15.5.2016

Nykyään Tuntematonta sotilasta pidetään yleisen mielipiteen mukaan hyvänä johtamistaidon oppaana ja korostetaan, että suomalaisen yritysjohtajan pitäisi ottaa oppia Vilho Koskelasta. Mutta näin ei ole reaalitodellisuudessa. Kapitalistinen tiedemies on todistanut, että suomalainen suuryritys tarvitsee johtajakseen Lammion eikä Koskelan. Maallikkokin ymmärtää, että Koskelan taipumus pätkiä muita johtoryhmän jäseniä turpaan yhtiön pikkujoulussa ei ole hyväksi firmalle, mutta sen lisäksi kapitalistinen tiedemies on paljastanut Koskelasta ainakin Internetin mukaan muitakin puutteita. Lainaan seuraavassa suuresti arvostamaani Wikipedian näkemystä Koskelan johtajan kyvyistä:

”Linna kuvaa Koskelan ihanteellisena johtajana. Siksi Koskelasta on jäänyt suomalaiseen kulttuuriin käsitys esimerkillisenä johtajana. Elämään on jäänyt muun muassa Koskelan tokaisu: ”Asialliset hommat suoritetaan. Muuten ollaan kuin Ellun kanat.” Koskelalla on kirjassa hyvin vähän repliikkejä, mutta hän on tästä huolimatta miltei joka hetki läsnä, miestensä parissa. Koskela johtaa joukkoaan siten, että hänen miehensä tuntevat tekevänsä asian vapaaehtoisesti. Hän ei puutu toisten tekemisiin eikä häntä itseään tarvitse auttaa, sillä hän selviytyy kaikista saamistaan tehtävistä. Yhdessä Rokan kanssa hän tekee vain sen, mistä on hyötyä. Reilu ja järkevä Koskela muuttuu kuitenkin humaltuessaan aggressiiviseksi ja arvaamattomaksi.

Helsingin Sanomien entisen elokuvakriitikon Helena Yläsen mielestä Vilho Koskelaa ei voi ajatella ilman tietoa myöhemmästä Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Jo Tuntemattomassa sotilaassa Väinö Linna kertoo Koskelan taustasta poikkeuksellisen paljon, enemmän kuin kenestäkään muusta romaanin henkilöstä. Yläsen mukaan Vilhossa yhdistyvät kaikki hänen perheensä hyvät ominaisuudet: hänen isoisänsä Jussin sisu, isoäitinsä Alman käytännöllisyys, isänsä Akselin johtajankyvyt sekä toisen isoisänsä Oton ja enonsa Jannen nokkeluus.

Koskelan johtamistaidot on kuitenkin myöhempinä vuosikymmeninä osittain kyseenalaistettu ja niiden vastapainoksi on alettu korostaa Lammion johtamistyylin hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi eversti Wolf H. Halsti piti Koskelan tyyppisiä johtajia paitsi esimiehilleen epälojaaleina, myös passiivisina, ja katsoi taistelukyvyn ja -hengen päässeen heidän vuokseen romahtamaan jatkosodan asemasotavaiheessa.

Koskela on vahvimmillaan luottamuksen rakentajana ja hän on miehiään kohtaan äärimmäisen vastuuntuntoinen, mutta häneltä puuttuu oma-aloitteisuus joukkonsa kouluttamiseen. Lisäksi hän katsoo alaistensa väärinkäytöksiä läpi sormiensa eikä tue arvovallallaan sellaisia ylemmältä taholta tulleita käskyjä, jotka häiritsevät hänen rauhaansa tai ovat hänelle vastenmielisiä.

Everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen pitää Koskelaa luontaisena pienen joukon johtajatyyppinä, mutta hänen mielestään tämä ei pysty tarkastelemaan asioita laajasti eikä Koskelasta siksi olisi nykyaikaisen suuryrityksen johtajaksi. Toisaalta Lammio pilaa vahvuutensa – ammattitaitonsa ja rohkeutensa – joustamattomuudellaan ja puutteellisilla taidoillaan ihmisten käsittelyssä. ”

Kommentit (0)

Nimittäin joukkue on pelannut tosi surkeasti, mutta niin vain viidestä viime ottelusta se on voittanut neljä. Vaikka vastustajat ovat hallinneet kenttää, niin sinisen mustat jättikokoiset savolaisnuorukaiset ovat olleet vakuuttavia molempien maalien edessä. Eilenkin Kups pelissäåän viime kauden hopeajoukkue Ropsia vastaan sai yhden ainoan maalipaikan, mutta niin vain kupsilaisen 48-numeron lapikas toimitti pelivälineen vuoren varmasti pömpelin perukalle. Historiasta poiketen maalintekijän sukunimi ei ole nen-päätteinen, vaan tämän savolaisnuorukaisen nimi on Azubuike Egwuekwe.

Tunnen myös mielihyvää Tsekin jalkapalloliigan vuoksi. Sotamies Svejk on synnyttänyt minulle käsityksen siitä, etteivät tsekit ota elämää turhan tärkeästi, kuten itse valitettavasti teen ja toissapäiväinen Pribramin ja Slavia Prahan välinen ottelu vahvisti näkemystäni.

Nimittäin ennen peliä kaksi ottelun erotuomaria oli suorittanut perusteellisen tsekkiläisen nestetankkauksen sillä seurauksella, että järjestysmies joutui taluttamaan toisen tuomareista pois pelipaikalta kesken pelin; hän ei ollut vain juovuksissa vaan kännissä kuin käki. Lehtitietojen mukaan sen sijaan toinen nestetankkauksen suorittaneista oikeudenjakajista sai jatkaa tottelun loppuun, mutta joutui kyllä käymään maalin takana pissillä kesken pelin tiimellyksen.

Korostettakoon lopuksi sitä, että Kuopion keskuskentällä ei ole tuomareita koskaan poistettu kesken pelin juopumuksen vuoksi, vaikka välillä katsojat ovat sellaista äänekkäästi vaatineet. Tsekin liigan tuomaritoimintaa voi ihastella tästä linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=sQnVwcTYf-Y

Kommentit (0)

Tutkimusten tässä vaiheessa olen saanut selville, että kaaripyssysotilas A. Honkajoki oli oikealta sukunimeltään Männistö ja kotoisin Honkajoelta, joka selittää romaanihenkilön sukunimen. Linnan mestariromaanissa Honkajoki kertoo harrastavansa metsätaloutta, ts. käpyjenkeräilyä, mutta todellisuudessa hän oli jonkinlainen metsätilallinen. Todellisuudessa hän oli myös rauhanoloissa melkoinen humoristi.

Muut Tuntemattomien keskeisten sotilaiden esikuvat olen tainnut jo joskus aiemmin kertoa, mutta kertaus on opintojen äiti. Siispä paljastan, että majuri Sarastie oli Pietari Autti.  Lammion kaltaisena upseerina tunnettiin eräiden asiantuntijoiden mukaan myöhempi piispa Malmivaara.

Miehistä uljain, eli karismaattinen joukkueen johtaja Koskela, ei ollut oikeasti hämäläinen pienviljelijä, vaan nilsiäläinen pienviljelijä Einari Kokkonen. Rokka oli sakkolalainen pienviljelijä Viljami Pylkäs – harmittaa, etten viime siellä päin liikkuessani käynyt Pylkäksen kotipaikkaa katsomassa, nythän se on palanut tai poltettu. 162 cm pitkä kainuulainen kk-mies Määttä oli Uuno Haikara Nivalasta. Rahikainen, naisten naurattaja ja kauppamies, oli Kauko Rummukainen Joensuusta.

Muuten Tuntematon sotilas kytkeytyy sikäli Kärkkäälän kylään, että Väinö Linna oli ainakin kylällä kerrotun varman tiedon mukaan samassa porukassa, ettei peräti ryhmässä, Mustinahon Mikon, eli Mikko Rossin kanssa.

Kommentit (0)

Kuopion Luonnonystävät on vakavarainen ja vaikutusvaltainen yhdistys, koska sen historiasta löytyvät mm. Wrightin veljekset ja Ahtisaaren pariskunta. Meidän koskiretkellämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta edusti puoluejohtaja Juhani Tanski, joka on Suomen työväenpuolueen puheenjohtaja. STP on sikäli erilainen puolue puoluerikkaassa, mutta mössömäisessä puoluekentässämme, että se näyttää suhtautuvan myönteisesti Pohjois-Koreaan. Siitä huolimatta puolue on valtiollisissa vaaleissa saanut useita ääniä.

Rohkenin lähestyä puoluejohtaja Tanskia ja esittää, että STP alkaisi vajaan 90 vuoden tauon jälkeen julkaisemaan Punikin Joulu-nimistä lehteä. Sellainen vähän erilainen joululehti ilmestyi Kuopiossa vuosina 1918-21. Sen jälkeen arvatakseni toimituksen ovet naulattiin kiinni, ikkunat tervattiin ja toimittajat passitettiin Tammisaaren korkeakouluun opiskelemaan tiedotusoppia.

Puoluejohtaja Tanski ei jostain syystä innostunut asiasta. Minä sen sijaan innostuin, kun puoluejohtaja Tanski paljasti olevansa Tuntemattoman sotilaan Vanhalan poika. Väinö Linna oli hänen isänsä taistelupari koko sodan ajan ja sai vaikutteita romaaninsa hihittelevään Vanhalaan sotamies Tanskista. Eipä olisi uskonutkaan, että Vanhalan poika on suomalainen puoluejohtaja ja vielä sellainen puoluejohtaja, jonka puolue suhtautuu toverillisesti Pohjois-Korean tragikoomiseen systeemiin. Sellainen olisi hihityttänyt sotamies Vanhalaa, joka hihitteli kaikelle mahtipontisuudelle.

Kommentit (1)

Monet asiakirjat väittävät erheellisesti Maaningan Korkeakosken olevan 46 metriä korkean, mutta moni kapitalistinenkin tiedemies on sitä mieltä, että se on vain 36,4-metrinen; putousten ja koskien korkeuksien määrittely on pikkuisen vaikeaa. Kuitenkin savolaiset väittävät Korkeakosken olevan Suomen korkeimman kosken ja olen samaa mieltä, ellei toisin todisteta.

Yritin päässäni ynnäillä, hyötyisikö maamme vaikeuksissa oleva vientiteollisuus Korkeakosken valjastamisesta ja tulin lopputulemaan, ettei hyötyisi. Arvioni mukaan keskimäärin vuoden aikana putous tuottaisi energiaa yhden megawatin teholla, joka on noin 10.000 osa maamme sähköntarpeesta. Jättäkäämme siis Korkeakoski rauhaan.

Enpä netistä löydä videota tämän Savon Niagaran pauhusta, kuten pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä, mutta Puolangan Hepokönkään kohina sieltä löytyy; tosin Hepoköngäs on korkeudeltaan suurin piirtein puolet Korkeakoskesta, sillä Kainuussa kaikki on vähän pienempää kuin meillä Savossa, Suomen Texasissa.

https://www.youtube.com/watch?v=DJyGM-dNH2M

Kommentit (2)