| Kesäuukuniemeläinen Ensio Fihlman lähti tuonilmaisiin | 01.06.2016, 20:16 |
| Apeaksi vetää mielen, koska taas on Uukuniemen kesäväki vähentynyt yhdellä. Helsingin Sanomissa oli tänään suru-uutinen, joka kertoi että Ensio Fihlman on lähtenyt tuonilmaisiin.
Ortodoksisuuteen viittaava ilmaisu ”lähteä tuonilmaisiin” soveltuu tähän suru-uutiseen hyvin, koska yksi historiantutkija Ensio Fihlmanin julkaisemasta viidestä historiallisesta kirjasta käsitteli pyhittäjäisä Aleksanteri Syväriläistä, joka oli niin huomattava karjalainen uskonmies viitisen sataa suotta sitten, että hänelle on nimetty jopa oma luostari, jossa sekä Ensio että minä olimme vierailleet.
Monta kertaa pohdimme Ension kanssa sitä, että missähän se Uukuniemen 1640-luvulla piilotettu kirkonkello mahtanee piillä. Kellon muutaman kilon painoinenkieli löydettiin 1980 luvulla, mutta itse kello on edelleen teillä tietämättömillä. Todennäköisestihän se on siinä jossain Kellokiven lähellä Pyhäjärvessä. Ensiolta kello jäi löytämättä, mutta itse jatkan etsintöjä.
Kaksi kateissa ollutta kirkonkelloa olen mittavan elämäni aikana löytänytkin, joten kokemusta minulla asiasta on. Manamasalon kirkon kellon, josta Jussi Kukkonen kirjoittaa kirjassaan Rappasodan sankarit, löysin Solovetskin luostarista Vienanlahdelta, jonne veli venäläinen oli sen jaksanut raahata Kainuusta vajaat 400 vuotta sitten. Lumijoen kirkonkello sen sijaan löytyi läheltä Uukuniemeä Jaakkiman Huuhanmäen kasarmeille perustetun hotellin pihalta. Hotellin omisti jokin venäläinen moottoriurheilusankari.
Ensio Fihlmanin Helsingin sanomissa muistokirjoitus löytyy tästä linkistä: http://www.hs.fi/muistot/a1306045707367 |
|
| Kups-Hjk 0-0 | 30.05.2016, 17:54 |
| Suuren urheilujuhlan ja jopa helleenisen kirkkauden tuntua oli havaittavissa Keskuskentän viheriöllä, jossa Kups ja Hjk kohtasivat eilen jalkapalloilun merkeissä. Sää suosi tapahtumaa ja niinpä katsojia oli siunaantunut paikalle vallan 4457 kappaletta, joka on uudistetun Keskuskentän ennätys. Vanhan Keskuskentän yleisöennätys on vuodelta 1981ottelusta Koparit – Kups, jolloin maksaneita oli peräti 7412 kappaletta.
Eilisen pelin ainut huono puoli oli se, ettei maaleja nähty. Mielestäni Veikkausliigassa voitaisiin ottaa käyttöön Jääkiekon SM-liigan käytäntö, että pelit pelataan katkeraan loppuun asti, vaikka sitten voittolaukauskilpailujen avulla. Maalit ovat kuitenkin jalkapalloilun suola ja rankkarikilpailut ovat jalkapalloviihdettä parhaimmillaan.
Kupsin ja Hjk:n kohtaamisissa on syntynyt uusi perinne maamme jalkapallokulttuuriin. Kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran joukkueiden kohtaamisessa katsojat nousivat kahdeksannella peliminuutilla seisomaan ja taputtivat minuutin ajan juuri poisnukkuneen Aulis Rytkösen muistoksi. Rytkönen pelasi numeroll a 8 ja se selittää taputusten ajoituksen.
Taputustapahtuma uusittiin viime vuonna ja perinnettä jatkettiin eilen. Rytkönenhän edusti urallaan sekä Kupsia että Hjk:ta, joten joukkueiden kohtaaminen on sopiva tilaisuus Aaliksen muistamiseen. Helsinkiin Rytkönen päätyi Ranskan ammattikentiltä palattuaan, koska Kupsiin miestä ei enää haluttu jostain merkillisestä syystä, vaikka mies itse olisi kyllä Kupsiin mielinyt.
Korostettakoon lopuksi sitä, ettei Aulis Rytkönen syntynyt ihan Kärkkäälässä, vaan metsän takana Karttulan Syvänniemellä. Mummoni, jonka korvat eivät olleet suuret, vaan valtavat, kykeni ainakin tarinan mukaan kuulemaan Syvänniemen kirkonkellojen lyönnit. |
|
| Tampere – erinomainen matkailukaupunki | 29.05.2016, 15:03 |
| Tampere on parahultainen kohde satunnaiselle matkailijalle. Kaupungista löytyy noin 20 teatteria ja museoita vieläkin enemmän. Myös Tampereen musiikkitarjonta lienee sangen voimaperäistä, vaikkakaan itse en siitä tällä kertaa piitannut, koska tamperelainen suosikkivokalistini Veera Telenius, jonka tunnetuksi tekemiä kappaleita ovat sittemmin onnistuneesti esittäneet ja maailmanmaineeseen kohottaneet esimerkiksi Leonard Cohen kanadaksi ja Alla Pugatsova venäjäksi ja hyvin he ovatkin saaneet ne soimaan, on jo edesmennyt.
Jos nyt jotain vikaa Tampereesta hakemalla haetaan, niin väkijuomaongelma näyttää kaupungissa olevan vielä pahempi ongelma, mitä kyseinen ongelma Kuopiossa on. Asian huonon tolan saattaa selittää se, että sikäläisistä paikallisuutisista olin kuulevinani, että kaupungin työttömyysprosentti on peräti 19,6 ja tämä taisi tilanne olla ennen Microsoftin suorittamia laajoja irtisanomisia, jotka toivat Tampereen seudulle yli 600 uutta työtöntä.
Ja yksi Tampereen hyvä puoli oli unohtua. Kaupunki on erinomainen kohde shoppailua harrastavalle turistille, koska LIDL sijaitsee ihan ydinkeskustassa. Muuallahan kyseinen liike on kunnallispoliittisin keinoin sijoitettu laitakaupungille, jotta se ei pääse sotkemaan yleistä hintakilpailua. |
|
| Paikka, jolla Olof Palme ammuttiin | 28.05.2016, 18:49 |
| Tampereen Kalevankankaan hautausmaa on vaikuttava paikka. Heti portin vieressä lepäävät suomalaisen kulttuurin suurmiehet Väinö Linna, Veikko Sinisalo ja Juice Leskinen. Linnan hautapaatta kiertää viisaan Janne Kivivuoren Täällä Pohjantähden alla- trilogian kolmososasta siteerattu lausahdus: ”Päivä on tehnyt kierroksensa.”.
Veikko Sinisalon kivessä on lainattu Kiven Kaukametsä-runoa kaikkine kielioppivirheineen: ”Siellä ompi onnellisten mailma. Siellä autuitten maa”. Nykyään tuota säettä näkee muistovärssyissä yleensä nykysuomen kielioppisääntöjen mukaiseksi korjattuna.
Juhani Juice Leskisen muistopaadessa lukee lyhyesti vain vainajan nimi ja elinaika eli 19.2.1950 – 24.11.2006. Huomattakoon, että Pauli Martti Juhani Leskinen muutti myöhemmin virallisestikin nimensä muotoon Juhani Juice Leskinen. Mielestäni sanoittajaneron tuotannosta olisi löytynyt viljalti sopivia säkeitä hautamuistomerkkiin, kuten esimerkiksi: ”Kaikki paitsi elämä on turhaa” tai ”Voi olla, että vihdoin pääsen uneen”.
Kalevankankaan hautausmaalla on hyvät opasteet, joiden avulla löytää helposti monien merkkihenkilöiden viimeisen leposijan, mutta yksi puute opasteessa on. Siitä puuttuu maininta paikasta, jolle Olof Palme ammuttiin. Jos tieto olisi kerrottu, saattaisi paikka olla monien matkailijoiden tutustumiskohde.
Kalevankankaalle ammuttu Olof Palme oli Tukholman kadulle ammutun saman nimisen pääministerin setä. Vanhempi Palme kuului ruotsalaiseen vapaaehtoisprikaatiin, joka keväällä 1918 rynnäköi äärimmäisen urhoollisesti, mutta samalla myös äärimmäisen tyhmästi päin punikkien kuularuiskuja. Vanhoissa hautakivissä näkyy vieläkin luotien arpia.
|
|
| Tampereen jylhää erotiikkaa | 27.05.2016, 19:11 |
| Messukylän suunnalla liikkuessani en ikävä kyllä ehtinyt käymään Alli Kuusisen, joka todellisuudessa oli Amanda Lehtonen, haudalla. Hautakivi on tiettävästi sikäli erikoinen, että siinä lukee Amanda Lehtosen lisäksi myös hänelle Päätalon kirjoissa annettu nimi.
Alli Kuusinen oli Kalle ja Laina Päätalon vuokraemäntä. Hänen suhteensa vuokralaisiin, varsinkin Kalleen, muodostui hyvin läheiseksi. Jopa niin läheiseksi, että suorasanaista Allia lainatakseni Kalle taisi jonkun kerran jopa vuokraemäntänsä teurastaa. Meillä Savossahan teurastamisella on vähän toinen merkitys kuin Hämeessä.
Kalle Päätalo on nuorena vähän liiankin innokas noissa seksuaalihässimisasioissa ja sen asian vuoksi ensimmäinen avioliitto päätyikin eroon. Muutakin harmia Kallen innokkuudesta seksuaalihässimiseen aiheutui. Hänhän joutui kaksikin kertaa Lahden tyttölyseolle hoidettavksi kupan vuoksi.
Sotasairaalaksi muutetussa tyttölyseossa hoidettiin miehistöön kuuluvien sukupuolitauteja ja upseerien ratsastuksessa aiheutuneita hiertymiä tai ainakin niin kerrottiin. Olen sitä mieltä, että Kalle Päätalo-päivät tulisi joskus järjestää myös Lahden tyttölyseolla.
Kalle Päätalo oli innokas naisten mies, mutta hän oli tässäkin asiassa pelkkä oppipoika Rousto-Villen rinnalla, joka oli Kassun oppi-isä tämän opetellessa kirvesmieheksi. Ville oli sikäli Alli Kuusista astetta romanttisempi ihminen, että hän puhui roustoamisesta eikä teurastamisesta.
Roustoamisistaan hän kertoili rakennustyömaalla niin innokkaasti, että ansaitsi sillä vallan kunnioitusta herättävän lisänimensä. Tosin kerran hän pyöräili työmaalle hyvin onnettoman oloisena ja pyysi, että nimi muutettaisiin Luokki-Villeksi. |
|
