. Heidän seuroissaan pidettiin puheita ja laulettiin osin itse sepitettyjä lauluja.
Liike piti keskinäisenä tervehdyksenään pyhää suudelmaa (laina ortodokseilta hlystien välityksellä). Jäsenet kieltäytyivät alkoholista, kahvista ja tupakasta. Naiset saattoivat korostaa asketismia ajamalla tukkansa pois. Hyppääjien kokoukset päättyivät yleensä pimeässä huoneessa transsitilassa harrastettuun ryhmäseksiin. Insestiäkin esiintyi, koska kuka tahansa saattoi pimeässä huoneessa tulla seksikumppaniksi.
Suomeen hyppääjien liike tuli Inkeristä vuonna 1836. Liikkeen taantuminen alkoi 1850-luvulla. ”
Vaikka Kaurismäen Kioskin Matti-filmi ei ole vielä saanut ensi-iltaansa, löytyy Youtubesta kuitenkin yksi versio aiheesta. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että viime vuosituhannen loppupuolella median edustajilla oli tapana vierailla Matin kioskilla ja tiedustella uukuniemeläisten näkemyksiä maailman tapahtumiin.
tiistai 15. lokakuuta 2024
Lumivaara ja Selänne
Selänne-kohun saattelemana muistui mieleeni, että nuorena ja huimana miehenä kiipesin kiikarin kanssa Uukuniemen kirkon torniin suorittamaan rajan pintatiedustelua. Halusin esimerkiksi tarkastaa, että loistaako Valamon suuren kirkon torni Uukuniemelle asti, mutta ei se loistanut. Sen sijaan yksi torni rajan takaa näkyi pienenä pisteenä ja se saattoi olla vaikkapa Lumivaaran kirkon torni. Lumivaaran hylätyn kirkon torniin olen kavunnut soittamaan sen kelloa, kun olin nuori ja huima.
Sikäli Uukuniemen kaakkoinen naapuri Lumivaara liittyy Uukuniemeen, että minulle on kerrottu Teemu Selänteen äidin syntyneen Lumivaarassa. Tarkastin asian mainiosta netistä löytyvästä Geni-ohjelmasta ja ilmeni, että Selänteen äiti Liisa on syntynyt Kouvolan lähellä Sippolassa, mutta että sen sijaan Teemun äidinisä Emil Viitanen on syntynyt Jaakkiman Kalksalossa, joka liitettiin myöhemmin perustettuun Lumivaaran kuntaan. Eli melkein Uukuniemen poikia on siis Teemukin ainakin sen sinapin siemenen verran ja liittyy siten tavallaan Uukuniemen urheiluhistoriaan, joka muutenkin on pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi.
Teemu Selänteen isäkysymys näyttää olevan sosiaalisessa mediassa vilkkaan kansalaiskeskustelun kohteena, jonka keskustelun lienee synnyttänyt arvovaltaisen Seiska-lehden alla oleva lööppi. Muistelen, että Teemu Selänteen elämäkerrassa kerrotaan hänen vanhempiensa avio-ongelmista ja sekin paljastetaan, että ennen avioeroa äiti alkoi viipyä pitkiä aikoja Suonenjoella mansikanpoiminnassa. Kuitenkaan en uskalla väittää Teemua melkein Suonenjoen pojaksi, sillä ainakin eräällä netin keskustelupalstalla ihmetellään hänen yhdennäköisyyttään erään vanhan kiekkoleijonan kanssa.
maanantai 14. lokakuuta 2024
Palkkakuoppa
Ymmärrän hyvin Sirpa Selänteen lehtihaastattelussa narahtaneen katkeruuden, koska melkoisessa palkkakuopassa oli hänen miehensä Teemu Selänne NHL:n kaukaloissa raataessaan. Vaikka mies oli yksi maailman parhaista kaukalotyöläisistä, ansaitsi hän parikymmentä vuotta kestäneellä urallaan vain 72 miljoonaa euroa, joten tiukkaa on varmasti lapsiperheen arki ollut, varsinkin kun tuostakin vähästä joutui maksamaan veroa, josta osa varmasti valui Afrikkaankin kehitysapuna. Turhaan ei laulussa sanota, että ”verot köyhälistön verta juo”.
Sen sijaan eräät NHL-ammattilaiset, joista osa taidoiltaan Teemua huonompia, ansaitsivat urallaan selvästi yli sata miljoonaa euroa, vaikka hekin tunsivat olevansa palkkakuopassa. Nimittäin luin omin silmin lehdestä, että jalkapalloilija Lionel Messi teki aikoinaan FC Barcelonan kanssa sopimuksen siitä, että hän pelaa viisi vuotta seuran riveissä ja tuolta ajalta hänelle maksetaan yli 500 miljoonaa euroa. Ei siis ihme, että FC Barcelona on pahoissa velkaongelmissa, koska velkaa on seuralle siunaantunut yli 1000 miljoonaa. Vertailun vuoksi mainitsen, että Kupsin tämän vuoden budjetti on miljoona euroa.
Edellä kerrottuja euromääriä ihmetellessäni muistin, että luin jonkun varmaankin kettutyttöjen laskelman, jonka mukaan nykyisin absoluuttisen köyhyyden raja maailmassa on kaksi euroa päivässä ja että tuo kaksi euroa voitaisiin rahoittaa siten, että maailman kaikkien miljonäärien veroastetta nostettaisiin prosentilla. Eli yksinkertaista olisi poistaa absoluuttinen köyhyys maailmasta, mikäli tahtoa vain löytyisi. Muistelen, että maailman rikkaimman ihmisen Elon Muskin veroprosentti tuloistaan on vain 7. Minusta tuntuu, että kun YK:n pääsihteerin virka vapautuu, tulen sitä hakemaan.
Tässä tietoa Messistä ja huomatkaa, miten pienikokoinen hän on, joten ruokamenot eivät ole paljoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lionel_Messi
sunnuntai 13. lokakuuta 2024
Rouva Selänne ja Trump
Usa:n kansalainen rouva Sirpa Selänne on noussut julkisuuden valokeilaan kerrottuaan Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä äänestävänsä Trumpia ja rohjetessaan kritisoida Suomen veropolitiikkaa ja varsinkin sitä, että meillä verotetaan perinnöistäkin.
Pikkuisen tässä mietin, että kannattaako Sirpa Selänteen äänestää Trumpia, koska minulla on hämärä mielikuva siitä, että asettuessaan ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaaksi kymmenisen vuotta sitten Trump heitti ilmaan ajatuksen siitä, että Usa:n valtion velkaongelma voitaisiin ratkaista jonkinlaisella hetekaverolla, jollaisella Suomi aikoinaan rahoitti viime sodat ja evakkojen asuttamisen. Tosin amerikkalaiset taloustieteilijät ilmeisesti saivat Trumpin muuttamaan mielensä hetekaveroasiassa eikä hän ole enää palannut asiaan.
Suomessa omaisuudenluovutusvero, jota nimeä hetekaverosta virallisesti käytettiin, asetettiin ensi kerran vuonna 1940 sen omaisuuden perusteella, jonka verovelvollinen omisti vuoden 1939 lopussa. Se oli 2,5 – 20% verotettavasta omaisuudesta, eli progressiivinen ja yläpäästä melkoisen raskas. Toinen omaisuudenluovutusvero säädettiin 1944 ja erissä maksettu vero oli 0,4-3,5%.
Sirpa Selänteen kannattaa äänestyspäätöstä tehdessään muistaa myös se, että Trump haluaa palauttaa Amerikan suuruuden ja tässä yhteydessä rouva Selänteen kannattaa huomioida se, että Amerikan suuruuden aikaan, eli toisen maailmansodan alusta aina 1970-luvun alkupuolelle asti, Usa:ssa ylin tuloveroaste, joka kohdistui maan upporikkaisiin, oli huikea 90 %. Sitten verotusta kevennettiin ja valtio alkoi ottamaan velkaa suomalaisen mittapuun mukaan holtittomasti.
Selännettä harmittavaa perintöveroa ei ilmeisesti Usa:ssa ole, mutta muistelen lukeneeni, että siellä on sen sijaan olemassa korkea omaisuusvero ja maan kansalainen joutuu maksamaan yhden prosentin veron omaisuudestaan riippumatta siitä, missä maassa omaisuus on. Luulen, että tuollainen omaisuusvero rokottaa rikkaita enemmän kuin meikäläinen perintövero.
Sirpa Selänne näyttää suhtautuvan myös kehitysapuun kriittisesti, joka oikein onkin, mutta hän ei ilmeisesti tiedä, että kehitysavulla on saatu aikaan paljon myönteistäkin. Nimittäin 50 vuotta sitten bangladeshiläisten eliniänodote oli 30 vuotta, mutta sen jälkeen, kun maahan koulutettiin todella halvalla ns. paljasjalkalääkäreitä, jotka ehkä vastaavat lähinnä terveyssisaria, joita Suomessa minun lapsuudessani oli, niin bangladeshiläisten eliniän odote on nykään sama kuin Usa:ssa.
Sirpa Selänteen haastattelu synnytti lehdissä vilkkaan keskustelun: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/8dd50f11-7147-4c9a-b8e2-f0c02dfc258a
lauantai 12. lokakuuta 2024
Pervitiini
Olen monta kertaa katsonut Kolmas mies-elokuvan, mutta eilen vasta oivalsin, että filmin pahis Harry Lime käytti hiihtourheilusta ja kaukopartiokirjallisuudesta tutuksi tullutta meta-amfetamiinia, jonka tuotenimenä oli pervitiini. Ainakin hän eräässä kohtauksessa heitti helttaansa pienen pillerin ja valitti, ettei näitä enää tahdo mistään saada. Muistelen lukeneeni, että Saksan armeija kielsi pervitiinin käytön aineen sivuvaikutusten vuoksi, mutta Suomen armeija eikä Suomen Hiihtoliitto niitä kieltänyt.
Vierailin joskus Mikkelin Sodan ja rauhan keskuksessa ja näin siellä lasivitriinissä kahvipurkin vieressä pervitiinirasian ja hämmästyin, miten onnettoman pieni se oli. Se tekee ymmärrettäväksi sen erehdyksen, joka sattui talvella 1944 kaukopartiomies Aimo Koivuselle.
Aimo Koivunen alkoi talvella -44 uupua sissiretkellään ja turvautui lopulta mukanaan olleisiin piristeisiin. Mies oli kuitenkin jo sen verran sekaisin, että nappasi talvipakkasella kohmeisin sormin yhden pillerin sijasta niitä useammankin. Ja sitten alkoikin matka taittua. Kovassa pakkasessa hän hiihteli seuraavan parin viikon aikana yksin umpihangessa sekavassa mielentilassa ainakin reilut 400 kilometriä ravintonaan männynkasvaimet ja yksi raakana nautittu kuukkeli.
Lopulta Koivunen hiihti miinaan ja makasi lumihangessa viikon päivät apua odottaen. Kun hänet saatiin lopulta pelastetuksi, oli hänen sydämensä lyöntinopeus lähes 200 kertaa minuutissa. Paino oli pudonnut 43 kiloon. Ei ihme, että amfetamiinia käytettiin myös laihdutuslääkkeissä.
Oikeustieteen professori Hannu Klami kertoi, että armeija-aikanaan hän oli ennen jotain maastojuoksukilpailua nauttinut hieman sukulaisensa laihdutuslääkettä ja niinhän siinä hänen kertomansa mukaan kävi, että muut jäivät kuin räkä, vaikkei oikeustieteilijä mikään kilpajuoksija ollut. Monta kertaa olen ihmetellyt sitä, että vaikka pervitiinin voimalla Suomelle hiihdettiin sodan jälkeen monta arvokisamitalia, niin kukaan juoksija ei ole myöntänyt ainetta käyttäneensä.
perjantai 11. lokakuuta 2024
Hyppelyjä
Kun valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen oli vuoden 1988 Calgaryn olympiakisoissa lähdössä hotellihuoneestaan seuraamaan alkamassa olevaa suurmäen kilpailua, jossa harjoituskierros oli jo menossa, hänen puhelimensa soi ja Matti Nykänen kyseli, että onko Kallu menossa mäelle päin, koska hän oli kyytiä vailla.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yleensä tiukka Hiihtoliitto oli myöntänyt Nykäselle poikkeusluvan ottaa kisamatkalle mukaan silloisen tyttöystävänsä ja voi olla, että tyttöystävän kanssa seurustelu saattoi viivästyttää mäkitoivomme kisapaikalle lähtöä. Sitä seikkaa Tuominen ei muistelmissaan mainitse, että Nykäsen hotellihuoneen oveen oli liimattu lappu ”Ei saa häritä”.
Tuominen tarjosi Nykäselle kyydin ja mäen juurelle ehdittiin, kun harjoituskierroksen viimeiset hyppääjät olivat vuorossa. Tuominen ihmetteli sitä, etteikö Nykäsenkin pitäisi olla hyppäämässä harjoitushyppyään, johon Matti totesi rauhallisesti: ”Onhan noita hyppyjä tullut hypeltyä”.
Nykänen kiipesi torniin, ja niinpä ensimmäisen kierroksen jälkeen kisakuuluttaja hauskutti yleisöä kertomalla, että on äärimmäisen jännittävää nähdä, kuka kilpailussa sijoittuu toiseksi. Valmennuspäällikkö Tuomisen kertomuksesta voi oppia tulevaisuuden kisoja varten, että olympiakisoihin kannattaa kustantaa myös urheilijoiden tyttö- ja poikaystävät, joiden läsnäolo saattaisi lieventää suorituksia huonontavaa kisajännitystä.
Kahdet viimeiset kesäolympialaiset ovat menneet Suomelta ilman kultamitalia ja talvikisoissakin menestys on ollut vaatimatonta. Sen sijaan Matti Nykänen voitti laskujeni mukaan urallaan 19 olympia- tai MM-kisamitalia aikuisten sarjassa ja sen lisäksi nuorissa ja veteraaneissa muutaman MM-mitalin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Nyk%C3%A4nen
torstai 10. lokakuuta 2024
Suonenjoen vävypoika lähti
Suru-uutinen kantautui eilen varsinkin tänne Suonenjoelle, koska mansikkakaupungin oma vävypoika säveltäjä Leif Segerstam on kuollut. Segerstam oli nero. Hän oppi lukemaan kolmivuotiaana, nuottien luvun viisivuotiaana ja säveltämään kuuden vanhana.
Fiksu mies Segerstam on sikälikin, että oli ymmärtänyt ottaa suonenjokelaisen Nenos-Eijan kolmanneksi vaimokseen. Se selittää, miksi näin tämän huomiota herättävän kookkaan miehen nousevan Suonenjoen asemalta junaan. Siitä lähtien pidin häntä Suonenjoen poekana, mutta Kärkkäälän poekana en uskalla pitää, koska vaikka Nenosia on kylällä paljonkin ja vaikka oma isomummonikin oli samaa sukua, niin en tunne ketään Eija Nenosta Kärkkäälästä.
Sikäli Segerstam kyllä täyttäisi Kärkkäälän miehen vaatimukset, että hän painoi parhaassa miehuudessaan, eli ollessaan hevosmiesten kielellä parhaassa ajolihassa, 170 kilogrammaa ja se on sellainen tyypillinen kärkkääläisen miehen painolukema. Vanhemmiten hän kuihtui yhdessä vuodessa 40 kilogrammaa, koska lopetti viinan juonnin. Harva on se Kärkkäälän mies, joka siihen pystyy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leif_Segerstam
keskiviikko 9. lokakuuta 2024
Kallun muistelmat
Lukaisinpa tuossa Kalevi Tuomisen muistelmat, jonka kirjan osuvana nimenä on Kallun muistelmat. Tuominen oli erittäin monipuolinen urheilumies. Parhaiten hän menestyi koripalloilijana, mutta sen lisäksi hän kilpaili monissa muissakin lajeissa. Käsipallossa hän saavutti SM-hopean, cup-mestaruuden ja edusti maajoukkuetta yhdessä maaottelussa. Jalkapalloa hän pelasi vuoden Mestaruussarjassa. Lisäksi hän kilpaili lentopallossa, jääkiekossa, suunnistuksessa, nyrkkeilyssä ja bridgessä.
Parhaiten Tuominen muistetaan siitä, että hän toimi Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992. Ilmeisesti hän oli tuota virkaa hakeneista pätevin, koska hän sai tuon vaativan paikan, vaikka hänen työpaikkahakemuksessaan luki lyhyesti ja ytimekkäästi ainoastaan, että ”Haen. Kallu”.
Ennen olympiakomitean palvelukseen siirtymistä Tuominen toimi pitkään maamme koripallomaajoukkueen valmentajana. Hänen valmennuksessaan koripallomaajoukkueemme selvisi peräti Tokion vuoden 1964 olympialaisiin. Suomi sijoittui lopulta sijalle 11, mutta Kallun muistelmien mukaan vain epäoikeudenmukainen tuomarilinja pudotti Suomen mitalipeleistä.
Tuomisen valmennuksessa koripallomaajoukkue treenasi todella kovaa, vaikka pelaajat olivatkin amatöörejä. Kaikille pelaajille Kallun linja ei sopinut. Eräälle Kuortaneen valmennusleirille oli kutsuttu kokeilumielessä myös kouvolalainen Olli Ahola, peräti 211-senttinen velikulta, vaikka miehen pelitaidot eivät olleet kehuttavat. Kun erään lauantain aamuharjoitukset olivat ohi ja muu joukkue lepäili nurmikolla, käveli Olli Ahola ovesta pikkutakki päällä ja kravatti kaulassa.
Kun Kallu ihmetteli, minne mies oli menossa, Olli kääntyi ja huikkasi valmentajalleen: ”Kuule poika. Nyt on kello kaksitoista ja lauantai, mie meen holihommiin”. Tuominen oli tunnettu siitä, ettei hän yleensä jää sanattomaksi, mutta sillä kertaa niin kävi. Täyttä varmuutta minulla asiasta ei ole, mutta uskon Aholan maajoukkueuran päättyneen tapauksen johdosta.
Uukuniemellä jututin erästä evp. rajamiestä, joka kertoi, että Olli Ahola oli ollut hänen työkaverinsa rajalla ja että Valtion pukutehdas ei meinannut millään uskoa, kun sieltä tilattiin puku 211-senttiselle miehelle, vaan epäiltiin kyseessä olleen kirjoitusvirheen.
Itse oletan, että 1960-luvulla Suomi oli sen verran köyhä maa, ettei täällä ollut varoja rakentaa riittävästi kalliita vartiotorneja, joten asia päätettiin ratkaista palkkaamalla Olli Ahola rajavartioston tehtäviin.
tiistai 8. lokakuuta 2024
Limperin Hilma
Heinolan kansalaisopiston kitarapartion esiintyminen toi mieleeni sen, ettei Kotkan kaupunki ole vieläkään pystyttänyt Limperin Hilman ruohoiselle ja ristittömälle haudalle sankaripaatta, vaikka Veikko Lavi laulussaan vakuuttavasti todistaa, että työnsankari Hilma sellaisen hautamuistomerkin ansaitsisi valtiomiesten tapaan.
Lavi kertoo laulussaan, miten Hilman elämä oli ainaista työtä ja vain raadantaa, mutta hänen puolisonsa Augusti, jonka kaihoisat laulut olivat hurmanneet Hilman, sen sijaan eli mieluummin helpossa maailmassa laulellen ja juoden.
Niinpä Augusti Hilman poismenon jälkeen joi viikossa vaimonsa kovalla työllä velattomaksi saaman mökin. Lavin kertoo tapauksesta mm. seuraavaa:
”Vierivät vuodet ja perhekin kasvaa.
Veloista mökkinsä puhtaaksi saa.
Aamulla varhain hän pyöränsä rasvaa,
ikuista työtä ja vain raadantaa.
Surra saa sodassa mennyttä poikaa,
tytöt taas maailma mukaansa vei.
Arvoisat kuulijat, se huomioikaa;
maassamme tarina mahdoton ei.
Voi olla, että Veikko Lavin ja hänen puolisonsa Sylvin suhteessa oli vähän sama kuin Hilman ja Aukustin. Ainakin, kun olin joskus opiskeluaikaan vappuaattona uudelleen suosioon nousseen Lavin konsertissa, tämä kertoi iloitsevansa sitä, että tämä oli hänen ensimmäinen selvä vappuaattonsa vuosikymmeniin.
Suuri humaani taiteilija Lavi oli nuoruudessaan hyvin sotaisa ja suojeluskuntahenkinen, mutta talvisodan ensimmäinen taistelu järkytti häntä syvästi ja teki hänestä rauhanmiehen. Lavi haavoittui heti tässä sodan ensimmäisessä kahakassa liipaisinsormeensa.
Sodan jälkeen, kun kuplettilaulanta ei riittänyt perheen elatukseen, Lavi yritti elättää itsensä kanafarmarina, mutta raaka ala ei sopinut herkälle miehelle, koska hän ei pystynyt lyömään kanoilta päätä poikki, kuten ammatti edellytti, vaan vaimo Sylvi joutui senkin tekemään. Sen sijaan Veikosta oli mukava pitää kanoja sylissään.
Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musaa: https://www.youtube.com/watch?v=DEO1U2Q6yec
maanantai 7. lokakuuta 2024
Vaikka nousen toisiin juniin
Eittämättä Juice Leskinen oli nero ja on ihan oikein, että hänen hautansa sijaitsee Tampereen Kelevankankaan hautausmaan portin vieressä Väinö Linnan ja Veikko Sinisalon hautojen rinnalla. Heinolan sivistyksen yössä lauloimme porukalla tunnelmaan ja ajankohtaan sopivasti kaupungin kansalaisopiston kitarapartion säestämänä ajankohtaan ja tunnelmaan sopivaa Juicen Syksyn säveltä.
Sitä täysin rinnoin hoilatessani ymmärsin, että ihan täydellinen ei Leskisen tämä sanoitus ole, koska ainakin minun korvaani pikkuisen särähtää säe ”Ota minut sinun uniin, vaikka nousen toisiin juniin”. Uskon, että Reino Helismaa olisi muotoillut tuon säkeen toisin.
Olen käynyt jokusia vuosia sitten hiljentymässä Kalevankankaalla vierekkäin lepäävien suomalaisen kulttuurin suurmiesten Väinö Linnan, Veikko Sinisalon ja Juice Leskisen hautojen ääressä. Muistan, että Linnan hautapaatta kiersi viisaan Janne Kivivuoren Täällä Pohjantähden alla- trilogian kolmososasta siteerattu lausahdus: ”Päivä on tehnyt kierroksensa.”.
Veikko Sinisalon hautakivessä oli lainattu Kiven Kaukametsä-runoa kaikkine kielioppivirheineen: ”Siellä ompi onnellisten mailma. Siellä autuitten maa”. Nykyään tuota säettä näkee muistovärssyissä yleensä nykysuomen kielioppisääntöjen mukaiseksi korjattuna.
Juhani Juice Leskisen muistopaadessa lukee sen sijaan lyhyesti vain vainajan nimi ja elinaika eli 19.2.1950 – 24.11.2006. Huomattakoon, että Pauli Martti Juhani Leskinen muutti myöhemmin virallisestikin nimensä muotoon Juhani Juice Leskinen. Mielestäni sanoittajaneron tuotannosta olisi löytynyt viljalti sopivia säkeitä hautamuistomerkkiin, kuten esimerkiksi: ”Elämä on kuolemista”, ”Kaikki paitsi elämä on turhaa” tai ”Voi olla, että vihdoin pääsen uneen”.
Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan ajankohtaan ja tunnelmaan sopivaa musaa: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=syksyn+s%C3%A4vel#fpstate=ive&vld=cid:96b50a37,vid:W4ol6GP6C1w,st:0
sunnuntai 6. lokakuuta 2024
66,666 %
Vaikka maailmalla ihmisiä tapetaan kasapäihin, niin minä typerys suren kovasti sitä, miten Kupsin käy. Eilenkin tuijotin saksanseisojakoiran lailla Palloliiton tulospalvelun seurantaa mestaruuden kannalta ratkaisevan tärkeässä SJK-Kups-ottelussa ja olin jo vajota epätoivoon, mutta sitten 68 minuuttia kohdalla tunsin hetken suurta onnea, kun Petteri Pennanen, jonka patsas olisi saatava Kuopion torille Veljmiehen tilalle, siirsi kuopiolaiset johtoon.
Kaksi minuuttia myöhemmin vajosin suuren epätoivoon, kun Kupsin afroafrikkalaistaustaisen puolustajan tumma kuuma veri kuohahti ja hänet ajettiin kentältä. Mutta Kups kesti vajaamiehisenäkin seinäjokelaisten rajun loppurutistuksen. Harvoin olen ollut elämässäni yhtä onnellinen kuin silloin, kun tietokoneen näytölle lopulta ilmestyivät tulikirjaimet, joiden mukaan Kups voitti 0-1.
Vaikka ihmisiä tapetaan maailmalla kasapäihin, niin siitä huolimatta suren ensi lauantain mestaruuden kannalta ratkaisevan tärkeää ottelua Kups-Hjk jopa siinä määrin, että laskeskelin Eino Poutiaisen lailla Pilliklupi-5-askin kanteen karkean roknoosin kuopiolaisten mestaruusmahdollisuudesta ja se näyttää seuraavalta:
Jos Tampereen Ilves ei voita SJK:ta viimeisessä ottelussaan, vie Kups mestaruuden. Ilves on sen verran ennakkosuosikki kotiottelussaan, että karkean roknoosini mukaan on vain 33,33 %:n mahdollisuus sille, ettei Ilves voita. Jos Ilves voittaa, on myös Kupsin voitettava HJK viedäkseen mestaruuden. Joukkueet ovat niin tasaväksiä, että karkean roknoosini mukaan kuopiolaiset voittavat helsinkiläiset vain 33,33 %:n todennäköisyydellä. Näin ollen karkean roknoosini mukaan Kups voittaa 66,666 %:n todennäköisyydellä Suomen mestaruuden.
SJK:n ja Kupsin pelin huippuhetket voi katsoa tästä: https://www.youtube.com/watch?v=RYLdX5S_Zqs
lauantai 5. lokakuuta 2024
Kaakana
Eilen harrastettiin Suonenjoella kulttuuria Taiteiden yön merkeissä, kuten urheiluselostaja Juha Jokinen asian ilmaisisi. Ja sangen onnistuneesti kulttuuria harrastettiinkin.
Erityisesti minun tekivät vaikutuksen Kirsi Roitto ja Juha Lappi, joista ensiksi mainittu lauloi upeasti ja toiseksi mainittu lausui upeasti Kaj Chydeniuksen säveltämiä runoja. Tosin Nocturne-runosta esitettiin Perttu Hietasen sävellys, mutta parempi niin, koska Kaj Chydeniuksen säveltämä versio on vaipunut Suomen kansalta unholaan. Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että jostain syystä Kaj Chydeniuksen säveltämää ja rautalampilaisen runoilijan Matti Rossin kirjoittamaa balladia toveri Viljasesta, jonka ohrana murhasi, ei jostain syystä kuultu.
Minuun teki myös erityisen vaikutuksen karjalaistaustainen Savon Rautalammilla kasvanut moottoriturvaksi itseään luonnehtinut kuplettimestari JiiPee Jetsu, joka tulee vielä täyttämään edesmenneiden Jaakko Tepon ja Jope Ruonansuun jättämän valtavan aukon huumorimusiikin saralla. Ulkoisesti mies muistuttaa Jope Ruonansuuta ja taiteellisesti Jaakko Teppoa.
Jetsun jutut savolaisjutut eivät välttämättä aukea länsisuomalaisille, mutta itäsuomalaisia ne naurattavat kovasti. Esimerkiksi kuplettimestari kertoi seuraavan jutun, jota ei ehkä ymmärretä muualla kuin itämurteiden alueella:
Metsästystä harrastava helsinkiläismies tuli lintujahtiin Savoon ja palkkasi paikallisen oppaan. Kun helsinkiläinen luuli havainneensa riistalinnun ja aikoi ampua, savolaisopas huusi, että ”elä ammu, se on kaakana.”
Kaakana oli metsästäjälle ihan tuntematon laji ja kotiin palattuaan hän kävi eläinmuseossa kysymässä, millainen otus kaakana on. Museon väkikään ei sitä tiennyt, mutta asiaa luvattiin selvittää. Kolmen kuukauden päästä kysyjälle soitettiin ja kerrottiin, että kaakanaksi kutsutaan Savossa käkeä. Nimittäin savolaisessa kansanlaulussa sanotaan, että ”kukkuu, kukkuu, kaakana kukkuu, Saimaan rannalla ruikuttaa”.
Tässä esiintyy JiiPee, jonka uskon olevan salmilaista sukua ja sukua entiselle Rautalammin ortodoksikanttorille Viktor Jetsulle, joka on saattanut innoittaa suonenjokelaisen Jorma Pitkäsen luomaan Mauno Mansikka-sarjakuvaansa hahmon kanttori Viktor Kopsun. https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=jiipee+jetsu%2C+youtube#fpstate=ive&vld=cid:42fa5c0d,vid:-iCDcBIhEhk,st:0
perjantai 4. lokakuuta 2024
A. F. Airo – Viipurin pelastaja
Huomasinpa tasan vuosi sitten kirjoittaneeni suuren suomalaisen sotilaan A. F. Airon patsaasta ja nyt tuli mieleeni, että mikäli maailman tilanne olisi parempi, esittäisin, että Heinolan lisäksi myös Viipurin kaupunkiin olisi saatava Airolle muistomerkki. Hän on nimittäin Viipurin pelastaja.
Suomen sotia johti Mannerheim, mutta sotatoimia johti kenraali Airo, joka osoitti suurta sotilaallista viisautta, kun hän huolehti siitä, että Viipuri luovutettiin lähes ilman taisteluja Neuvostoliitoille, ja niinpä hieno kaupunki pelastui hävitykseltä. Mannerheim tosin piti kaupungin luovuttamista Pohjoismaiden sotahistorian suurimpana skandaalina.
Itse sen sijaan uskon Airon ajatelleen, että jos suomalaiset eivät olisi vetäytyneet sieltä nopeasti, olisi seurauksena ollut Pohjoismaiden sotahistorian suurin katastrofi. Jututinpa Itä-Hämeessä asuessani olympiasankari Toni Niemisen vaaria, joka kertoi, että karkuunhan sieltä Viipurista oli lähdettävä kiireellä, kun heille ei annettu edes panoksia aseisiin. Sikälikin Viipurilla oli onnea, että suuri pommilaivue oli tulossa hävittämään kaupungin, mutta huonon sään vuoksi sen oli käännyttävä muualle.
Olen päässyt kiipeämään Viipurin linnan torniin ja sieltä katsottuna Viipuri on upea keskiaikainen kaupunki, josta Suomelle olisi saatu paljon parempi pääkaupunki kuin Helsinki-nimisestä kalastajakylästä. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin korostaa sitä, että linnan tornista ei nähnyt, että monet kaupungin vanhoista taloista kaipaavat vähintäänkin pientä pintaremonttia; tosin tsaari Putinin kunniaksi on kuitenkin myönnettävä, että hänen hallintokaudellaan Viipuri siistiytyi melkoisesti.
Kävin Viipurissa siihen aikaan, kun siellä oli vähän aiemmin juhlittu sitä, että puna-armeija oli vapauttanut tämän vanhan venäläisen kaupungin 70 vuotta aiemmin fasistien vallasta ja huomasin erään talon seinässä olevan julisteen, jonka kuvassa terhakka naispuolinen sotapoliisi ohjaa liikennettä, kun kaupunkia vapautetaan. Ihan pienellä Pyöreen tornin hämärässä, tuossa paikassa niin hilpeässä, erottuu heikosti erikoisen näköinen panssarivaunu.
Eräs asiantuntija tunnisti, että kuvassa on englantilaisten Neuvostoliitolle lahjoittama Churschill-merkkinen vaunu. On mielenkiintoista, että vaikka Neuvostoliitto valmisti sota-aikana 80.000 ihan hyvää panssarivaunua, niin länsiapu kelpasi tässäkin asiassa. Tietooni on saatettu, että vaikka kyseisessä länsipanssarissa oli pienehkö tykki, niin siinä oli parempi suojaus kuin neuvostovaunuissa, joka asia lisäsi miehistön eloonjäämistodennäköisyyttä ja siksi niitä suosittiin panssarihenkilökunnan keskuudessa.
