Koivistoinen blog

Itsekin aion kantaa korteni kekoon isänmaan pelastamisessa enkä tyydy pelkästään lisäämään työaikaani kuudella minuutilla päivässä, vaan sen lisäksi pyrin pelastamaan isänmaan ja hakea patenttia katkeamattomalle jääkiekkomailalle. MM-kisoissahan kävi monta kertaa niin, että huippupelaajien 250 euroa maksaneet mailat napsahtivat helponnäköisesti irtopoikki.

Irtopoikkikatkeamisen voisi helposti estää siten, että jääkiekkomailojen varsissa olisi eräänlainen nivel, joka joustaisi suuressa rasituksessa, mutta estäisi kuitenkin pelivälineen irtopoikkikatkeamisen. Sama periaatehan on esimerkiksi automaattisulakkeissa, jotka katkaisevat virran ylirasitustilanteissa vähäksi aikaa, mutta sen jälkeen automaattisulake korjaa itse itsensä.

Kommentit (0)

Ei löytynyt Suomen jääkiekkomuseosta myöskään tietoa Toronto-mailan kehityksestä. Toronton kehittänyt puuseppä Einari Rahunen alkoi koota mailoja liimaamalla niitä puuviiluista ja keksinnöstä tuli maailmanmenestys. Parhaimmillaan Suomessa valmistettiin 400.000 Toronto-mailaa vuodessa, ja myös Neuvostoliiton punatähdet pelasivat Torontoilla ainakin ulkomailla.

Neuvostoliiton sarjassa käytettiin myös sikäläistä Moskova-mailaa, jollainen löytyy myös kuvasta. Vitriinin esittelyteksti väittää sen kuuluneen Valeri Harlamoville. Epäilen Harlamovin pelivälineen olevan yhdestä puusta veistetyn, joten se muistuttaa rakenteeltaan lähinnä halkoa.

Neuvostoliiton maajoukkue tykästyi lämärinkestävään Torontoon niin, että tehtaanjohtaja Rahunen sai jonkinlaisen epävirallisen Neuvostoliiton kansalaisuuden. Ainakin Toronto-mailan historiasta kertoneessa telkkariohjelmassa Rahusen punatähdet kerrottiin, että Rahunen pystyi matkustelemaan Neuvostoliiton maajoukkueen mukana jonkinlaisen väärennetyn passin avulla.

Tosin ihan lujia mailoja osasivat venäläiset itsekin tehdä, vaikka ne eivät ehkä peliominaisuuksiltaan muuten olleet suomalaisten luokkaa. Dynamo Honkavaara kertoi muistelmissaan, että kun suomalaiset kohtasivat ensimmäisen kerran Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen 1950-luvulla, vastustajien varusteet näyttivät alkeellisilta.

Meikäläiset päättivät, että peli voitetaan sillä yksinkertaisella taktiikalla, että aloitukset otetaan niin kovaa, että vastustajan mailat katkeavat. Neuvostoteollisuus ei ollut vielä silloin onnistunut kehittämään laadukkaita pelivälineitä. Mutta suomalaisten taktiikka ei toiminut. Pelin jälkeen laskettiin, että suomalaisilta oli katkennut 12 mailaa, mutta venäläisiltä ei ensimmäistäkään.

Kommentit (0)

Nauttimatta jäi mustamakkara Helmisen raitilla, mutta Tampereen kauppahallissa sellaisen koemaistoin ja hyväksi, ravitsevaksi sekä edulliseksi sen totesin. Kuvan vähän epämääräisen näköinen pötkö maksoi vain 1,80,-. Perinteisesti mustamakkara nautitaan maidon kera, mutta jätin maidon pois, koska Wikipediassa maidon kerrottiin estävän raudan imeytymistä elimistöön.

Wikipediassa myös kerrottiin, ettei mustamakkara oikeasti olekaan mustaamakkaraa, vaan tieteellisessä mielessä mustaamakkaraa tulisi kutsua kuumaksi sianverimakkaraksi. Tästä lähtien tilaammekin Tampereen kauppahallista äänekkäästi kuumaa sianverimakkaraa, joka kuulostaa herkulliselta.

Kommentit (0)

Venäjän jääkiekkoliitto on näköjään keksinyt oivallisen keinon nuorisoliikunnan tukemiseen. Venäjän kieltä en kovin hyvin hallitse, mutta kyseinen olut lienee Hepskukkuu-merkkistä, mikäli yhtään kyyrisiä kirjaimia ymmärrän.Joku asiantuntija puhui kyllä Nevskaja-oluesta.

Oluenmyynti nuorisourheilun tukemiseksi ei ole puhtaasti venäläinen keksintö. Mieleeni muistuu tapaus, jolloin Toni Halme -vainaa jossain omassa talkshow-ohjelmassaan myyskenteli kadulla irtotupakoita nuorisourheilun tukemiseksi eikä kukaan kieltäytynyt ostamasta. Tosin Halme ei ollut tuolla alalla ensimmäinen. Suomen urheiluliiton herrat löivät aikoinaan 1920-luvulla rahoiksi, kun markkinoivat Hannes-merkkisiä urheilijasavukkeita.

Kommentit (0)

Ottelu oli myös erittäin jännittävä, koska oli erittäin jännittävää seurata, saako Suomi enemmän kulmapotkuja kuin Italia maaleja. Eilen ei saanut. Italiaanot tekivät kaksi maalia ja poikamme saivat vain yhden kulmapotkun. Yhtään oikeaa torjuntaa saapasmaan maalivahdin ei tarvinnut tehdä koko pelin aikana.

Monilla jalkapallokentillä olen taistellut, mutta ainoastaan yhden kerran aiemmin olen todistanut peliä, jossa toinen joukkue ei pääse kertaakaan laukomaan vastustajan maalia kohti. Näin tapahtui kaudella 1969 Suonenjoen nappulaliigassa, jossa Mannilanpellon Westhamn ei onnistunut kertaakaan ampumaan Kärkkäälän Juventuksen maalia kohti. Kärkkäälä voitti 9-0. Itselläni oli silloin aika huono päivä, sillä vaikka tein kuusi, niin yhtään en tehnyt päällä.

Nykyään Tuntematonta sotilasta pidetään yleisen mielipiteen mukaan hyvänä johtamistaidon oppaana ja korostetaan, että suomalaisen yritysjohtajan pitäisi ottaa oppia Vilho Koskelasta. Mutta näin ei ole reaalitodellisuudessa. Kapitalistinen tiedemies on todistanut, että suomalainen suuryritys tarvitsee johtajakseen Lammion eikä Koskelan. Maallikkokin ymmärtää, että Koskelan taipumus pätkiä muita johtoryhmän jäseniä turpaan yhtiön pikkujoulussa ei ole hyväksi firmalle, mutta sen lisäksi kapitalistinen tiedemies on paljastanut Koskelasta ainakin Internetin mukaan muitakin puutteita. Lainaan seuraavassa suuresti arvostamaani Wikipedian näkemystä Koskelan johtajan kyvyistä:

”Linna kuvaa Koskelan ihanteellisena johtajana. Siksi Koskelasta on jäänyt suomalaiseen kulttuuriin käsitys esimerkillisenä johtajana. Elämään on jäänyt muun muassa Koskelan tokaisu: ”Asialliset hommat suoritetaan. Muuten ollaan kuin Ellun kanat.” Koskelalla on kirjassa hyvin vähän repliikkejä, mutta hän on tästä huolimatta miltei joka hetki läsnä, miestensä parissa. Koskela johtaa joukkoaan siten, että hänen miehensä tuntevat tekevänsä asian vapaaehtoisesti. Hän ei puutu toisten tekemisiin eikä häntä itseään tarvitse auttaa, sillä hän selviytyy kaikista saamistaan tehtävistä. Yhdessä Rokan kanssa hän tekee vain sen, mistä on hyötyä. Reilu ja järkevä Koskela muuttuu kuitenkin humaltuessaan aggressiiviseksi ja arvaamattomaksi.

Helsingin Sanomien entisen elokuvakriitikon Helena Yläsen mielestä Vilho Koskelaa ei voi ajatella ilman tietoa myöhemmästä Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Jo Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Linna kertoo Koskelan taustasta poikkeuksellisen paljon, enemmän kuin kenestäkään muusta romaanin henkilöstä. Yläsen mukaan Vilhossa yhdistyvät kaikki hänen perheensä hyvät ominaisuudet: hänen isoisänsä Jussin sisu, isoäitinsä Alman käytännöllisyys, isänsä Akselin johtajankyvyt sekä toisen isoisänsä Oton ja enonsa Jannen nokkeluus.

Koskelan johtamistaidot on kuitenkin myöhempinä vuosikymmeninä osittain kyseenalaistettu ja niiden vastapainoksi on alettu korostaa Lammion johtamistyylin hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi eversti Wolf H. Halsti piti Koskelan tyyppisiä johtajia paitsi esimiehilleen epälojaaleina, myös passiivisina, ja katsoi taistelukyvyn ja -hengen päässeen heidän vuokseen romahtamaan jatkosodan asemasotavaiheessa.

Koskela on vahvimmillaan luottamuksen rakentajana ja hän on miehiään kohtaan äärimmäisen vastuuntuntoinen, mutta häneltä puuttuu oma-aloitteisuus joukkonsa kouluttamiseen. Lisäksi hän katsoo alaistensa väärinkäytöksiä läpi sormiensa eikä tue arvovallallaan sellaisia ylemmältä taholta tulleita käskyjä, jotka häiritsevät hänen rauhaansa tai ovat hänelle vastenmielisiä.

Everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen pitää Koskelaa luontaisena pienen joukon johtajatyyppinä, mutta hänen mielestään tämä ei pysty tarkastelemaan asioita laajasti eikä Koskelasta siksi olisi nykyaikaisen suuryrityksen johtajaksi. Toisaalta Lammio pilaa vahvuutensa – ammattitaitonsa ja rohkeutensa – joustamattomuudellaan ja puutteellisilla taidoillaan ihmisten käsittelyssä. ”

Kommentit (0)

Nimittäin joukkue on pelannut tosi surkeasti, mutta niin vain viidestä viime ottelusta se on voittanut neljä. Vaikka vastustajat ovat hallinneet kenttää, niin sinisen mustat jättikokoiset savolaisnuorukaiset ovat olleet vakuuttavia molempien maalien edessä. Eilenkin Kups pelissäåän viime kauden hopeajoukkue Ropsia vastaan sai yhden ainoan maalipaikan, mutta niin vain kupsilaisen 48-numeron lapikas toimitti pelivälineen vuoren varmasti pömpelin perukalle. Historiasta poiketen maalintekijän sukunimi ei ole nen-päätteinen, vaan tämän savolaisnuorukaisen nimi on Azubuike Egwuekwe.

Tunnen myös mielihyvää Tsekin jalkapalloliigan vuoksi. Sotamies Svejk on synnyttänyt minulle käsityksen siitä, etteivät tsekit ota elämää turhan tärkeästi, kuten itse valitettavasti teen ja toissapäiväinen Pribramin ja Slavia Prahan välinen ottelu vahvisti näkemystäni.

Nimittäin ennen peliä kaksi ottelun erotuomaria oli suorittanut perusteellisen tsekkiläisen nestetankkauksen sillä seurauksella, että järjestysmies joutui taluttamaan toisen tuomareista pois pelipaikalta kesken pelin; hän ei ollut vain juovuksissa vaan kännissä kuin käki. Lehtitietojen mukaan sen sijaan toinen nestetankkauksen suorittaneista oikeudenjakajista sai jatkaa tottelun loppuun, mutta joutui kyllä käymään maalin takana pissillä kesken pelin tiimellyksen.

Korostettakoon lopuksi sitä, että Kuopion keskuskentällä ei ole tuomareita koskaan poistettu kesken pelin juopumuksen vuoksi, vaikka välillä katsojat ovat sellaista äänekkäästi vaatineet. Tsekin liigan tuomaritoimintaa voi ihastella tästä linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=sQnVwcTYf-Y

Kommentit (0)

Tutkimusten tässä vaiheessa olen saanut selville, että kaaripyssysotilas A. Honkajoki oli oikealta sukunimeltään Männistö ja kotoisin Honkajoelta, joka selittää romaanihenkilön sukunimen. Linnan mestariromaanissa Honkajoki kertoo harrastavansa metsätaloutta, ts. käpyjenkeräilyä, mutta todellisuudessa hän oli jonkinlainen metsätilallinen. Todellisuudessa hän oli myös rauhanoloissa melkoinen humoristi.

Muut Tuntemattomien keskeisten sotilaiden esikuvat olen tainnut jo joskus aiemmin kertoa, mutta kertaus on opintojen äiti. Siispä paljastan, että majuri Sarastie oli Pietari Autti.  Lammion kaltaisena upseerina tunnettiin eräiden asiantuntijoiden mukaan myöhempi piispa Malmivaara.

Miehistä uljain, eli karismaattinen joukkueen johtaja Koskela, ei ollut oikeasti hämäläinen pienviljelijä, vaan nilsiäläinen pienviljelijä Einari Kokkonen. Rokka oli sakkolalainen pienviljelijä Viljami Pylkäs – harmittaa, etten viime siellä päin liikkuessani käynyt Pylkäksen kotipaikkaa katsomassa, nythän se on palanut tai poltettu. 162 cm pitkä kainuulainen kk-mies Määttä oli Uuno Haikara Nivalasta. Rahikainen, naisten naurattaja ja kauppamies, oli Kauko Rummukainen Joensuusta.

Muuten Tuntematon sotilas kytkeytyy sikäli Kärkkäälän kylään, että Väinö Linna oli ainakin kylällä kerrotun varman tiedon mukaan samassa porukassa, ettei peräti ryhmässä, Mustinahon Mikon, eli Mikko Rossin kanssa.

Kommentit (0)

Kuopion Luonnonystävät on vakavarainen ja vaikutusvaltainen yhdistys, koska sen historiasta löytyvät mm. Wrightin veljekset ja Ahtisaaren pariskunta. Meidän koskiretkellämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta edusti puoluejohtaja Juhani Tanski, joka on Suomen työväenpuolueen puheenjohtaja. STP on sikäli erilainen puolue puoluerikkaassa, mutta mössömäisessä puoluekentässämme, että se näyttää suhtautuvan myönteisesti Pohjois-Koreaan. Siitä huolimatta puolue on valtiollisissa vaaleissa saanut useita ääniä.

Rohkenin lähestyä puoluejohtaja Tanskia ja esittää, että STP alkaisi vajaan 90 vuoden tauon jälkeen julkaisemaan Punikin Joulu-nimistä lehteä. Sellainen vähän erilainen joululehti ilmestyi Kuopiossa vuosina 1918-21. Sen jälkeen arvatakseni toimituksen ovet naulattiin kiinni, ikkunat tervattiin ja toimittajat passitettiin Tammisaaren korkeakouluun opiskelemaan tiedotusoppia.

Puoluejohtaja Tanski ei jostain syystä innostunut asiasta. Minä sen sijaan innostuin, kun puoluejohtaja Tanski paljasti olevansa Tuntemattoman sotilaan Vanhalan poika. Väinö Linna oli hänen isänsä taistelupari koko sodan ajan ja sai vaikutteita romaaninsa hihittelevään Vanhalaan sotamies Tanskista. Eipä olisi uskonutkaan, että Vanhalan poika on suomalainen puoluejohtaja ja vielä sellainen puoluejohtaja, jonka puolue suhtautuu toverillisesti Pohjois-Korean tragikoomiseen systeemiin. Sellainen olisi hihityttänyt sotamies Vanhalaa, joka hihitteli kaikelle mahtipontisuudelle.

Kommentit (1)

Monet asiakirjat väittävät erheellisesti Maaningan Korkeakosken olevan 46 metriä korkean, mutta moni kapitalistinenkin tiedemies on sitä mieltä, että se on vain 36,4-metrinen; putousten ja koskien korkeuksien määrittely on pikkuisen vaikeaa. Kuitenkin savolaiset väittävät Korkeakosken olevan Suomen korkeimman kosken ja olen samaa mieltä, ellei toisin todisteta.

Yritin päässäni ynnäillä, hyötyisikö maamme vaikeuksissa oleva vientiteollisuus Korkeakosken valjastamisesta ja tulin lopputulemaan, ettei hyötyisi. Arvioni mukaan keskimäärin vuoden aikana putous tuottaisi energiaa yhden megawatin teholla, joka on noin 10.000 osa maamme sähköntarpeesta. Jättäkäämme siis Korkeakoski rauhaan.

Enpä netistä löydä videota tämän Savon Niagaran pauhusta, kuten pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä, mutta Puolangan Hepokönkään kohina sieltä löytyy; tosin Hepoköngäs on korkeudeltaan suurin piirtein puolet Korkeakoskesta, sillä Kainuussa kaikki on vähän pienempää kuin meillä Savossa, Suomen Texasissa.

https://www.youtube.com/watch?v=DJyGM-dNH2M

Kommentit (2)

Ortodoksisuuteen viittaava ilmaisu ”lähteä tuonilmaisiin” soveltuu tähän suru-uutiseen hyvin, koska yksi historiantutkija Ensio Fihlmanin julkaisemasta viidestä historiallisesta kirjasta käsitteli pyhittäjäisä Aleksanteri Syväriläistä, joka oli niin huomattava karjalainen uskonmies viitisen sataa suotta sitten, että hänelle on nimetty jopa oma luostari, jossa sekä Ensio että minä olimme vierailleet.

Monta kertaa pohdimme Ension kanssa sitä, että missähän se Uukuniemen 1640-luvulla piilotettu kirkonkello mahtanee piillä. Kellon muutaman kilon painoinenkieli löydettiin 1980 luvulla, mutta itse kello on edelleen teillä tietämättömillä. Todennäköisestihän se on siinä jossain Kellokiven lähellä Pyhäjärvessä. Ensiolta kello jäi löytämättä, mutta itse jatkan etsintöjä.

Kaksi kateissa ollutta kirkonkelloa olen mittavan elämäni aikana löytänytkin, joten kokemusta minulla asiasta on. Manamasalon kirkon kellon, josta Jussi Kukkonen kirjoittaa kirjassaan Rappasodan sankarit, löysin Solovetskin luostarista Vienanlahdelta, jonne veli venäläinen oli sen jaksanut raahata Kainuusta vajaat 400 vuotta sitten. Lumijoen kirkonkello sen sijaan löytyi läheltä Uukuniemeä Jaakkiman Huuhanmäen kasarmeille perustetun hotellin pihalta. Hotellin omisti jokin venäläinen moottoriurheilusankari.

Ensio Fihlmanin Helsingin sanomissa muistokirjoitus löytyy tästä linkistä:

http://www.hs.fi/muistot/a1306045707367

Kommentit (0)

Eilisen pelin ainut huono puoli oli se, ettei maaleja nähty. Mielestäni Veikkausliigassa voitaisiin ottaa käyttöön Jääkiekon SM-liigan käytäntö, että pelit pelataan katkeraan loppuun asti, vaikka sitten voittolaukauskilpailujen avulla. Maalit ovat kuitenkin jalkapalloilun suola ja rankkarikilpailut ovat jalkapalloviihdettä parhaimmillaan.

Kupsin ja Hjk:n kohtaamisissa on syntynyt uusi perinne maamme jalkapallokulttuuriin. Kaksi vuotta sitten ensimmäisen kerran joukkueiden kohtaamisessa katsojat nousivat kahdeksannella peliminuutilla seisomaan ja taputtivat minuutin ajan juuri poisnukkuneen Aulis Rytkösen muistoksi. Rytkönen pelasi numeroll a 8 ja se selittää taputusten ajoituksen.

Taputustapahtuma uusittiin viime vuonna ja perinnettä jatkettiin eilen. Rytkönenhän edusti urallaan sekä Kupsia että Hjk:ta, joten joukkueiden kohtaaminen on sopiva tilaisuus Aaliksen muistamiseen. Helsinkiin Rytkönen päätyi Ranskan ammattikentiltä palattuaan, koska Kupsiin miestä ei enää haluttu jostain merkillisestä syystä, vaikka mies itse olisi kyllä Kupsiin mielinyt.

Korostettakoon lopuksi sitä, ettei Aulis Rytkönen syntynyt ihan Kärkkäälässä, vaan metsän takana Karttulan Syvänniemellä. Mummoni, jonka korvat eivät olleet suuret, vaan valtavat, kykeni ainakin tarinan mukaan kuulemaan Syvänniemen kirkonkellojen lyönnit.

Kommentit (0)

Jos nyt jotain vikaa Tampereesta hakemalla haetaan, niin väkijuomaongelma näyttää kaupungissa olevan vielä pahempi ongelma, mitä kyseinen ongelma Kuopiossa on. Asian huonon tolan saattaa selittää se, että sikäläisistä paikallisuutisista olin kuulevinani, että kaupungin työttömyysprosentti on peräti 19,6 ja tämä taisi tilanne olla ennen Microsoftin suorittamia laajoja irtisanomisia, jotka toivat Tampereen seudulle yli 600 uutta työtöntä.

Ja yksi Tampereen hyvä puoli oli unohtua. Kaupunki on erinomainen kohde shoppailua harrastavalle turistille, koska LIDL sijaitsee ihan ydinkeskustassa. Muuallahan kyseinen liike on kunnallispoliittisin keinoin sijoitettu laitakaupungille, jotta se ei pääse sotkemaan yleistä hintakilpailua.

Kommentit (0)

Veikko Sinisalon kivessä on lainattu Kiven Kaukametsä-runoa kaikkine kielioppivirheineen: ”Siellä ompi onnellisten mailma. Siellä autuitten maa”. Nykyään tuota säettä näkee muistovärssyissä yleensä nykysuomen kielioppisääntöjen mukaiseksi korjattuna.

Juhani Juice Leskisen muistopaadessa lukee lyhyesti vain vainajan nimi ja elinaika eli 19.2.1950 – 24.11.2006. Huomattakoon, että Pauli Martti Juhani Leskinen muutti myöhemmin virallisestikin nimensä muotoon Juhani Juice Leskinen. Mielestäni sanoittajaneron tuotannosta olisi löytynyt viljalti sopivia säkeitä hautamuistomerkkiin, kuten esimerkiksi: ”Kaikki paitsi elämä on turhaa” tai ”Voi olla, että vihdoin pääsen uneen”.

Kalevankankaan hautausmaalla on hyvät opasteet, joiden avulla löytää helposti monien merkkihenkilöiden viimeisen leposijan, mutta yksi puute opasteessa on. Siitä puuttuu maininta paikasta, jolle Olof Palme ammuttiin. Jos tieto olisi kerrottu, saattaisi paikka olla monien matkailijoiden tutustumiskohde.

Kalevankankaalle ammuttu Olof Palme oli Tukholman kadulle ammutun saman nimisen pääministerin setä. Vanhempi Palme kuului ruotsalaiseen vapaaehtoisprikaatiin, joka keväällä 1918 rynnäköi äärimmäisen urhoollisesti, mutta samalla myös äärimmäisen tyhmästi päin punikkien kuularuiskuja. Vanhoissa hautakivissä näkyy vieläkin luotien arpia.

Kommentit (0)

Alli Kuusinen oli Kalle ja Laina Päätalon vuokraemäntä. Hänen suhteensa vuokralaisiin, varsinkin Kalleen, muodostui hyvin läheiseksi. Jopa niin läheiseksi, että suorasanaista Allia lainatakseni Kalle taisi jonkun kerran jopa vuokraemäntänsä teurastaa. Meillä Savossahan teurastamisella on vähän toinen merkitys kuin Hämeessä.

Kalle Päätalo on nuorena vähän liiankin innokas noissa seksuaalihässimisasioissa ja sen asian vuoksi ensimmäinen avioliitto päätyikin eroon. Muutakin harmia Kallen innokkuudesta seksuaalihässimiseen aiheutui. Hänhän joutui kaksikin kertaa Lahden tyttölyseolle hoidettavksi kupan vuoksi.

Sotasairaalaksi muutetussa tyttölyseossa hoidettiin miehistöön kuuluvien sukupuolitauteja ja upseerien ratsastuksessa aiheutuneita hiertymiä tai ainakin niin kerrottiin. Olen sitä mieltä, että Kalle Päätalo-päivät tulisi joskus järjestää myös Lahden tyttölyseolla.

Kalle Päätalo oli innokas naisten mies, mutta hän oli tässäkin asiassa pelkkä oppipoika Rousto-Villen rinnalla, joka oli Kassun oppi-isä tämän opetellessa kirvesmieheksi. Ville oli sikäli Alli Kuusista astetta romanttisempi ihminen, että hän puhui roustoamisesta eikä teurastamisesta.

Roustoamisistaan hän kertoili rakennustyömaalla niin innokkaasti, että ansaitsi sillä vallan kunnioitusta herättävän lisänimensä. Tosin kerran hän pyöräili työmaalle hyvin onnettoman oloisena ja pyysi, että nimi muutettaisiin Luokki-Villeksi.

Hotelli-investointi Uukuniemelle lienee erinomaisen kaukaa viisas hanke, koska idänmatkailulla on näillä näkymin erinomaisen hyvät kehittymisen edellytykset paikkakunnalla. Nimittäin varmaa on, että rajan taakse Rautuun on presidentti Putinin ilmeisen säästäväinen serkku sijoittanut ainakin osan säästöistään ja sinne on valmistumassa Formula-ykkösille suunniteltu rata. Lienee vain ajan kysymys, koska runsaasti turistivirtoja paikalle houkutteleva Venäjän osakilpailu ajetaan niin lähellä Uukuniemeä, että kauniina tyynenä kesäiltana kilvanajon äänet kantautuvat Pyhäjärven rannalle asti.

Lisäksi unohtaa ei sovi myöskään sitä, että Venäjällä suunnitellaan peräti uuden tiedekaupungin perustamista Uukuniemen rajanaapuriin Kurkijoelle. Uskon, että moni kansainvälisen tason tiedemies ja muu erityisosaaja tulee vielä jatkossa hyödyntämään Hotelli Uukuniemen palveluja ja vieläpä isolla rahalla.

Kommentit (0)

Kejonen ei tuotannossaan erityisemmin ylistänyt synnyinkaupunkiaan Kuopiota. Syynä asiaan voi olla vuonna 1964 tapahtuneet nailonsukkamurhat. Nimittäin ainakin hyvän tarinan mukaan Kejonen oli ensimmäinen murhien vuoksi pidätetty. Häntä ilmeisesti pidettiin epäilyttävänä tyyppinä, koska harrasti jazz-musiikkia, joka oli sen ajan Kuopiossa todella uutta ja epäilyttävää.

Koska Kejonen ei tunnustanut nailonsukkamurhia, niin ainakin hyvän tarinan mukaan seuraavaksi  pidätettiin kaupungin kaikki parrakkaat miehet. Heistäkään ei kukaan tunnustanut, joten seuraavaksi vangittiin mies, jota nimeltä mainiten pidettiin  lehdistössä syyllisenä. Hänet oli nimittäin nähty matkustavan Kuopiosta Suonenjoelle tuore naarmu kasvoissaan.

Naarmumieskään ei suostunut tunnustamaan ja lopulta kiinni otettiin 17-vuotias parturioppilas, joka tuomittiin sittemmin kahdesta taposta ja raiskauksesta sekä homostelusta 15 vuodeksi vankeuteen. Nuorimies ilmeisesti etsiskeli toiminnallaan seksuaalista identiteettiään. Muistelen tämän nuorukaisen olleen Kuopion kasarmin kasvatteja, kuten myös Martti Ahtisaari, Silvo Sokka ja Juhan af Gran olivat ja jotka myös ovat niittäneet mainetta jopa  Kuopion ulkopuolellakin.

Kommentit (2)

Ja mikäli oikein muistan, niin Raamatun mukaan myös partansa rajaajat, mitä se sitten tarkoittaakaan, tulisi tappaa. Muistelenpa myös, että Raamattu sanoo, että se, joka sapattina, eli perjantaina tekee työtä, tulee surmata. Itsekin pyrin tuon vuoksi välttämään perjantaisin kaikenlaista työntekoa. Myös kaikki huorintekijät raamattu määrää kivitettäviksi ja itse olen ajatellut mennä pikkujouluja seuraavana päivänä töihin kivikassin kanssa ja heitellä kivillä kaikkia niitä, joita huorinteosta epäilen. Ja kun oikein muistiani pinnistän, tulee mieleeni, että myös kaikki ne, jotka ovat avioeron jälkeen pariutuneet, pitäisi myöskin kivittää.

Lopuksi korostan vielä sitä, että Raamattu määrää surmaamaan kaikki amalakelaiset ja tietysti tätäkin määräystä pitäisi pyrkiä noudattamaan, mutta itse en ole vielä tavannut yhtään amalakelaista. Israelissa on saanut kannatusta näkemys, jonka mukaan palestiinalaisiksi kutsutut ovatkin oikeasti amalakelaisia.

Kommentit (0)

Itse olen miettinyt, mistä taivalkoskelaisten kuusamolaisvastaisuus johtuu ja luulenpa keksineeni syyn. Elikkä Taivalkosken savotoihin saapui paljon Kuusamon miehiä ja nämä herättivät kateutta, koska kuittasivat usein taivalkoskelaisia miehiä paremman tilin.

Se, että kuusamolaisten tienestit olivat keskimäärin taivalkoskelaisia parempia, johtui siitä, että Kuusamosta Taivalkoskelle lähtivät etupäässä rivakat miehet, laiskemmat jäivät makoilemaan kotinsa uuninpankoille. Ja onhan lisäselitys vielä sekin, että kuusamolaisia on monta kertaa taivalkoskelaisia enemmän, joten isommasta populaatiosta löytyy myös enemmän huippuyksilöitä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että valtakunnan syyttäjän tulisi ajatuksella lukea Kalle Päätalon tuotanto ja ryhtyä tarvittaessa toimiin kuusamolaisiin kohdistuvaa vihapuhetta sisältävien kirjojen poistamiseksi kaupoista ja kirjastoista.

Kommentit (2)

Tuosta kuvasta tulee mieleeni se, kuinka alakansakoulun opettaja Irja Turtiainen kysyi vuonna 1964, onko meistä joku nähnyt n……ä. Selänteen Pekka oli ainoa, joka kertoi nähneensä n…..n herättäjäjuhlilla.  Itse näin ensimmäisen afroafrikkalaistaustaisen henkilön vasta vuonna 1976 Helsingissä. Suonenjoella tosin oli nähty afroafrikkalainen mies jo pari vuotta aiemmin, mutta itse en ollut näkijöiden joukossa. Hän oli ollut itkemässä Suonenjoen Alkon oven vieressä ja Kärkkäälässä epäiltiin asian liittyvän jotenkin Alkon raittiuskampanjaan.

Tuossa aapisen sivulla ihmetyttää myöskin punanahkaisen i……n kuva. I…..t eivät muuten ole läheskään niin punanahkaisia kuin vaikkapa itse ja monet muutkin suomalaiset. Olen yrittänyt keksiä soveliasta nimitystä kuvan henkilölle, mutta en tähän hätään sellaista keksi. Nimitys Amerikan alkuperäisväestön edustja on hieman harhaanjohtava, koska myös ihmisryhmä, jota ennen kutsuttiin e……ksi, on Amerikan alkuperäisväestöä. Ehkä inuiittinimitys tästä kansasta olisi hyväksyttävissä oleva vaihtoehto.

Muuten itse pentuna en millään ymmärtänyt intialaisten ja i…..en eroa ja senkin vuoksi i…….lle oliis hyvä keksiä nimitys, joka ei loukkaa ketään. Mielestäni nimitys intialainen ei ole loukkaava.

Kommentit (2)

Viime viikolla Kups pelasi itsensä jatkoon Euroliigassa dramaattisten vaiheiden jälkeen ja koska olen pessimisti enkä sen vuoksi  juurikaan koe pettymyksiä elämässäni, olin varma, että tänään Rovaniemellä joukkue on hätää kärsimässä. Ehkä niin onkin, mutta ensimmäisen puoliajan jälkeen kuopiolaiset  johtavat 0-2. Kolmesta laukauksesta kaksi on mennyt maaliin, joten harvinaisen tehokkaasti savolaiset ovat pelanneet. Aiemmin päivällä HJK laukoi seitsemän kertaa kohti Hongan maalia, mutta siitä huolimatta jäi maalittomaan tasapeliin.

Nyt näyttää Kupsin kannalta hyvältä, koska joukkue näyttää nousevan tasapisteisiin HJK:n kanssa, vaikka sillä on yksi ottelu vähemmän pelattuna. On lähellä, että Kups uusii hyvinkin mestaruutensa, sillä epäilen, että koronan vuoksi kausi jää kahteen sarjakierrokseen, joten montaa peliä ei ole enää jäljellä.

Kommentit (0)

Huomasinpa alla olevasta Kups-Bratislava-ottelun kohokohdista kertovasta videosta, että vaikka ottelu piti pelata tyhjille katsomoille, niin kyllä siellä Mölymäen aidan takana näytti olevan suuri joukko innokkaita jalkapallon ystäviä tirkistelemässä kentällä täysin maamme hallituksen kieltoja ja käskyjä uhmaten. Saattaa olla, että ensi torstaina olen itsekin tirkistelijöiden joukkossa. Joku aloitteellinen Mölymäen tornivuokratalojen asukas voisi muuten alkaa myydä isolla rahalla pääsylippuja parvekkeelleen, sillä Mölymäen tornitalojen parvekkeilta on parahultainen näkymä pelikentälle.

Ääneen asiaa ei pitäisi sanoa, mutta vaikka olen pessimisti, jollainen ei elämässään juurikaan koe pettymyksiä, uskon, että Kups lähtee vahvana ennakkosuosikkina torstai-illan otteluun. Liettua ei ole kaksinenkaan jalkapallomaa ja luultavasti liettualaisilla on vähille rahoilleen muutakin käyttöä, kuin ostaa niillä afroafrikkalaistaustaisia vahvistuksia, joiden varassa Kupsin menestys pitkälle lepää, kun se kamppailee Eurooppa-liigan mestaruudesta.

Kups-Slovan Bratislavin-pelin prhaat palat näkee tästä linkistä:

https://t.co/2KvT4eJLVg?amp=1

Kommentit (0)

Ensi sunnuntaina KuPS kohtaa näillä näkymillä Ropsin Rovaniemellä,  keskiviikkona HIFK:n kotikentällään, seuraavana päivänä torstaina joukkue todennäköisesti voittaa Liettuan mestari Suduvanin kotikentällään, sunnuntaina kuopiolaiset pelaavat Maarianhaminassa sikäläistä IFK:ta vastaan, sitten seuraakin kolmen päivän huili, kun joukkue matkaa torstaiksi joko Tukholmaan tai Romaniaan Euro-otteluun ja seuraavana päivänä vastaan tulee Tampereen Ilves Kuopion kotikentällä, jonka jälkeen alkaa kuitenkin palauttava vajaan kahden viikon maaottelutauko.

Nähtäväksi jää, tulevatko Palloliiton herrat järkiinsä ja vapauttavat kuopiolaiset puolustamaan maamme mainetta Keski-Euroopan rahakentillä ja muuttavat Veikkausliigan kireää ottelutahtia. Voi tietysti myös olla, että koronavirus pelastaa tilanteen, sillä käsittääkseni sekä Ruotsi että Romania ovat rajatapauksia matkustelun suhteen.

Ehkäpä asia järjestyy niin, että ruotsalaiset ja romanialaiset saapuvatkin pelaamaan koronavapaaseen Kuopioon ja varsinkin Romanian pojille saattavat Keskuskentällä puhaltavat Kallaveden hyiset tuulet olla pelillisesti hyvin hyydyttävä tekijä ? Se sitten saattaisi tarkoittaa sitä, että ikiaikainen unelmani hyvinkin toteutuu ja FC Barcelonan miljardöörit juoksevat liukastellen helmikuulla Kuopion hyyhmäiselle Keskuskentällä ties mikä paikka kylmästä sinisenä.

Kommentit (1)

Olen ajatellut, että Aamu-tv:n mitään sanomattomat poliitikkojen tyhjänpäiväiset keskustelut, joissa ei koskaan mitään sanota, ei ainakaan suoraan, voisi korvata suoralla lähetyksellä Evakkotaival-baarista lähetettävällä tv-lähetyksellä. Silloin kuultaisiin harvinaisen selviä ja suoria kannanottoja asioihin.

Viimeksi Evakkotaival-baarissa sain selvyyden yli 37 vuotta minua askarruttaneeseen kysymykseen. Nimittäin, kun  satunnainen matkailija kääntyy Uukuniementieltä Värtsintielle, niin sitä noin 100 metriä kulkiessaan näkee hän noin kymmenen metrin päästä tiestä tien länsipuolella noin viisi metriä halkaisijaltaan olevan ja noin kaksi metriä syvän montun.

Itse olen pitänyt sitä selvänä pommikuoppana, mutta kukaan paikkakuntalainen ei ole osannut kertoa montun tarinaa. Itse epäilin, että ehkäpä Talvisodan aikaan vihulainen yritti tuhota noin puolen kilometrin päässä seisovan Uukuniemen kirkon, kuten Kesälahdenkin kirkolle tehtiin, mutta että harvinaisen epätarkka pomminheittäjä on ollut asialla.

Mutta eipä liity kuvan kraateri Talvisotaan, vaan Jatkosotaan. Evakkotaival-baarista löytyi miehenpuoli, joka tiesi kertoa, että sodan alussa Puna-armeijan pommikone oli joutunut suomalaishävittäjän ahdistamaksi ja pudottanut hätäpäissään summamutikassa lastinsa Uukuniemen yllä. Muutama muukin pomminmonttu  kuulema löytyy lähimaastosta.

Tyrkkö ei tietysti ollut Urkin ainut nainen, johon tämä oli suhteessa, vaan niitä oli muitakin, ja siinäpä olisikin oivallinen väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle lisenssille. Itseäni on kiehtonut varsinkin Kekkosen suhde Anita Hallamaan ulkopoliittisessa mielessä. Eli pitikö Kekkonen jalkavaimoaan ja jalkavaimonsa miestä Moskovassa sen vuoksi, ettei hänen tarvinnut monilla Moskovan matkoillaan yöllä yksin nukkua.

Vai pitikö Kekkonen jalkavaimoaan sen vuoksi, että pystyi ulkopoliittisista syistä pitämään maamme ulkopolitiikan kannalta tärkeimmällä paikalla Moskovan suurlähetystössä sairautensa vuoksi lähes puhetaidotonta miestä. Tai ainakin yleisesti valitettiin, ettei pitkäaikaisen suurlähettilään puheesta saanut juuri selkoa.

Se saattoi kuitenkin olla Kekkosen suurta ulkopoliittista viisautta, että suurlähettiläänä pidettiin miestä, jonka puheesta ei juuri selvää saanut. Näin varmistettiin se, ettei hän puhunut sivu suunsa. Muistan, että asianajaja Matti Wuorta pidettiin aikoinaan maamme viisaimpana miehenä sen vuoksi, ettei hänen puhettaan juuri kukaan ymmärtänyt ja sen vuoksi hänen luultiin puhuvan viisaita.

Kommentit (0)

Mutta ei ole enää Koivukylä rauhaton paikka,mikäli yhtään on uskominen Odinin sotureiden matkailuelokuvaa. Edukseen on lähiö muuttunut. Syykin on selvä. Pitkälle alkoholisoituneet kantasuomalaiset ovat muuttaneet muuanne ja tilalle ovat tulleet islaminuskoiset maahanmuuttajat, jotka eivät juopottele ja jotka kasvattavat nuorisonsa hyviin tapoihin. Musliminuoret eivät hillu humalassa yömyöhällä Koivukylän kaduilla.

Ainut levottomuutta herättävät ihmiset Odinin sotureiden matkailuelokuvassa ovat itse Odinin soturit, jotka edustavat väkivaltaista germaanista Odin-jumalaa, joka on meille suomalaisille vieras väkivaltainen paperiton maahantunkeutuja. Meidän suomalaisugrilaiset jumalolentomme, eli esimerkiksi Tapio, Ahti ja Sampsa Pellervoinen, ovat rauhantekijöitä.

Huonosti istuu germaaninen sotaisuus ainakin meihin itäsuomalaisiin. Tuossa Odinien matkailuelokuvassakin vastaantulija epäilee porukan johtajaa, joka lienee puheennuotista päätellen Savon poekia, ortodoksiksi. Hän nimittäin muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan enemmänkin Valamon munkkia kuin jotain saksalaista SS-miestä tai länsieurooppalaista skinhediä.

Odinin sotureiden Koivukylästä kertovan matkailuelokuvan voi katsoa tästä linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=P0LMVdvolfE

Kommentit (5)

Toimitusjohtaja Martin Saarikangas on nykynäkemykseni mukaan massiivisin Veikkausliigassa pelannut pallotaituri. Arvoisin silmämääräisesti hänen pelipainokseen noin 130 kilogrammaa. Lisäksi hän on vanhin maamme ylimmällä sarjatasolla pelannut jalkapalloilija, koska debyytti- ja samalla myös jäähyväisottelua pelatessaan hän oli ehtinyt kypsään 57-vuoden ikään. En muista urheilusivuilla käytetyn miehestä määritelmää ”lupaava tulokas”.

Saarikangas on pelannut Veikkausliigassa peräti kaksi kertaa, eli ensimmäisen ja viimeisen kerran. Tämä tapahtui vuonna 1994 Hjk:n ja Tps:n kohtaamisessa, jossa mies vahvisti turkulaisten rivejä muutaman minuutin. Siitä huolimatta Hjk voitti ottelun 3-0. En ole ihan varma, nousiko polvivaivainen Saarikangas avauskentälliseen pelkästään pelillisten kykyjensä vuoksi. Taustalla saattoi myös olla se, että laivanrakennusyhtiö Masa-Yards sponsoroi Tps:a.

Ylen Arkistosta löytyvien tietojen mukaan polvivaivoista kärsineen toimitusjohtajan pelaamista Suomen korkeimmalla sarjatasolla pidettiin erityisen haitallisena suomalaisen jalkapallon uskottavuudelle. Selityksiä penättiin niin seuralta kuin toimitusjohtaja Saarikankaalta itseltään. Saarikangas pahoitteli tapausta henkilökohtaisesti ja kertoi olleensa itse siinä uskossa, että hänen oli tarkoitus suorittaa vain ottelun avauspotku. Toimitusjohtajan mukaan kyse oli TPS:n arviointivirheestä.

Kommentit (0)

Trumpin kiuruvetisistä sukujuurista uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat 1.4.2017 ja jutun totuusarvoa lisää valokuva, joka todistaa eittämättä Pentti ja Tauno Kärkkäisten kaksoisveljesten hämmästyttävän yhdennäköisyyden Usa:n päämiehen kanssa. Elämäntyönsä Pentti ja Tauno Kärkkäinen ovat tehneet vähän erilaisissa hommissa kuin Amerikan sukulaismies eli metsurin ammatissa Kiuruveden Rapakkojoella.

Jos nyt oikein hakemalla hakee jotain Trumpin ja Kärkkäisen veljesten toisistaan erottavaa piirrettä, niin se löytyy hiuslaitteista. Kärkkäisten kaksoisveljesten hiuslaite ei ole aivan Trumpin hiuslaitteen kaltainen, mutta toinen veljeksistä on korvannut tämän puutteen Trumpin hiuslaitetta muistuttavalla karvahatulla.

Kuten olen aiemmin kertonut, on Ylä-Savo muutenkin kunnostautunut suurmiesten ja -naisten tuottamisessa. Savon Sanomat kertoi pian Usa:n vuoden 1968 presidentin vaalien tuloksen selvittyä, että uusi presidentti  Richard Nixon oli alunperin Kiuruveden Nikkisiä. Itse uskon miehen olleen samoja Nikkisiä kuin legendaarinen työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen, Kiuruveden Teräs.

Ylä-Savosta on lähtöisin myös Venäjää pitkään hallinnut Romanovien keisarisuku. Pietari Suuren vaimo oli Iisalmen Kauhasia, joiden pappishaara otti nimekseen Argillander. Niinpä keisarinna Elisabeth Suuri oli oikeammin nimeltään Kauhas-Ellu. Tästä asiasta uutisoi ensimmäisenä Iisalmen Sanomat, mutta Savon Sanomat on sittemmin vahvistanut asian paikkansa pitävyyden.

Savon Sanomien jutun voi lukea tästä linkistä:

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Varo-vaan-Donald-

Trump-t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4-tulevat-

K%C3%A4rkk%C3%A4isen-kaksoset/958274

Kommentit (2)

Naarasleijonien viimeöinen voitto on yksi naisurheilumme suurimmista yllätyksistä. Se on melkein samaa luokkaa kuin Cortinan olympialaisten naisten viestikulta. Hiihdon päävalmentaja Veli Saarinen oli todennut tytöillemme ennen starttia, että kolme minuuttia häviätte venäläisille. Saarinen ei paljoa naishiihtäjiä arvostanut. Ainoat valmennusohjeet Siiri Rantasen mukaan olivat, että treenatkaat puolet siitä, mitä miehet ja muistakaa syödä tukevasti ennen harjoituslenkille lähtöä.

Cortinassa ylivoimaisina pidetyt venakot sortuivat voiteluun ja niinpä viimeisellä osuudella Siiri ”Äitee” Rantanen nosti jännittävien vaiheiden jälkeen Suomen voittoon. Tiilikais-Pekan dramaattinen selostus Cortinan viestistä löytyy vieläkin netistä. Nykyään ei enää yhtä hyviä ja miehekkäitä selostuksia kuule, sillä nykyajan selostajat rääkyvät liikaa toisin kuin Pekka tai vaikkapa jalkapalloselostaja Aulis Virtanen, joka maalin syntyessä totesi vain ihan tyynesti, että ”siellähän se sitten on”, jonka jälkeen selvästi kuului, kuinka mies imaisi rauhallisesti Boston-savukettaan.

Mielestäni tuo Tiilikaisen selostus on hieman leikattu versio, koska luotettavista lähteistä olen kuullut, että siinä vaiheessa kun Siiri Rantanen alkoi saavuttamaan venakkoa, niin Pekka selosti, että ”ja nyt Siiri Rantanen huohottaa raskaasti ja rako kapenee koko ajan”, jolloin joku Savon ukko oli kuulemma tokaissut, että ”pitteepä hankkia eukollekin sukset”, mutta tätä pätkää selostusnauhalta ei löydy.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomen-naisille-cortinan-

viestikulta#media=5196

Suomen ainut junaryöstö tapahtui Kausalassa joskus iloisella 50-luvulla ja tekoon syyllistyi siihen aikaan tunnettu vilkas karjalaissyntyinen ammatti- ja taparikollinen Johannes Mononen, joka siihen aikaan asusti Somerolla sukulaistensa luona. Kylällä liikkuessaan hän vakuutti paikkakuntalaisille, että ”älkää peljätkö, mie olen nyt lomalla”.

Johannes Monosen veli Uuno Unto Mononen, joka sittemmin vaihtoi nimensä Unto Uuno Monoseksi, on nykyään suomalaisille tutumpi nimi, koska hän kunnostautui säveltäjänä, jonka Satumaa-tango kilpailisi hyvin vahvasti Finlandian kanssa, mikäli järjestettäisiin kansanäänestys uudesta kansallislaulusta. Tosin Monosen ura jäi valitettavan lyhyeksi, koska mies menehtyi pistoolin laukaukseen jo 38-vuotiaana. Vieläkin spekuloidaan sillä, että oliko kyseessä itsemurha vai vahingonlaukaus.

Monosen muolaalaiset evakkoveljekset olivat monipuolisesti lahjakkaita, koska veljeksistä kolmas kunnostautui kestävyysjuoksijana. Kyläkilpailuissa hän juoksi 5000 metriä ihan 15 minuutin pintaan, joka olisi nykyäänkin kova aika, vaikka juoksi matkan ilman vetoapua. Pitäjänlehden urheilutoimittaja hieman ihmetteli Monosen valitsemaa taktiikkaa, koska vaikka hän juoksi ylhäisessä yksinäisyydessä, otti hän välillä matkan aikana kovia spurtteja.

Kommentit (0)

Yhtä ja toista on sattunut maamme poliitikoille, mutta erikoisen paljon on sattunut Teuvo Hakkaraiselle, josta tietääkseni kaavaillaan tulevien presidentinvaalien mustaa hevosta. Merkillisin Teukan, nykyään julki usovaisen miehen, toilailuista on kirkonryöstö. Vallan aikamiehenä, eli 26-vuotiaana, jolloin ei enää yleensä eletä murrosiän pahinta kuohuntavaihetta, hän vei kavereidensa kanssa Suomussalmen kirkon hopeat ja ehtoollisviinit ja sai siitä 9 kk ehdollista vankeutta. Luultavasti hopeat saatiin takaisin kirkolliseen käyttöön, mutta arvaan, että kristuksen veren varkaat ehtivät nauttia tuulensuojaan.

Kirkkojen ryöstely on Suomessa hyvin harvinaista, vaikka ainakin maalliset turvajärjestelyt ovat vaatimattomat. Muistan ainoastaan yhden toisen tapauksen maamme kirkkohistoriasta. Edesmenneen Topi Sorsakosken kaverit murtautuivat Ähtärin kirkon sakastiin ja veivät sieltä ehtoollisviinit. Teko selvisi nopeasti, koska pienellä paikkakunnalla herätti huomiota muudan nuorukainen, joka kaupitteli ohikulkijoille viinipulloja, joiden etiketissä oli risti. Eräs varasporukan sankari tosin onnistui pakenemaan pitäjän sankarihautausmaalle asti, josta hänet löydettiin sammuneena.

Kommentit (0)

Jan Vapaavuori on pahimmassa lättähattuiässä saanut tuomion varkaudesta ja törkeästä pahoinpitelystä, ja monille muille tällainen henkilöhistoria olisi este rehellisiin töihin pääsemiselle, mutta Vapaavuoren kohdalla näin ei käynyt. Tämä asia olisi syytä kertoa kaikille nuorisorikollisille opettavana esimerkkinä. Varastelu ja väkivaltarikokset estävät siivoojan, vartijan, poliisin tai sotilaan uralle pääsemisen, mutta poliitikon uralle ne eivät ole este, vaan korkeintaan hidaste.

Muuten Vapaavuoren käyttäytymisessä olen aina vaistonnut jonkinlaista nöyryyttä, jonka elämä on hänelle opettanut. Luulen hänen ymmärtävän myös niitä ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Ilmeisesti saman asian huomasivat myös monet äänestäjät, koska mies sai lähes 30.000 ääntä, joka on maamme historian ennätys.

Kommentit (1)

Teuvo Hakkaraisen menestys äskeisissä kuntavaaleissa oli kohtalainen. Pienessä Viitasaaren kunnassa 157 äänestäjää katsoi Teukan olevan paras mies päättämään kunnan asioista. Hakkaraisen kannatus on erikoista kyllä korkeampaa Viitasaaren ulkopuolella, ja kun kerran asiasta kysyttiin Hakkaraisen uskovaiselta ja rehelliseltä äidiltä, tämä arveli poikansa vähäisen kannatuksen kotikunnassaan johtuvan siitä, että viitasaarelaiset tuntevat meijän Teuvon hyvin.

Itse epäilin, että  Hakkaraisen poliittinen ura olisi päättynyt taannoiseen ns.kikkelikuvakohuun. Miehen kännykästähän oli lähetetty eräälle naisenpuolelle kuva Hakkaraisen ns. etuveitikasta, jollainen tapaus sivistyneessä maailmassa, varsinkin korkean moraalin Usa:ssa, olisi välittömästi johtanut poliittisen uran päättymiseen ja jopa vankeusrangaistukseen seksuaalisen häirinnän vuoksi, mutta meillä takapajulassa asia synnytti vain selkäkeikkanauruja.

Tosi asiassa Hakkaraisen poliittinen suosio vain nousi tapauksen johdosta, koska ilmeni, ettei mies itse ollut syyllistynyt asiaan. Teukka oli ainoastaan väsynyt perusteellisesti saunareissullaan ja sammunut kuin saunalyhty, jonka jälkeen miehen hyvät kaverit olivat hänen omalla kännykällään kuvanneet salaa kännykän omistajan ns. etuveitikan ja lähettäneet sen kännykästä löytyneeseen muudan naisenpuolen numeroon. Hakkaraisen kannattajat ymmärtävät tapahtuneen, koska kerrankos mies nyt kännissä saunaan sammuu.

Erikoista Reinhard Heydrichin elämässä oli myös se, että hänen persoonansa kytkeytyy huomattavalla tavalla myös Suomen kulttuurihistoriaan. Nimittäin Hakaristirouvat-kirjasta sain tietää, että merkittävä suomalainen kulttuurivaikuttaja Mauno Manninen avioitui vuonna 1965 leskirouva Lina Heydrichin kanssa, joka oli tiettävästi elämänsä loppuun asti vakaumuksellinen kansallissosialisti.

Erityisen erikoista kyseisessä avioliitossa oli se, että kulttuurivaikuttaja Mauno Manninen avioitui naisen kanssa. Yleinen näkemys oli nimittäin se, ettei Mauno tytöistä tykännyt lainkaan. Wikipedian mukaan liitto päättyikin nopeasti eroon, mutta on olemassa myös näkemys, että kun Lina Heydrich kuoli vuonna 1985, hän olisi edelleen ollut sukunimeltään Manninen eli siis tavallaan Savon tyttö siis oli hänkin, koska Mannisen suku on Kangasniemeltä.

Pitkälle alkoholisoitunut Mauno Manninen oli kuollut jo vuonna 1969 54-vuotiaana. Sitä ennen hän oli ehtinyt hävittämään omat rahansa sekä ison osan kirjailija äitinsä Anni Swanin rahoista Intimiteatteria pyörittäessään. Maunon Mannisen isä oli runoilija Otto Manninen ja hänen muistihirmu veljensä Antero Manninen kilpaili tasapäisesti Esko Kivikosken kanssa Suomen viisaimman miehen tittelistä.

Anni Swan, joka oli siis Prahan teurastajan lesken anoppi, on ollut jo lähes 60 vuotta suosikkikirjailijani ja hänen teoksensa Väiski Vemmelsääreen seikkailut on jättänyt persoonaani lähtemättömän jäljen.

Kommentit (0)

Ilkka Kanerva, Lokalahden Leisku, 28.1.1948, 174 cm, 72 kg

100m 11,7 s

400m 52,2 s

korkeus 1.70 cm

seiväs 3.30 cm

pituus 6.07 cm

Antti O. Arpos-vainaa viestitti minulle aikoinaan, että Tilastopajalta puuttuu jostain syystä Ilkka Kanervan paras laji, joka oli 400 metrin aitajuoksu. Se on ainoa laji, jossa hän pääsi jopa parina vuonna Suomen 100 parhaan joukkoon. Hän juoksi 1967 ajan 58,6 (93. sija) ja 1968 ajan 58,2 (72. sija). Taakse jäivät tilastoissa esimerkiksi sellaiset tekijämiehet kuin Into Turvanen ja Jouko Elevaara (molemmat 58,9).

Lisäksi muistelen jostain lukeneeni, että Kanerva on voittanut joskus kansanedustajien lumipallonheittokilpailun peräti noin 90 metrin kaarellaan, joka on hirmuinen tulos, sillä kanssakilpailijoille tuotti vaikeuksia ylittää 30 metriä. Kanervan luontainen testosteronitaso lienee siis poikkeuksellisen korkea, johon ominaisuuteen viittaavat myös miehen muut saavutukset.

Ilkka Kanervasta tuli sattuneesta syystä mieleeni, että jostain merkillisestä syystä Perussuomalaiset eivät ole asettaneet puheenjohtajaehdokkaakseen Olympiakomiten pj-kilpaan  kansanedustajaa ja kehonrakentaja Kike Elomaata, joka nosteessa olevan puolueen naisedustajana saattaisi olla kisassa esimerkiksi tunnettuja urheilumiehiä Ano Turtiaista, Juho Mäenpäätä tai Teuvo Hakkaraista selvästi vahvemmalla. Sikäli Kikellä on yhtymäkohtia Ikeen, että he ovat ainakin melkein sukulaisia. Nimittäin ainakin hyvä tarinan mukaan Kaneravan keinosiementäjä isä on vieraillut Kiken lapsuuden kodin maitotilalla siemennystehtävissä.

Kommentit (0)

Niin yllättävää kuin se onkin, niin hullu diktaattori Hitler oli kotioloissa hillitty herrasmies. Julkisessa esiintymisessään hän ei sitä ollut. Luulen, että Donald Trumpissa on paljon samaa. Sen sijaan Saksan Liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt, joka jäi historian lehtiin rauharakentajana, oli ilmeisesti toisenlainen persoona. Muistaakseni Wolf Halsti kertoo jossain kirjassaan, että oli nähnyt Brandtin simputtavan kovasti sihteeriään. Hitlerin sihteeri sen sijaan muisteli esimiestään erittäin miellyttävänä leppoisna herrana. Psykopaatithan osaavat olla halutessaan myös hurmaavia.

Samalla tavalla tullineuvos Veikko Vennamoakin muisteltiin tullilaitoksen henkilökunnan keskuudessa leppoisana esimiehenä. J. K. Paasikiveä pidetään yleensä täydellisenä räyhääjätyyppinä, jota yritettiin jopa pankinjohtajauransa aikana saada työkyvyttömyyseläkkeelle mielenvikaisuuden perusteella, mutta se ei onnistunut, kun häntä tutkinut psykiatri ei pitänyt miestä mielenvikaisena, vaan pelkästään vaille kotikasvatusta jääneenä. Sen sijaan Kultarannan henkilökunta muistaa J. K:n leppoisena pappana. Nähtäväksi jää, muistellanko esimerkiksi Tarja Halosta tai Sauli Niinistöä yhtä hyvällä.

Kommentit (0)

Eilen uutisoitiin, että Viipurin suurelta osin omistava liikemies Aleksandr Petrov on löytynyt kuolleena Säkkijärven olettaakseni vaatimattomalta kesämökiltään. Hänen kerrotaan kuolleen kiikarikiväärin luotiin ja jos tapaus olisi sattunut Suomen puolella, pidettäisiin sitä hirvenmetsästykseen liittyvänä valitettavana tapaturmana, mutta itärajan takana asialle löytyy muitakin selityksiä.

Pahaa pelkään, että  innokkaana moottoriurheilumiehenä tunnetun Aleksandr Petrovin kuolema aiheuttaa sen, etteivät uukuniemeläiset pääsekään nauttimaan Fomula I:n osakilpailuista Raudun moottoriradalla, jonka omistaa Vladimir Putinin serkku-poika. Suurliikemies Petrov toimi jopa Formula I-tuomarina ja hänen Viipurin raketiksi kutsuttu poikansa Vitali Petrov sijoittui Australian osakilpailussa vuonna 2011 Lotus-Renaultillaan kolmanneksi.

Sekä Sortavalan että Viipurin oligarkit ovat poistuneet yllättäen tuonilmaisiin ja niinpä Käkisalmen oligarkin olisi mielestäni syytä noudattaa lähiaikoina erityistä varovaisuutta.
Kommentit (0)

Hieman ihmettelen sitä, ettei maassamme vallassa olevalla punavihreällä rintamalla ole asettaa ehdokasta yhteiskunnallisesti tärkeään olympiakomitean puheenjohtajan virkaan. Itse esittäisin punavihreän rintaman ehdokkaaksi entistä työläishiihtäjää ja maailmankuulua hiihtovalmentajaa Kari-Pekka Kyröä. Olen nähnyt ja kuullut miestä muutama vuosi sitten Kuopion kaupungintalolla arkkipiispa Leon vieraana, kun hän kävi kertomassa Lahden mömmönhiihtojen tapahtumista ja sain silloin miehestä sen vaikutelman, että hänessä olisi ainesta vaikka kovahermoiseksi kriisiaikojen pääministeriksi, jonka ilme ei värähtäisi kovissakaan paikoissa, vaikka vastassa olisi itse Putin.

Muistanpa, miten nuoruudessani silloinen SMP-puolue, jonka tunnuslauseena oli muistaakseni SMP – neljä kirjainta joihin voi luottaa, lupasi poistaa maastamme työttömyyden sanotaan nyt vaikka neljässä kuukaudessa. Itse uskon vankasti, että jos K-P Kyrö valittaisiin olympiakomitean puheenjohtajaksi, maamme kilpaurheilu nousisi maailman huipulle sanotaan nyt vaikka neljässä kuukaudessa.

Poliittista kannatustakin K-P:lla varmasti on, koska hänen isänsäkin valittiin juuri valtavalla äänivyöryllä saamelaisvaltuustoon, vaikka hänen saamelaisuudestakaan ei ollut ihan täyttä varmuutta.

Lasivitriinissä Talvisodasta muistuttaa sotasaaliiksi saatu käsintehty ”suomalainen puukko”, kuten esittelytekstissä mainitaan esineen suomalaisuutta korostaen, vaikka kyseessä ei ole mikään tyypillinen perinteinen suomalainen työkalu. Puukko on harvinaisen näyttävä kapistus ja niinpä se on kelpuutettu lahjaksi itse marsalkka Klim Vorosiloville. En keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö tuppi voisi olla perinteistä puhdetyömateriaalia eli lentokonemetallia, jota myös duralumiiniksi kutsutaan.

Pikkuisen mietityttää se, että vitriinissä on esillä myös suomalaisten Talvisodassa käyttämä ”saksalainen kypärä”.  Kypärää katsellessa ajatteli, että tämä saattaa hyvinkin olla sitten ropakantaa, jolla viitataan erheellisesti Suomen saksalaiskytkentöihin. Kotona tarkastin asian tolan netistä. Kyllä saksalaismallisia kypäriä oli suomalaisten käytössä jo talvisodassa, vaikka Saksa ei siihen aikaan suostunut myymään Suomelle sotatarvikkeita. Kypärät Suomi oli ostanut Ranskan ensimmäisen maailmansodan sotasaalisvarastosta heti itsenäistymisen jälkeen 95.000 kappaletta.

Kommentit (0)

Suomen mediasta olen saanut rouva Clintonista sen käsityksen, että siinä on sivistynyt ihminen joka puolustaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja maailmanrauhaa. Venäjän RT-kanavalta opin sen, että hän on todellisuudessa vanha hysteerinen akka ja suoranainen psykopaatti.

Nimittäin pitkin iltaa näytettiin lyhyttä uutispätkää, jossa rouva Clinton toteaa, että ”tulimme, näimme ja sitten hän kuoli”, jonka jälkeen hän päästää hysteerisen selkäkeikkanaurun. Luultavasti tuo uutispätkä on jostain haastattelusta, jossa Clinton kertoo, kuinka Valkoisen talon väki seurasi omassa suorassa erikoislähetyksessään tv:ltä sitä, kuinka USA:n erikoisjoukot kävivät lopettamassa Osama Bin Ladenin ja tämän pojan.

Se surmatyö ei ilmeisesti ollut itsepuolustusta, koska Bin Laden ei yrittänyt vastarintaa, joten kai sitä olisi kansainvälisen oikeuden mukaan sitten kutsuttava murhaksi, joka ei vanhene koskaan, vaikka esimerkiksi Suomen silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, että tapauksen jälkeen maailma oli parempi paikka yrittää elää. Murhaajaksi herra Trump on rouva Clintonia syytellyt, mutta ei tietääkseni Osama Bin Ladenin lopettamisen vuoksi.

Kommentit (0)

Välillä asiantuntijat keskustelivat siitä, mitä eroa terroristeissa ja heidän tuomitsemisessa oikein onkaan. Aleppossa RT-kanavan mukaan Al Qaidan sivuhaara Al Nusra pitää siviilejä ihmiskilpinä ja läntinen maailma silti tuomitsee siellä venäläisten ja Syyrian laillisen hallituksen toimet terrorismin kitkemiseksi, mutta samaan aikaan läntinen maailma tekee samaa Mosulissa hävittäessään sieltä Isisin terroristeja eikä sitä tuomitse kukaan, eivät edes venäläiset.

Välillä ruudussa näytettiin tekstiä PUTIN VS. MUU MAAILMA. Jostain syystä asetelma RT-kanavan mukaan on Putin vs. muu maailma, ei Venäjä vs. muu maailma. Maailman politiikan arkipäivässä on paljon ropakantaa mukana.

Kommentit (0)

Minuakin lähestyi jonkinlainen museon turvallisuuspäällikkö huolestuneena ja vakuutin hänelle, ettei hänellä ole syytä huoleen, sillä muistikirjalla ei ole mielestäni arvoa kuin noin puolen euron arvosta. Siitä huolimatta henkilökunta käynnisti etsinnän eikä mennyt montaa minuuttia, kun etsinnän kohde löytyi. Väitän, ettei Suomessa henkilökunta olisi vaivautunut moisen pikkujutun vuoksi.

Olin pari kesää sitten erään sotahistorioitsija everstin johtamalla matkalla Karjalassa ja tämä eversti kertoi, että ennen hän uskoi, että r——-t (sellaista sanaa hän selvästi kunnioittaen käytti) ovat laiskoja, siivottomia ja epärehellisiä, mutta että hän on matkoillaan joutunut muuttamaan täysin mieltään asiasta. Ja alan erityisasiantuntijana eversti myös vakuutti, että r——-llä on aina ollut hyvät aseet. Sekin on meidän hyvä muistaa.

Kommentit (0)

Kirja loppuu kappaleeseen, jossa tämä maamme jalkapallohistorian viidenneksi paras pelimies pohtii tulevia muistosanojaan ja toivoo, että ne kuuluisivat seuraavasti: ”Hän saapui Mestaruussarjaan alkoholin suurkuluttajana, poistui sieltä alkoholistina. Raitistui, tuhlasi rahansa turhuuksiin, mutta teki tuhannen taalojen paikoista useasti maalin. Rakasti Elinaa”.

Muuten toinen taiteilija-jalkapalloilija Kai Pahlman halusi hautakiveensä painettavan: ”Hän eli aikansa paitsiossa ja potkaisi sitten tyhjää.”.Ja valtakunnanjohtaja Pekka Siitoinin hautakivessä lukee lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Pekka Siitoin eli ja kuoli”.

Kulttuuriarvoja Kultamitalivaimolla ei juurikaan ole, vaan nykykriitikot leimaisivat sen armotta Junttilan tuvan seinäkoristeeksi.  Minusta monet näyttelijät lukevat kuitenkin vuorosanansa selkeästi ja Rautavaara jopa luontevasti, joten kyllä hänellä oli myös näyttelijän lahjoja. Juonensa puolesta Kultamitalivaimo olisi mitä sopivin vaikkapa jonkin kesäteatterin puskakomediaksi ja Seppo Räty saattaisi sopia miespääosaan kuin nyrkki silmään. Naispääosan, eli naispika-aiturin roolin, antaisin Noora-Lotta Nezirille tai Manuella Boscolle.

Rautavaara itse ei elokuvasaavutuksillaan muuten ylpeillyt, mutta piti kuitenkin Synnin jäljet-nimistä elokuvaa, jossa hän näytteli ensilikistäjän roolia, ihan yhteiskunnallisesti merkittävänä filminä. Synnin jäljet rahoitti Väestöliitto, joka pyrki elokuvalla vähentämään sukupuolitautiongelmaa maassamme; sukupuolitautiongelma oli melkoinen ongelma oli melkoinen ongelma tässäkin maassa sodan jälkeen.

Ensilikistäjän roolia esittäneen Rautavaaran mukaan Synnin jäljet-elokuvalla oli niin dramaattinen merkitys sukupuolitautiongelmien ehkäisemisessä, että sen jälkeen syntyi yleisesti käytetty sanonta ”lähti kuin kuppa Töölöstä”.

Kommentit (0)

Tavallaan mainitut ennätysmiehet sopivatkin hyvin tähän urheilun ja alkoholismin suhdetta käsittelevään elokuvaan. Sini Nikkisen edesottamuksista olen joskus aiemmin kirjoittanutkin. Jossain 50-luvun Saksa-maaottelussahan Soini oli ennen keihäskilpailua vieraillut niin ahkerasti Hampurin oluttuvissa, että oli ensimmäistä heittoaan suorittaessaan sen verran juhlatuulella, että oli nakata keihään väärään suuntaan eli saksalaiskatsomoon.

Eräässä Ranska-maaottelussa Nikkinen katosi Pariisin kaduille ja muu joukkue hälytettiin miestä etsimään. Helpostihan mies sitten löytyi, koska erään ravintolan terassin suunnalta kuului äänekäs karjaisu ”vermuttia perkele”. Eli hyvin tuli tämä Suomen mies toimeen ulkomailla, vaikka ei puhunut vieraita kieliä Seppo Rätyä paremmin.

Voitto Hellsten meni sankariurheilijan maineellaan vallan eduskuntaan asti, mutta kansanedustajan ura päättyi rattijuoppoustuomioon. Vode oli yleisurheilumaajoukkueelle niin tärkeä lenkki, että hänelle sallittiin maaottelumatkoilla erivapauksia. Sääntönä miehelle oli se, että kun hän aamuyöstä palaili reissuiltaan, hän ei saanut rymistelyllään herättää muita.

Valto Olenius oli seiväshypyssä Suomen ennätysmies, mutta parhaat saavutuksensa hän hankki valmentajana. Hän valmensi suomalaiset maailman huipulle 60-luvun alussa. Oleniuskaan ei ollut mikään vesipoika, vaikka taitava uimari olikin. Uimataidostaan huolimatta hän hukkui vuonna 1983 Heinolan edustalle eikä hänen ruumistaan koskaan löydetty.

Kommentit (0)

Nimittäin elokuva on valmistunut vuonna 1955 ja pääosanesittäjä Tapio Rautavaara oli Internetistä löytyvien tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan ostanut ensimmäisen viinapullonsa vasta kaksi vuotta aiemmin kypsässä 38 vuoden iässä. Kovin pitkälle hän ei siis ollut alkoholisoitunut elokuvaa tehtäessä. Ensimmäisen kerran Rautavaara oli tosin maistanut miestä väkevämpää samaisen tavallisesti luotettavan lähteen mukaan jo sota-aikana 28-vuotiaana.

Sota-aikanahan tehtiin paljon muutakin sopimatonta, josta herkkä ihminen saa lähtemättömät vammat mielelleen. Tätä asiaa Rautavaara korosti muistelmissaan seuraavasti:

”Väitän, etten koskaan ole ollut kovin paha ihminen. Mutta sellaisia heijastuksia sota sai aikaan lopuksi elämäkseni, että sisälläni jokin vaatii minua jatkuvasti tavalla tai toisella paikkaamaan niitä pahoja tekoja, joita jouduin sodassa – muiden tavoin – tekemään.

Tunnen, että minun on yritettävä olla ihmisille mahdollisimman hyvä, kiltti, hellä. Minun on tehtävä kaikkeni Suomen parhaaksi ja suomalaisten parhaaksi.

Koin tappamisen, joka sodassa oli välttämätöntä, lähinnä pahantekona ihmisyyttä kohtaan, hirvittävänä pakkona, käskyjen täyttämisenä, loputtomana valintatilanteena: jollen minä ehdi, kaveri ehtii ja minä kuolen.”

Kommentit (0)

Luulen, että ehkä tuleva Usa:n presidentti Trump, joka on ehkä jäävä Usa:n viimeiseksi presidentiksi, saattaa olla samanlainen tyyppi kuin kenraali Patton. Molemmat ovat räyhääviä öykkäreitä ja heillä on suuri kannatus varsinkin räyhäävien öykkärimiesten keskuudessa. 60-lukua luotaavasta Kutka-kirjajsesta löytyy käännös Pattonin puheesta, jonka hän piti amerikkalaisjoukoille juuri ennen Normandian maihinnousua ja samankaltaisia puheita on viime aikoina pitänyt myös presidenttiehdokas Trump.

Pattonin puhe huipentuu lopussa seuraaviin ohjeisiin, ja uskon puheen lopun selittävän 20 vuotta myöhemmin tapahtunutta rakkaudenaatetta korostavan hippi-aatteen syntyä:

”Jos teihin osuu, te voitte silti vielä taistella. Sekään ei ole paskapuhetta… Joka saatanan miehellä on oma tehtävänsä. Yhdenkään miehen ei pidä ajatella vain itseään vaan myös kaveriaan, joka taistelee hänen vierellään. Me emme halua pelkureita tähän armeijaan. Heidät pitäisi nitistää kuin kärpäset. Jos he jäävät eloon niin he palaavat kotiin ja siittävät lisää pelkureita. Naimatouhut pitää jättää niille jotka taistelevat. Rohkeat miehet siittävät lisää rohkeita miehiä.

Painakaa tämä mieleenne miehet! Te ette tiedä, että minä olen täällä… Näytetään niille saatanan saksalaisille. Minä tahdon, että ne saksalaiset kusipäät nousevat takajaloilleen ja ulisevat: ”JEESUS KRISTUS! NYT SE PERKELEEN KOLMAS ARMEIJA JA SE SAATANAN PATTON TULEE TAAS!””

Kommentit (1)

Enemmän sapelinkäsittelytaitoa voi opiskella vaikkapa panssarikenraali Pattonin kirjoittamasta teoksesta nimeltään Sapelinkäyttöopas, jonka hän kirjoitti ollessaan vielä ratsuväen miehiä. Myöhemmin panssarikenraali Patton nousi sotasankarina suureen maailmanmaineeseen, johon asiaan saattoi vaikuttaa myös se, ettei hänen mielenterveydestään ollut ihan täyttä varmuutta.

Sapelin käyttötavoissa on monia kansallisia erityispiirteitä Esimerkiksi japanilaisilla samurailla oli niin kalliisti tehdyt ja hienot työkalut, että niiden teriä pyrittiin suojelemaan taisteluissa toisin kuin Euroopassa, jossa sapelit olivat halpoja massatuotteita. Italialaiset käyttivät taistelussa aseena myös miekan kahvaa, jota seikkaa brittiherrasmiehet pitivät epäherrasmiesmäisenä.

Erityisen epäherrasmiesmäisenä britit pitivät italialaisten tapaa lyödä sapelilla salakavalasti alhaalta ylöspäin kohti ns. vastustajan arkaa paikkaa, joka ymmärrettävää onkin. Onneksi nykyään aseteknologia on kehittynyt humaanimpaan suuntaan.