Putinin pihapiirissä | 30.11.2020, 17:53 |
Ajatuksia herättää Tuula Malinin kirja Putinin pihapiirissä – Venäjän suurvaltaoperaatiot Suomessa. Kirjan mukaanhan Venäjä on hankkinut paljon kiinteistöjä maamme strategisten kohteiden välittömästä läheisyydestä. Eniten julkisuutta ovat saaneet Airiston saariston maakaupat, jotka johtivat näyttävään poliisioperaatioon, josta lopullinen totuus selvinnee lähi vuosina oikeudessa.
Ja kummalliseltahan minustakin venäläisten maanhankintapolitiikka tuntuukin. Itse törmäsin asiaan, kun joskus pari kymmentä vuotta sitten muistaakseni Venäjän demokraattinen kulttuuriyhdistys tai jokin muu sen kaltainen järjestö teki ostotarjouksen Lusin varalaskupaikan vieressä sijainneesta Heinolan maalaiskunnan hylätystä ja pystyyn lahonneelta näyttävästä vanhasta vaivaistalosta. Tuota Lusin varalaskupaikkaahan Hornetin usein harjoituksissaan käyttävät.
Malinin mukaan kiinteistöjä käytettään vakoilu- ja majoitustarkoituksiin ja ihan järkeen käyvältä näkemys tuntuukin. Toisaalta moni voisi epäillä, että vaikka roistojahan Putinin väki tunnetusti on, niin yleensä heitä ei pidetä idiootteina. Tuntuu nimittäin sangn erikoiselta, että venäläiset ihan avoimesti ja häpeämättömästi omilla nimillään ostavat Suomesta maanpuolustuksen kannalta tärkeitä kohteita.
Se tuntuu liian hölmöltä ollakseen koko totuus. Luulisi, että jos Suomessa on yhtään sotilastiedustelua ymmärtäviä alan ammattilaisia, niin hekin olisivat asian viran puolesta huomanneet. Luulisi myös, että venäläiset ovat huomanneet, että suomalaiset ovat huomanneet kummalliset maakaupat ja huomanneet senkin, ettei niihin ole juurikaan puututtu.
Itse epäilen, että venäläisten epäilyttävät maakaupat onkin huomattu maamme tiedustelupiireissä, mutta asiasta on oltu tarkoituksella hiljaa. On nimittäin ihan ovela juoni, että sitten mahdollisen kovan paikan tullen kiinteistörekisterin tiedoista hetkessä selvitetään, ketkä henkilöt ovat mahdollista viidettä kolonnaa ja missä kiinteistöissä he piileskelevät, jonka jälkeen heidät toimiinsa voidaan puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä.
Epäilen myös, että venäläisten kummalliset maakupat voidaan selittää sillä, että tulosjohtamisajattelu on otettu käyttöön myös Venäjän sotilastiedustelussa. Sikäläiset tiedustelualan virkamiehet ovat saaneet tulostavoitteekseen hankkia mahdollisimman paljon kiinteistöjä oletetun vihollismaan strategisesti tärkeiltä alueilta ja niinpä niitä sitten hankitaankin, jotta asetetut tulostavoitteet täyttyvät. |
|
Onneksi ei ole tulossa olympialaisia | 29.11.2020, 17:11 |
Vaikka Iivo Niskanen sijoittuikin Rukalla viidenneksi ja muitakin hyviä sijoituksia suomalaiset kotiladuillaan saavuttivat, niin olen ikionnellinen, ettei lähiaikoina ole oletettavasti tulossa talvi- tai kesäolympialaisia. Mikäli tänä talvena olisivat talvikisat, niin Suomen mitalihaaveet olisivat sen varassa, että hyvällä onnella naisten jääkiekkojoukkue voisi yltää pronssille. Jos taas ensi kesänä järjestettäisiin kesäolympialaiset, jota en usko, niin vain lupaava 41-vuotias naisnyrkkeilijä Mira Potkonen saattaisi hyvällä onnella voittaa pronssia ja se todennäköisesti olisi Suomen ainut mitali.
Mutta onneksi voimme kuitenkin iloita Ruotsin hyvästä menestyksestä ja kannustaa heitä ja varsinkin heidän riveissään esiintyviä suomalaisia urheilijoita. Epäilen, että tuleva hiihdon supertähti tulee olemaan tällä hetkellä 19-vuotias William Poromaa. Tuleva ampumahiihdon valtias saattaa hyvinkin olla Martin Ponsiluoma, jonka sukujuuret ovat Kurikassa, suomalaisen hiihdon pyhällä maalla.
Uskon myös, että kolminkertainen kiuruveteläistaustainen olympiavoittaja Charlotte Kalla, joka on vasta 33-vuotias, eli lähestyy kestävyyshiihtäjän parasta ikää, voittaa vielä muutaman olympiakullan ja vahvistaa näin asemaansa Ruotsin hiihtohistorian parhaana naishiihtäjänä. Toiseksi paras on 60-luvun tähti Toini Gustafsson, joka oli omaa sukuaan Karvonen.
Uskon, että seuraavissa kesäolympialaisissa tulee ylivoimaisin yleisurheilun voittaja olemaan kiekonheittäjä Daniel Ståhl, jonka äiti on turkulainen työläiskuulantyöntäjätär Taina Laakso. Minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö Daniel ole myös isänsä puolelta suomalaista sukua, koska olen lähes varma siitä, että hän on kuuluisan suomalaisen sankarin vänrikki Ståhlin jälkeläisiä.
Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että vuoden 1936 talvikoisoissa 15 kilometriä voitti yllätysnimi Ruotsin meänkielinen Erik Larsson. Jussi Kirjavainen väitti hiihtohistoriakirjassaan, että miehen yllättävän ja ylivoimaisen voiton selitys oli, että tämä hiihti uskonnollisessa hurmiossa. Dopingia ei silloin osattu epäillä.
Larsson oli kotoisin vahvalta lestadiolaisalueelta Kiirunan seudulta. Suonenjokelainen suurhiihtäjä Aarne Jalkanen kertoi, että Erik, eli Kiirunan Lassi, kuten häntä meillä kutsuttiin, joutui kisojen jälkeen lopettamaan kilpaurheilun, koska uskonsisaret ja -veljet seurakunnassa uhkasivat jopa tämän henkeä, sillä he pitivät kilpaurheilua suurena syntinä. Urheilu-uran jälkeen Larsson toimi saarnaajana.
Siunatuksi lopuksi paljastan, että tämän hetken maailmalla tunnetuin ruotsalaiskirjailija Åsa Larsson on tietenkin olympiavoittaja Erik Larssonin pojantytär. Hän ei ole meänkielinen eikä lestadiolainen..
|
|
Immunologinen yhteistyö Venäjän kanssa | 28.11.2020, 17:31 |
Kyllä on paha mieli ja tunnelma pilalla, koska suomalaissuksi ei ole suihkinut voitokkaasti Rukalla, vaan tapansa mukaisesti norjalaiset voittavat jostain syystä taas ylivoimaisesti kaiken mahdollisen. Venäläiset nyt näyttävät pystyvän kuitenkin antamaan norjalaisille edes jonkinlaisen vastuksen ja näyttävät myös pystyvän nostamaan nopeasti koko ajan uusia nuoria lupaavia hiihtäjiä maailman huipulle, vaikka vähän kokeneemmat ovat syrjässä kilpaladuilta erilaisten ongelmien vuoksi. Olen jyrkästi sitä mieltä, että Suomen Hiihtoliiton tulisi välittömästi käynnistää yhteistyö venäläisten valmentajien kanssa, koska siitä on hyviä kokemuksia.Kaihoten muistelen vielä 20 vuoden takaisia aikoja, jolloin suomalaiset hiihtäjät olivat maailman parhaita. Silloinen menestys saattoi johtua siitä, että meikäläiset tekivät tiivistä yhteistyötä itänaapurin urheilulääkäreiden kanssa päävalmentaja Kari-Pekka Kyrön johdolla. Mistään dopingistahan ei tietenkään silloin ollut kysymys, vaan kysymyksessä olivat immunologiset tutkimukset. Immunologisilla tutkimuksilla olisi nytkin paljon kysyntää, koska korona uhkaa lopettaa koko kilpaurheilun maailmassa.
Suomalaishiihto romahti sitten 20 vuotta Lahden katastrofaaliseen skandaaliin, mutta venäläisten kanssa harrastettu immunologinen yhteistyö ei ollut skandaalin taustalla, vaan kyseessä oli immunologiseen yhteistyöhön mitenkään liittymätön nesteytys, joka kuuluu siihen urheilun harmaaseen vyöhykkeeseen, jota kaikki eivät pidä laittomana, vaikka siinä onkin omat riskinsä. Muistelen, että esimerkiksi Ala-Tikkurilan Shelliltä löytyneestä Hiihtoliiton laukusta löytyi nesteytyslaitteiston lisäksi myös adrenaaliinipiikkejä, joita varmaankin oli sen varalta, että nesteytystä tehtäessä potilas saisi vaikka jonkinlaisen allergiakohtauksen. Tästä pulpahtaakin mieleeni, että vuoden 1998 jalkapallon mm-loppuottelun alla puhuttiin, että juuri ennen pelin alkua Brasilian avainpelaaja sai jonkinlaisen sairauskohtauksen, johon hänen pelättiin kuolevan. Epäilen, että siinä tapauksessa nesteytyksessä oli ongelmia. Luulen, ettei nesteytys edes ollut siihen aikaan jalkapallossa kiellettyä, sillä dopingsäännökset olivat silloin lievät. Muistelen, että niihin aikoihin muutama Hollannin maajoukkuetähti kärähti jostain laittomista mömmöistä ja saivat sen seurauksena parin kuukauden ottelukiellon. Silloin katsottiin, että koska kyseessä olivat erittäin isopalkkaiset urheilijat, niin pitkä pelikielto olisi aiheuttanut heille kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä.
|
|
Biostimulantit | 27.11.2020, 16:15 |
Tarkistin asian. Näyttää siltä, että Diego Maradona olisi kärähtänyt urallaan vain efedriinistä ja kokaiinista, joka asiaa viittaisi siihen, että kysymyksessä on ollut vain samankaltainen viaton amatöörimäinen puuhastelu, kuten Suomen Hiihtoliitossa muinoin. Epäilen kyllä, että jalkapallossa liikkuvat sen verran suuret rahat ja että jalkapallomaailma on sen verran korruptoitunutta, että Maradonan tapaukset eivät ole koko totuus asiasta.
Nimittäin luin tuossa entisen jääkiekkoilija Hannes Hyvösen kirjan ja se vahvistaa näkemystäni siitä, että ainakin jääkiekossa, vaikka siinä liikkuvat jalkapalloa paljon pienemmät rahat, ja ainakin KHL:ssä liikutaan kovasti ns. Mika Myllylä-vainaan esille tuomalla harmaalla vyöhykkeellä. Hyvösen lisäksi monet muutkin suomalaiset KHL-pelaajat ovat vihjanneet monenlaisiin biostimulantteihin, joilla edistetään pelaajien jaksamista.
Hyvösen mukaan on sangen tavallista, että KHL:ssä nesteytetään pelaajia, joka toimenpide edistää otteluista ja harjoituksista palautumista. Nesteyttäminen muuten vain on ainakin periaatteessa kiellettyä. Muistanpa, miten Helsingin yleisurheilun mömmönkisoissa herätti pahennusta, kun tsekkiläiset kymmenottelijat pistettiin ihan avoimesti tiputukseen ennen 1500 metrin juoksua.
Esimerkiksi Suomea edustanutta Edvard Hämäläistä ei nesteytetty ennen viimeistä lajia, mutta sen sijaan hän poltti tupakan juuri ennen juoksun starttia ja kun häneltä kysyttiin syytä moiseen, hän kertoi polttavansa tupakan ennen lähtöä, koska juoksun jälkeen hän ei siihen enää kykene.
Hannes Hyvönen paljastaa kirjassaan myös, että KHL-tähdet edistävät palautumistaan ilokaasulla. Itse tosin epäilen, ettei ilokaasuhoito edistä välttämättä edistä palautumista, vaan että sitä käytetään alkoholismin ehkäisyyn, ainakin Suomessa markkinoitiin yhteen aikaan ilokaasuhoitoa apukeinona alkoholismin vaivojen torjumiseen.
Muuten eräs suomalainen KHL-pelaaja kertoi aikoinaan, että väkijuomaongelma on vakava ongelma myös Venäjän jääkiekkoilussa ja että juopottelua pyritään torjumaan sillä, että pelaajilla on peräti kolmet harjoitukset päivässä, jolloin aikaa juopottelulle ei jää ja lisäksi kolmen kovan harjoituksen jälkeen ei edes jaksa ryypätä. |
|
Argentiinan Matti Nykänen | 26.11.2020, 16:40 |
Suomalaisilla ja argentiinalaisilla on paljon yhteistä, koska molemmat ovat hurmioon taipuvaista kansaa. Eilen esimerkiksi ilmeni, että Argentiinassa surraan sikäläistä Matti Nykästä, eli jalkapalloilija Diego Maradonaa, melkein yhtä hurmioituneen raskaasti, kuin aikoinaan Matti Nykästä meillä. Molemmilla urheilusankareilla oli sellaisia renttumaisia luonteenpiirteitä, ettei heitä varmaankaan olisi pidetty sankareina muualla kuin Suomessa ja Argentiinassa.
Tosin luulen, että se ero suomalaisilla ja argentiinalaisilla on, että mikäli meikäläinen urheilutähti kärähtää dopingista, on hänen urheilu-uransa tai jopa koko elämänsä ohi, mutta Argentiinassa Maradonan kaksi dopingkäryä eivät vähentäneet hänen kansansuosiotaan, vaan ilmeisesti pikemminkin päinvastoin. Katolisessa maassa synnit voi kätevästi sovittaa lukemalla muutaman Neitsyt Maria-rukouksen, mutta protestanttisessa Suomessa synnit sovitetaan vasta helvetissä.
Suomalaisia ja argentiinalaisia yhdistää myös hurmioituminen tango-musiikki. Sitä harva tietää, että viimeaikainen historiantutkimus on saanut selville, että tango-musiikki keksittiin Suomessa eikä Argentiinassa, kuten monet uskovat. Tuomiolaitoksen pöytäkirjat todistavat, että 1500-luvulla tuomittiin Kalajoen käräjillä ankaraan rangaistukseen muudan talonpoika, joka oli häirinnyt joulumessua laulamalla sen aikana omatekoista kummallisen jumputtavaa sävelmää. Sittemmin tälläistä musiikkia alettiin kutsua nimellä tango. Suomalaiset merimiehet veivät myöhemmin tämän musiikkilajin Argentiinaan, jossa sikäläinen väestö tykästyi siihen suuresti.
|