perjantai 5. syyskuuta 2025
Barrikadimarssi
Lähinnä maamme pääomapiirejä edustaneen Åttopoika-yhtiön kunniaksi on mainittava, että se levytuotannossaan pyrki tasapuolisuuteen. Niinpä Silimien välliin ry–ää-renkutuksen lisäksi sen levyltä löytyy myös komea vallankumouksellinen Barrikadimarssi, jonka soolo-osuuden kajauttaa heleällä tenoriäänellä Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen, joka laulaa, että: ” Ihana suuri taistelo
nyt meitä veljet vuottaa jo.
Luo barrikadein käyköön tie,
meit’ taistoon punalippu vie.”
Sen lisäksi, että Ilkka Suominen oli hyvä laulaja, oli hän myös hyvä liikemies. Hänen johtamansa Suominen Oy tuotti nimittäin sekä lasten vaippoja että naisten terveyssiteitä, ja mikäli yhtään näitä asioita ymmärrä, niin jommatkummat menevät aina kaupaksi suhdanteista riippumatta.
Suomisen suvussa isäkapina ilmeni siten, että vaikka isä oli Kokoomuksen puheenjohtaja, niin tytär Riikka oli vihreiden Vihreä Lanka-lehden päätoimittaja. Viime aikoina Riikka on saanut julkisuutta mainostamalla avoimien suhteiden toimivuutta parisuhteissa. Hän ei ole tässä asiassa edellä kävijä vihreissä, koska muistelen, että ainakin hyvän tarinan mukaan erään vihreiden miespuolisen kansanedustajan sekä aviovaimo että tyttöystävä olivat yhtä aikaa synnytyslaitoksella. Minusta se on hyvää perhesuunnittelua.
Tästä voi kuunnella Ilkka Suomisen heleää tenoria: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=%C3%A5ttopojat%2C+barrikadimarssi#fpstate=ive&vld=cid:ce8a554f,vid:Rbo9TiNlA48,st:0
torstai 4. syyskuuta 2025
Åttopojat
Mietinpä huumorin syvintä olemusta ja mitä enemmän minä sitä mietin, sitä vähemmän minua mikään naurattaa. Joudun häpeäkseni myöntämään, että minua kuitenkin hihitytti Silimien välliin r—ää-renkutusta kuunnellessani ihan samalla tavalla kuin Tuntemattoman sotilaan Vanhalaa aikoinaan hihitytti mahtipontinen sotapropaganda. Tosin luulen, että mikäli silimien välliin tähdättäisiin jut–a, nek–ua, hur–a, rättip–tä tai vinos—ää, niin minua ei juurikaan hihityttäisi.
Sekin minua hihityttää, että tunnen kaltaiseni hihittelijän sotamies Vanhalan aikamiespojan, joka asuu Kuopiossa. Hän ei ole juurikaan tullut isäänsä, sillä hän ei ole mikään hihittelijätyyppi vaan hyvin totinen toveri. Hän toimi aikoinaan jopa edesmenneen aatteellisesti lähellä maolaisia olleen Suomen Työväen Puolueen puheenjohtajana, mutta siitä huolimatta tai siitä johtuen hän oli innokas pesäpallomies kuten itsekin olen.
Suomessa taisi aikoinaan olla vain kaksi kunnon maolaista, joista toinen oli sotamies Vanhalan poika ja toinen kansanedustaja Teemu Keskisarjan isä. Tässä yhteydessä en malta olla hihittelemättä käsitteelle isäkapina, sillä STP:n puheenjohtajan isä oli tiettävästi kunnon vennamolainen ja laitaoikeistolaiseksi leimaantuneen Teemu Keskisarjan isä Vesa Keskisarja, oli nivalalaisen 13-lapsisen lestadiolaisperheen poika, jonka isäkapina oli ilmennyt nuoruudessa maolaisuutena.
Suomen vasemmistossa näyttää olevan ainakin jossain määrin huumorintajua, koska en muista, että kun Åttopojat-yhtiö levytti reilut 20 vuotta sitten poliittisesti arveluttavan Silimien välliin-kappaleen, niin asiasta ei noussut älämölöä, vaikka yhtiön sextetissä erottuvat mielestäni selvästi Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suomisen ja kokoomuslaisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen äänet, jonka seikan myös Wikipedia vahvistaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85ttopojat
keskiviikko 3. syyskuuta 2025
Karjalan poikii
Pallen puolustukseksi on kerrottava, että hän ainakin tarinan mukaan sanoitti Silimien välliin-kappaleen tunnekuohun vallassa heti sen jälkeen, kun presidentti Kallio oli puhunut radiossa talvisodan päättymisestä ja sen rauhan ehdoista. Yritin selvittää tekoälyn avulla sen, kuka on laulun säveltäjä, mutta sitä ei edes tekoäly tiennyt, joten säveltäjä on siis kuuluisa nimimerkki Trad, joka on säveltänyt monia muitakin kappaleita.
Palle ei ollut laulun ensimmäinen sanoittaja, vaan jo ennen sotaa Kuopiossa syntynyt Roine Rikhard Ryynänen, joka tunnetaan musiikkipiireissä paremminkin R. R. Ryynäsenä, sanoitti kappaleen jo ennen talvisotaa nimellä Karjalan poikii, jonka asian selittää se, että Ryynänen muutti jo pikkupoikana Savosta Karjalaan.
Ryynänen on sanoittanut monia suosittuja iskelmiä, joista minulle tutuin on Oi Joosef, Joosef, joka soi radiossa juuri syntymähetkelläni. Muita Ryynäsen sanoituksia ovat esimerkiksi Heili Karjalasta, Vanha merimies muistelee, Jänöjussin mäenlasku ja Karhunpoika sairastaa. Minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö R. R. Ryynänen ole samaa savolaista musiikkisukua, josta Jaakko Teppokin tuotannossaan kertoi; Ryynäs-Topihan oli pörsänmäkeläinen muusikko, joka soitti nestekaasukitaraa, koska Pörsänmäelle ei oltu vielä siihen aikaan vedetty sähköjä.
Silimien välliin-kappale sai melkoista kansainvälistäkin huomiota, sillä esimerkiksi kun Puna-armeijan kuoro kävi heti jatkosodan jälkeen konsertoimassa Messihallissa, niin ensimmäinen heidän esittämänsä laulun sävel oli sama kuin Silimien välliin-renkutuksella, mutta kuitenkin sillä kertaa kappale esitettiin versiona Löylyä lissää, jonka nimisenä se myös tunnetaan. Luulen kuitenkin, että sävelmän valinta konsertin aloitukseksi oli Puna-armeijan kuorolta railakasta sotilashuumoria.
Karjalan poikii menee näin Vilho Vartiaisen esittämänä: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=karjalan+poikii#fpstate=ive&vld=cid:732d3546,vid:wpof_0QFeAw,st:0
tiistai 2. syyskuuta 2025
Silimien välliin
Heinolan kaupunginmuseolla jututin siellä oppaana ollutta nuortamiestä, joka kertoi opiskelevansa yliopistossa historiaa. Kerroin hänelle, että hän voisi alkaa tekemään väitöskirjaa Heinolan sota-ajan historiasta tai ainakin kaupungissa talvisodan aikana toimineesta Päämajan propagandaosastosta, jonka palveluksessa oli monia mielenkiintoisia ihmisiä.
Esimerkiksi propagandaosaston päällikkönä toimi Tampereen vankileirille vuonna 1918 viety Kalle Lehmus, joka oli myöhemmin maamme johtavia ns. asevelisosialisteja. Hänen alaisuudessaan toimi mm. Rautalammin kirkkoherran aikamiespoika Reino ”Palle” Palmroth, joka oli IKL:n miehiä. Nykyäänhän IKL luokitellaan fasistiseksi järjestöksi. Palmroth oli Untamo Utrion esimies. Utrio oli siviilissä osuuskauppaliikkeen palveluksessa ja se saattoi aiheuttaa jännitteitä esimies Palmrothin kanssa, joka ei ollut osuuskauppaväkeä. Muistelen, että kirjassaan Taistelu eetterissä Utrio kertoo, että Palle oli ihan hyvä esimies, mutta hyvin itsekeskeinen ihminen.
Palle on sen verran tärkeä henkilö maamme kulttuurihistoriassa, että hän olisi jollekulle historian opiskelijalle ainakin hyvä gradun aihe. Palle oli hyvä iskelmäsanoittaja ja minusta hänen sepittämänsä Anttilan keväthuuma on maamme duurimusiikin helmi, joka keväisin vaivaa minua suorastaan korvamatona.
Pallen kynästä on ikävä kyllä lähtöisin myös Silmien välliin renkutus, jolla jatkosodan alla pyrittiin vähentämään monien sotilaiden tappamista kohtaan tuntemaa vastenmielisyyttä. Tapio Rautavaara inhosi tätä levyä niin paljon, että hän rikkoi sen polveaan vasten ollessaan Karhumäen radion kuuluttajana. Tapsakin oli Utrion tapaan sodan edellä OTK:n palveluksessa, eli hänkin oli osuuskauppaväkeä.
Muistelmissaan Rautavaara kertoi kokeneensa tappamisen, joka sodassa oli välttämätöntä, lähinnä pahantekona ihmisyyttä kohtaan, hirvittävänä pakkona, käskyjen täyttämisenä, loputtomana valintatilanteena: jollen minä ehdi, kaveri ehtii ja minä kuolen. Pallen Silmien välliin kappaleen asenne tappamiseen on ihan toisenlainen, mutta historiallisista syistä liitän Åttopoika-yhtyeen version kuultavaksi tähän linkkiin, vaikka ymmärrän ihmisiä, jotka haluaisivat tämän renkutuksen kieltää: https://www.youtube.com/watch?v=-XaGXziG4LE
maanantai 1. syyskuuta 2025
Vakoiluradio
Heinolassa asuessani jututin vanhoja kaupunkilaisia eilen mainitsemistani pommituksista ja sain kuulla kaupunkilegendasta, jonka mukaan kaupungin keskustan pommituksia johdettiin valomerkeillä Jyrängön suunnalta, jossa työläiset asuivat. Olipa joku kuulema nähnytkin ja jopa tunnistanut lamppumiehen.
Kiinnostuin asiasta niin paljon, että kävin silloisessa Valtion arkistossa tutkimassa sodanaikaisia Valtiollisen poliisin papereita, mutta mitään mainintaa lampun heiluttelijasta en löytänyt. Sen sijaan sain selville, että Heinolan suunnalla toimi joku vakoilija, jonka radioviestintää yritettiin peilata mutta ketään ei kuitenkaan saatu kiinni.
Kerran lenkillä ollessani näin paikallisen taistelevan työväenliikkeen miehen poistuvan hieman maistaneena Tommolan baarista ja rohkaisin mieleni ja kävin kysymyässä, että voisiko tämä minulle ystävällisesti ja luottamuksellisesti näin miesten kesken kertoa, kuka vakoojaradiota käytti. Sain kuulla radiomiehen nimen.
Sota-aikana hyvin monella paikkakunnalla uskottiin olevan vakoilijan, joka radiolla piti yhteyttä viholliseen. Suonenjoellakin sellaisen uskottiin olleen ja sekin tiedettiin, että hän oli kätkenyt radionsa muuraamalla sen uunin sisään, joka onkin nerokas paikka.
Suomen kuuluisin vakoojaradio lienee tällä hetkellä Kouvolan putkiradiomuseossa, jossa säilytetään kauniin vakoilijattaren Kerttu Nuortevan radiota. Vaikka tämä oli varmasti hyvin älykäs ihminen, onnistui hän kuitenkin rikkomaan radionsa heti ensimmäisellä yrityksellä, koska suomalainen verkkovirta ei käynyt neuvostoliittolaiseen laitteeseen. Sen jälkeen hän vei sen jostain syystä säilytykseen pesulaliikkeeseen ja kun hän tuli laitetta noutamaan, oli poliisi häntä odottamassa.
Mietinpä sitä, miksi muualla maailmassa vakoilijat tarvitsivat verkkovirtaa radioihinsa, sillä köyhässä Suomessa oli jo sota-aikana käytössä muutaman kilon painoinen Kyynel-radio, joka toimi kuudella litteällä taskulampun paristolla ja jolla pystyi kuitenkin viestittämään vaikka Hangosta Petsamoon.
https://www.putkiradiomuseo.fi/sotilasradiomuseo/
sunnuntai 31. elokuuta 2025
Arpi sillan kaiteessa
Siltojen katkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi Ukrainan sodassa ja niinpä Krimin silta on yhä pystyssä, koska Saksa ei ole halunnut kärjistää tilannetta eikä ole antanut Ukrainalle Taurus-ohjuksia, jolla silta saataisiin romahtamaan.
Sillan katkaiseminen oli haasteellista myös talvisodan aikaan. 13.2.1940 yrittivät uljaat neuvostolentäjät katkaista yli synkän Kymenvirran rakennetun sillan Heinolan kaupungissa ja melkein siinä onnistuivatkin. Todella läheltä piti, sillä heinolalaisen kaupunkilegendan mukaan iso ehkä 500-kiloinen miinapommi olisi viistosti suhahtanut sillan kannen ja kaiteen välistä, ainoastaan pyrstö on hipaissut kaidetta ja jättänyt siihen kuvasta näkyvän arven.
Kuvasta voisi päätellä, ettei isokaan pommi putoa suoraan vaan liitää viistosti. Tosin eräs asiantuntija oli kuitenkin sitä mieltä, ettei pommi ole pudonnut sillan ja sen kaiteen välistä, vaan että kaiteen vaurion on aiheuttanut räjähtäneen pommin lennättämä sirpale.
Kaupunkilegendan mukaan pommi kyseinen pommi räjähti vasta Kymenvirran pohjassa, jossa ainakin hyvän tarinan mukaan on tapauksen jäljiltä syvä monttu vieläkin. Muistelen, että sillan lähellä olisi vettä peräti 17 metriä, mutta itse kuitenkin uskon syvänteen syntyneen jääkauden vaikutuksesta tuhansia vuosia sitten eikä talvisodan pommin vaikutuksesta.
Luin pääesikunnan propagandaosaston palveluksessa olleen kustannusjohtaja Untamo Utrion toimittamasta kirjasta Taistelu eetterissä silminnäkijäkertomuksen tuosta talvisodan pommituksesta, jolla yritettiin Heinolan silta katkaista. Sillä kertaa pommikone uhrasi peräti kaksi kallista pommia kaupunkiin, mutta kallis silta kuitenkin säästyi. Muistelen sillan rakentamisen maksaneen köyhälle Suomelle 1920-luvulla peräti valtion vuosibudjetin neljänneksen verran.
Vähän ennen jatkosodan virallista alkua juhannuksena -41 pommituksen tuhot olivat sitten paljon pahemmat. Pommituksessa kuoli 16 heinolalaista siviiliä ja laskujeni mukaan noin 18 neuvostoliittolaista sotilaslentäjää, koska Heimo Lampi, Eero Kinnunen ja Jorma Sarvanto ampuivat alas kuusi konetta kaupungin pommittamiseen osallistuneesta 18 pommikoneesta. Yksi juhannuspommeista osui Heinolan tuomiokunnan arkistoon, joka asia tiettävästi ilahdutti monia paikkakuntalaisia suuresti.
lauantai 30. elokuuta 2025
Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat
Heinola on hienojen museoiden kaupunki ja suurimman aistinautinnon minulle tarjosi museona toimivan Kivalterin talon pihan 1700-lukuinen ryytimaa, josta minulla pienimuotoista maataloustuotantoa harjoittavalla miehellä olisi paljon opittavaa, koska oman ryytimaani on metsä valloittanut.
Kivalterin talon oppaana toimi viehättävä opiskelijaneitonen, joka kertoi opiskelevansa graafista suunnittelua. Tämä seikka saikin minut kannustamaan häntä tulevan lopputyön aiheen valinnassa. Nimittäin talvisota-aikana Heinolassa toimi päämajan propagandaosasto, jossa laadittiin lentolehtisiä, joita sitten pudotettiin vihollisen puolelle tavoitteena heikentää hyökkääjän taistelumoraalia.
Olen esimerkiksi nähnyt Kuusisen kansanarmeijalle jaetun suomenkielisen lentolehtisen, jonka ydinsanoma oli selkeä ja pelkistetty ja kuului: AMPUKAA KOMISSAARIT, NUO HULLUT KOIRAT. Lehtisessä perusteltiin ihan loogisesti, miksi lukijan piti noin menetellä. Luulen, että iskulauseen kehitti Rautalammin kirkkoherran aikamiespoika Reino ”Palle” Palmroth Heinolan Myllyojalla, jonne armeijan propagandaosasto oli silloin sijoitettuna.
1990-luvulla Ultra Bra-yhtye suoritti jonkinlaisen taiteellisen varkauden ja levytti silloisen teollisuussiivoojan Juhana Rossin sanoittaman kappaleen Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat. Tosin siinä tapauksessa ammunnan kohteina olivat EU-komissaarit eivätkä heidän Puna-armeijan virkaveljensä. En keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö Juhana Rossi voisi ihan hyvin olla taustaltaan rautalampilaisia Pallen tavoin, koska jääkäriupseeri Mikko Rossin runoilijapoika Matti Rossi oli rautalampilaisia ja myös hänen runotuotantonsa on hyvin selkeäsanomaista, kuten myös Juhana Rossilla oli hänen nuoruudessaan.
Lopuksi korostan sitä, että Juhana Rossi ei työskentele enää teollisuussiivoojana, vaan nykyään hän on maamme pääomapiirien palveluksessa ja toimii Talouselämä-lehden toimituspäällikkönä. Hiljennymme nyt kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa hyvää musaa – jostain syystä, jota voi vain arvailla, Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat-kappaletta ei kuultu Olympiastadionin konsertissa: https://www.youtube.com/watch?v=B3wFGHhu-PQ
perjantai 29. elokuuta 2025
Aunuksen retkeläisten muistomerkki
Mietinpä, että mitä tällä hetkellä kuuluu Salmissa ainakin vielä kymmenen vuotta sitten pystyssä olleelle ns. Aunuksen retkellä kaatuneiden muistomerkille. Uutisissa on nimittäin kerrottu, että Venäjällä on alettu tuhota suomalaisten pystyttämiä sotamuistomerkkejä, koska niiden katsotaan olevan fasismia ylistäviä. Lähellä itärajaa Ihantalassakin isossa luonnonkivessä sekä suomeksi että venäjäksi lukenut teksti ”Kunnia sankareille” on raaputettu äskettäin pois. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Suomen ja Venäjän välillä on kuitenkin voimassa sopimus siitä, että kummankin puolen muistomerkkejä suojellaan.
Kymmenisen vuotta sitten Salmin suunnalla liikkuessani hiljennyin vuonna 1919 Aunuksen retkellä kaatuneiden ns. heimosoturien muistomerkillä ja hämmästelin, että tämä muistopaasi oli säilynyt ihan vatupassissa maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä lähes sadan vuoden ajan.
Aunuksen karjalankielinen nimi on tahattoman osuvasti Anus, ja retkellä tähän paikkaan, joka meni suoraan sanottuna päin persettä, sai surmansa lähes 400 suomalaista pientä harmaata miestä. Kaikkiaan noin 600 meikäläisiä kaatui erilaisilla sisällissodan jälkeisillä heimoretkillä; nykyäänhän heimosotia käydään onneksi vain lähinnä Afrikan sarven suunnalla, sillä Ukrainan sotaa Putin ei ole perustellut heimoasialla vaan denatsifikaatiolla, demilitarisaatiolla, denarkomanisaatiolla ja dehomonisaatiolla.
Aunuksen retken muistomerkki pystytettiin vuonna 1929 ja hanketta johti tuleva kenraali Paavo Talvela, joka oli johtanut aikanaan myös Aunuksen retkeä. Talvelan elämäkerran mukaan muistomerkin hinnaksi tuli 70.000 silloista markkaa, joka nykyrahassa on vain noin 20.000 euroa. Suuren osan kuluista maksoi Talvela itse. Satunnaisen matkailijan kannattaa kiinnittää huomio siihen, että iso osa vainajista oli nykyajan mittapuun mukaan lapsisotilaita. Siihen viittaa myös paadessa oleva kirjoitus ”Kaaduitte nuorna nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon”.
Nykyajan mittapuun mukaan moisen heimoususkoa ylistävän säkeen laatijan mentaalihygienian tila vaikuttaa hyvin arveluttavalta. Epäilen, että teksti on lähtöisin Uuno Kailaan kynästä. Aunuksen retkellä oli mukana myös 18-vuotias heinolalainen lukiolaispoika Uuno Salonen, joka myöhemmin muutti sukunimensä Kailaaksi. Aunuksen retki oli tulevalle runoilijalle traumaattinen kokemus, koska erään taistelun aikana hänen toverinsa haavoittui alavatsaan ja pyysi Uuno Kailaalta armonlaukausta. Kailas ei siihen pystynyt, vaan hän karkasi linjasta.
Hänet saatiin myöhemmin kiinni ja köytettiin puuhun pikaoikeuden istunnon ajaksi. Häntä ei kuitenkaan tuomittu ammuttavaksi karkuruudesta, kuten tapana oli, vaan rangaistukseksi hän joutui seisomaan puoli vuorokautta aidanpylvääseen sidottuna, joka rangaistus kesällä sääskiaikaan vastaa lähes kuolemantuomiota.
Tässä yhteydessä kannattaa palauttaa mieleen, mitä mieltä tervejärkinen karjalaisukko oli heimosotureista muistaakseni erään Arvo Tuomisen kirjan mukaan. Isäntä Jegor Andronoff sanoi heimosoturi Armas Eskolalle jo elokuussa 1918, että ” Turhaan te nuoret innokkaat Suomen pojat nyt täällä olette. Ette te Karjalan asiaa ratkaise, henkenne vaan menetätte ja saatte taattonne suremaan”.
torstai 28. elokuuta 2025
Uuno Kailas ja Eino Salmelainen
Eilen mainitsemani heinolalainen runoilija Uuno Kailas ei ollut tavallinen nuori, mutta sen sijaan hän oli sangen tavallinen runoilija, joka oli mielisairas, tuberkuloottinen ja harhaviettinen. Kommunisti hän ei ollut toisten runoilijoiden lailla vaan pikemminkin päinvastoin; 16-vuotiaana hän osallistui heimokansan vapauttamiseen pyrkivään Aunuksen retkeen, joka ei mennyt ihan putkeen.
Aunuksen sotaretki oli Uuno Kailakselle traumaattinen kokemus. Muistelenpa lukeneeni jostain, että rangaistuksena pelkuruudesta häntä olisi seisotettu kuusi tuntia puuhun sidottuna. Se on kova rangaistus kesällä hyttysaikaan. Tosin rangaistus oli lievä, koska joku koulupoika myös teloitettiin vastaavasta rikkeestä.
Eräs silloisen Uuno Salosen (myöh. Kailas) heinolalainen läheinen ystävä kaatui taisteluissa ja siitäkin tuleva runoilija kantoi syyllisyyttä. Rohkenen tuskin edes arvailla ystävyyden syvyyttä. Molemmat pojat olivat partiolaisia. Heinolassa partiojohtajana toimi silloinen Itä-Hämeen toimittaja ja myöhempi teatterijohtaja Eino Salmelainen. Salmelainen oli Uunolle läheinen henkilö myöhemminkin. Salmelainenkin oli myös julkimiehimys.
Sisällissodan aikana Salmelainen teki 15-vuotiaista partiopojistaan sotilaita. Muistelmissaan hän ihmettelee, miten innokkaista koulupojista hetkessä tuli kylmäverisiä teloittajia. Salmelaisen johdolla pikkupoikien kuolemanpartio liikkui polkupyörillä tekemässä tiedustelu- ja puhdistusretkiä.
Näistä asioista Heinolan virallinen historiankirjoitus vaikenee. Muistelen kuitenkin Itä-Häme-lehdessä ollutta 100 vuotta täyttäneen mummon haastattelua ja hän ihmetteli, kuinka kapina-aikaan joku 15-vuotias poikanen kävi ampumassa hänen veljensä. Vastaavanlaiseen pystyivät myöhemmin Kambodzan punakhmerit; hekin käyttivät lapsia kansanmurhan toteuttajina.
Myöhemmällä iällä innokas suojeluskuntalainen Eino Salmelainen vaihtoi leiriä ja hänestä tuli arvostettu Tampereen työväenteatterin johtaja. Muistelmissaan hän kertoi katuvansa nuoruutensa pahoja töitä. Niinhän se Kekkonenkin teki, joka 17-vuotiaana johti Haminassa siviilimiesten ampumisia. Kekkonen väitti muistelmissaan, ettei hän muista, oliko hän ampujana vai ei. Itse luulen, että hän muisti, ei tuollaisia juttuja voi unohtaa.
keskiviikko 27. elokuuta 2025
Pallokentällä
Aionpa käydä tänään viettämässä hiljaisen hetken Uuno Kailaan patsaan ääressä Heinolan Maaherran puistossa, jossa Uuno, joka oli julkimiehimys, katseli ainakin silmä kovana pallokentän laidalla poikien kisailua pesäpalloilun merkeissä.
Tapahtuma antoi hänelle aiheen sittemmin Pallokentällä runoon, jonka herkkä uukuniemeläistaustainen taiteilija Jarkko Lahti, joka tulevaisuudessa tullaan maailmalla muistamaan 542 ihmistä surmanneena tarkka-ampuja Simo Häyhänä, lausui nyrkkeilytreeninsä lomassa todella vaikuttavasti joku päivä sitten tv:n Urheilu-Suomi-ohjelmassa.
Pallokentän tekijänoikeudet ovat umpeutuneet ja kopioin sen häpeämättömästi tähän, jotta jokainen halukas miehenpuoli voi sen opetella ja sen jälkeen pyrkiä lausumaan sitä aina kun vain vähänkin sopiva tilaisuus näkyy avautuvan, suosio on taattu:
- Näin: pallokentän laitaan
- eräs rampa poikanen
- oli seisahtunut alle
- sen suuren lehmuksen.
- Hän seisoi nurmikolla,
- nojas kainalosauvoihin;
- pelin tiimellystä katsoi
- hän silmin kuumeisin.
- Yli aurinkoisen hiekan,
- johon lehmus varjon loi,
- moni riemukas huuto kiiri,
- moni kirkas nauru soi.
- Pojat juoksivat notkein säärin
- yli pallokentän sen.
- Eräs seisoi hievahtamatta,
- eräs raajarikkoinen.
- Vaan hänkään totisesti
- ei muistanut sauvojaan.
- Oli haltioitunut hehku
- hänen kalpeilla kasvoillaan.
- Ilost’, innosta värähtelevän
- hänen sieraintensa näin
- joka kerta, kun maila pallon
- löi puiden latvoja päin.
- Rajaviivan takaa milloin
- joku rohkeni juosta pois,
- oli niinkuin lehmuksen alta
- eräs myöskin juossut ois –
- kuin jättänyt ramman ruumiin
- olis sielu poikasen
- ja syöksynyt kilpasille
- kera toisten, riemuiten.
- Hän askelen astui – mutta
- kuin unesta havahtain
- näki itsensä… Oikea jalka
- oli kuihtunut tynkä vain.
- Pojat juoksivat notkein säärin
- yli pallokentän sen,
- mut lehmuksen alla seisoi
- eräs raajarikkoinen,
- joka, ruumis tärisevänä,
- iho harmaana kääntyi pois
- kuin ruskean nutun alla
- sydän pakahtunut ois.
- Yhä riemukas huuto kiiri,
- yhä kirkas nauru soi
- yli aurinkoisen hiekan,
- – johon lehmus varjon loi.
Lahden runon lausunta alkaa heti kahden minuutin jälkeen tässä linkissä, ja kaikki runonlausunnasta kiinnostuneet miehenpuolet voivat ottaa esityksestä mallia ja tehdä siten vaikutuksen ns. kauniimpaan sukupuoleen: https://areena.yle.fi/1-4253585
maanantai 25. elokuuta 2025
Elokuvan aihe
Karjalan lennostokillan nettisivuilla kerrotaan Uukuniemeltä itärajan taakse kaapatusta Suomen ilmavoimien isästä Aleksanteri Torikasta niin mielenkiintoista, että jos olisin nuorempi mies, alkaisin tekemään hänestä väitöskirjaa. Ja lisäksi hänestä voisi tehdä James Bond-tyyppisen elokuvan kansainväliseen levitykseen.
Jos uukuniemeläistaustainen näyttelijätaiteen professori Jarkko Lahti, joka on äitinsä puolelta Uukuniemen Ristlahden Kettusia, sattuu tämän lukemaan, niin hän voisi sen jälkeen, kun on saanut tarkkampuja Simo Häyhästä kertovan filmin valmiiksi, ryhtyä valmistautumaan Torikan rooliin.
Rooliin valmistautumisen hän voisi aloittaa tutustumalla liitteenä olevaan Karjalan lennoston historiasta kertovaan nettisivuun, jonka sivun luotettavuutta tosin heikentää se, että minun blogini on näköjään merkitty sivun tietolähteeksi. Itse en oikein muista, mitä vuonna 2016 blogillani kirjoitin, koska elämäntyöni hävisi nettiavaruuteen Ukrainan sodan alettua, kun epäilin blogillani Putinin kupan edenneen tertiäärivaiheeseen, kuten tuusniemeläinen Metsa-Man-tubettaja silloin arveli.
Karjalan lennostokillan Torikka-juttuun voi tutustua tästä: https://www.karjalanlennostonkilta.fi/koneita-lenoto-osastolle/
Nieuport 17
Minä olen erinomainen ihminen huomaamaan rikan toisen ihmisen silmässä, vaikka en huomaakaan malkaa omassani ja niinpä huomasin yhden virheen eilen nähdyssä Arvo Tuomisen hienossa Vuoksi-dokumentissa.
Nimittäin ohjelmassa kerrottiin, että kaikki venäläislentäjät, jotka olivat perustamassa Suomen ilmavoimia huhtikuussa 1918 varastamalla bolseviikeilta viisi lentokonetta Suomen hallituksen joukoille, karkotettiin maasta.
Kuitenkaan kaikkia venäläisiä ei häädetty Suomesta. Epäonnekseen Aleksander Krasheinin, joka sittemmin alkoi käyttää Suomessa nimeä Aleksanteri Torikka, sai jäädä Suomeen ilmeisesti sen vuoksi, että hänen äitinsä oli suomalainen. Torikka palveli välirauhan aikaan kesällä 1940 kapteenina Suomen armeijassa, joka asia koitui hänelle kohtalokkaaksi, koska neuvostoliittolaiset kaappasivat hänet Uukuniemeltä itärajan taakse. Hänet ammuttiin seuraavana talvena Moskovassa. Tapauksesta voi lukea vaikkapa Mikko Porvalin kirjasta Kadonneen kaupungin varjo.
Täysin pyyteettä venäläispilotit eivät vaihtaneet puolta. He nimittäin vaativat jokaisesta toimittamastaan koneesta nykyrahassa 120.000 euroa eli 100.000 silloista markkaa ja lisäksi palkkaa heille piti maksaa nykyrahassa 3500 €/kk, joka siihen aikaan oli huikean korkea korvaus, sillä se oli noin kymmenen kertaa silloista keskipalkkaa enemmän.
Koneet Suomelle varastaneet venäläiset olivat sikäli erinomaisia lentäjiä, että he kykenivät pysymään ilmassa, toisin kuin maahan tulleet ruotsalaislentäjät, joilta tämä kyky puuttui. Niinpä kreivi von Rosenin lahjoittama kone syöksyi maahan pian Suomeen saapumisen jälkeen, jolloin sekä lentäjä että tähystäjä kuolivat.
Venäläisten lahjoittamat koneet vaikuttavat edustaneen vuonna 1918 silloisen tekniikan kärkeä, koska huippunopeuskin oli huikeat 185 km/t. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nieuport_17
sunnuntai 24. elokuuta 2025
Kärkkäälässä panostetaan matkailuun
Aamukahvia juodessani minua ilahdutti se, että telkussa näytettiin Arvo Tuomisen dokumenttia Vuoksi virtaa vuolaasti ja varsinkin ilahduin siitä, kun ohjelmassa kerrottiin Kärkkäälässä panostettavan voimakkaasti matkailuun. Tosin kyseessä ei ollut syntymäkyläni Suonenjoen Kärkkäälä eikä edes Hankasalmen Kärkkäälä, vaan itärajan takana entisessä Jääskessä sijaitseva Kärkkäälän kylä.
Kuitenkin sillä varmuudella, jonka vain tietämättömyys synnyttää, uskallan väittää, että myös Jääsken Kärkkäälän, kuten myös Hankasalmen ja Suonenjoen Kärkkäälät, on perustanut Kärkkäisten kaskenraivaajasuku. Kärkkäisiä pidetään umpisavolaisina, mutta alun perin suku on saapunut suur-Rautalammin erämaahan Hämeestä Pälkäneen Kärkkään kylästä, josta Ukko Kärkäs viiden poikansa ja kahden veljenpoikansa kanssa muutti 1530-luvulla silloiseen Rautalammin emäpitäjään kuuluneelle Hankasalmelle, josta asiasta todistaa Hankasalmen Kärkkäälän kylään pystytetty kivimuistomerkki.
Luulenpa, että osa Kärkkäisistä jatkoi matkaansa Savosta Karjalan Jääsken pitäjän Kärkkäälän kylään kaskea polttamaan, ja niin syntyi Kärkkäisten karjalaissukuhaara. Tosin karjalaistaustainen näyttelijän Vesa-Matti Loirin mummo Hedvig ei olekaan Jääsken Kärkkäisiä, kuten oletin, vaan hän on Geni-ohjelman mukaan Kiuruveden Kärkkäisiä.
Kiuruveden Kärkkäiset näyttävät muutenkin olevan lahjakasta sukua, koska maamme historian parhaan jalkapalloilijan Jari Litmasen äiti on Kiuruveden Kärkkäisiä. Jari Litmasen isä Olavi Litmanen, joka myös pelasi aikoinaan Suomen jalkapallomaajoukkueessa, on muuten syntynyt Uukuniemen naapuripitäjässä Saaressa.
Uskon, että maailman kuuluisin Kärkkäinen on kuitenkin suvun kiuruveteläistaustainen näyttelijätär Kata Kärkkäinen. Sitä, mitä Kärkkäinen on näytellyt, en kehtaa kertoa, koska lapset ja jopa naiset voivat tämän lukea. Mutta vankkoja savolaispiirteitä Katassa on ja muistini mukaan hän itsekin joskus valitti, että lyhytsäärisenä ja tanakkavartisena hän näyttääkin savolaiselta maitotilan emännältä ja se on ymmärrettävää, koska Kiuruvesi on maamme johtava maitopitäjä.
Arvo Tuomisen mainion dokumentin voi katsoa tästä linkistä, ja Kärkkäälästä sekä sen matkailusta ohjelmassa kerrotaan 15 minuutin jälkeen. Toivon, että vielä tässä elämässä voisin vierailla Jääsken Kärkkäälässä. https://areena.yle.fi/1-50938332
lauantai 23. elokuuta 2025
Axel Oxenstierna ja Trump
Eittämättä tuli mieleeni suuri ruotsalainen valtiomies Axel Oxenstierna, jonka väitetään 1600-luvulla sanoneen, että ”poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan”, kun sosiaalisesta mediasta luin, että Trump on väittänyt, että Krim on pinta-alaltaan Texasia suurempi. Tosi asiassa Krim on noin 25 kertaa Texasia pienempi. En ole kuitenkaan löytänyt luotettavasta suomalaisesta lehdestä uutista moisesta Trumpin erheestä, joten suhtaudun uutiseen epäilleen, koska se kuulostaa liian hullulta ollakseen totta.
Mutta Stubbille annan tunnustusta hänen tietoisuutensa kehityksestä. Aamun tv-haastattelussa hän hallitsi monet Ukrainan sotaan liittyvät numeroasiat ja prosenttilaskutkin mainiosti, jollaisten asioiden kanssa hänellä oli nuorempana ongelmia. Muistanpa, miten presidentinvaalien alla hän oli peruskoululaisten tentattavana ja silloin hän oli sitä mieltä, että viisi potenssiin kolme on 75.
Karkeampi moka hänelle sattui eduskunnassa, kun hän tulkitsi hyvinvointialueuudistukseen liittyviä asiantuntijalausuntojen prosentteja täysin pieleen. Jonkun poliitikon ura olisi katkennut siihen, että valehtelee eduskunnassa, mutta Stubb oli niin mukavan miehen maineessa, että hänelle annettiin anteeksi sen jälkeen, kun hän totesi, että ”sori siitä”. Ilmeisesti yleisesti uskottiin, että Stubb lateli virheellisiä prosenttilukuja ymmärtämättömyyksissään eikä epärehellisyyden takia.
Itse olen eniten huolissani siitä, että Stubb oli peruskoululaisten tentissä sitä mieltä, että kirja Työmiehen vaimo on Väinö Linnan kirjoittama, koska se virhe viittaa yleissivistyksen puutteeseen. Toisaalta ei Trumpkaan olisi Minna Canthia tuntenut.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010115360.html
perjantai 22. elokuuta 2025
Midtjylland-Kups
Eilen Kups jatkoi mainioita otteitaan Euro-kentillä, kun se kohtasi Eurooppa-liigan karsintaottelussa vieraskentällä tanskalaisen FC Midtjyllandin. Kups hallitsi tilastojen valossa ottelua selvästi, eli kuopiolaisten hallintaprosentti oli 56 % vastustajan 44 % vastaan. Samoin Kupsin syöttöpeli kulki, koska joukkueen 565 syötöstä peräti 87 % onnistui, kun taas tanskalaiset syöttivät vain 436 kertaa onnistumisasteen ollessa 86 %. Myös kulmapotkut jakaantuivat kuopiolaisten eduksi 5-4.
Jos nyt jotain vikaa Kupsin pelistä pitää oikein hakemalla hakea, vika on se, että tanskalaiset voittivat ottelun 4-0. Niinpä Urheiluruudun haastattelussa puolustaja Taneli Hämäläinen kertoikin, että joukkueiden karsintasarjan toinen kohtaaminen kotikentällä tuleekin olemaan haasteellinen, mikäli Kups aikoo päästä sarjassa jatkoon. Mutta toivoa ei kannata menettää, koska kun HJK hävisi Fär-saarilla paikalliselle kalastajien puulaakiporukalle 4-0, niin kuitenkin Helsingissä HJK kykeni voittamaan jatkoajan jälkeen karsinnan yhteismaalein 6-5.
Eilistä Kupsin menestystä korostaa se, että kuopiolaisten joukkueen tämän vuoden pelaajabudjetti on 1,2 miljoonaa euroa, kun taas FC Midtjyllandin vastaava budjetti on yli kymmenen kertaa enemmän eli 13,9 miljoonaa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ensi vuonna kuopiolaisten pelaajabudjetti tulee luultavasti kasvamaan, koska joukkue selvisi jatkoon Konferenssiliigassa ja sen ansiosta Kupsin kassaan kilisee lisää 3,1 miljoonaa ja se on paljon se, koska se on lähes sama summa kuin NHL:ssä pelaavan suomalaisen huippujääkiekkoilijan puolen vuoden palkka.
Tosin ymmärrän täysin suomalaisen NHL-tähden katkeruuden pienituloisuudestaan, koska melkoisessa palkkakuopassa on hän, sillä jalkapalloilija Messille taattiin jo vuonna 2017 peräti reilun 555 miljoonan euron suuruiset bruttotulot, kun hän lupautui neljäksi kaudeksi vahvistamaan FC Barcelonan rivejä. https://www.is.fi/eurosarjat/art-2000007774186.html
torstai 21. elokuuta 2025
Kaukopartiosta Vorkutan vankileirille
Lukaisinpa Olavi Lempisen kirjan Rautaesiripun takana – Kaukopartiosta Vorkutan vankileirille ja se oli todella mielenkiintoinen teos, joka kertoo inkerinsuomalaisen Veikko Piiparisen elämäntarinan. Piiparinen oli inkerinsuomalainen, joka syntyi sata metriä itärajan takana ja joutui sen vuoksi 18-vuotiaana puna-armeijaan, jäi jatkosodassa suomalaisten vangiksi ja hänestä koulutettiin radisti Pauli Marttinan johtamaan kaukopartio-osastoon.
Vuonna 1947 Piiparinen palautettiin Neuvostoliittoon, jossa hänet kovien kuulustelujen ja kymmenen minuutin oikeudenkäynnin jälkeen lähetettiin Vorkutan vankileirille hiilikaivokseen, josta harva selvisi hengissä. Mutta hän selvisi ja asui elämänsä viimeiset 38 vuotta Tallinnassa, josta ajasta hän kertoo kirjassa todella mielenkiintoisia tarinoita.
Olen tähän asti suhtautunut hieman epäillen tarinaan, jonka mukaan Tallinnan kuuluisan Pronssisoturi-patsaan mallina olisi ollut Berliinin olympialaisissa sekä vapaassa että kreikkalais-roomalaisessa painissa raskaassasarjassa kultaa voittanut virolainen Kristian Palusalo eikä venäläinen Aljosa, mutta Piiparinen vakuuttaa tarinan olevan totta.
Lisäksi Piiparinen kertoo, että voitonpäivänaattona 8.5.1946 15-vuotias Ageeda Paavel ja 14-vuotias Aili Jyrgenson räjäyttivät dynamiitilla patsaan ensimmäisen version. Patsaan toisesta versiosta tuli 2000-luvun alussa maailman ensimmäinen hybridisodankäynnin soturi, koska Venäjä lietsoi Tallinnassa kovat nuorisomellakat sen vuoksi, että patsas siirrettiin kaupungin keskustasta sotilashautausmaalle.
https://www.goodreads.com/book/show/32766063-rautaesiripun-takana
keskiviikko 20. elokuuta 2025
Hyvät, pahat ja rumat
Eilen mainitsemastani kohtaamisestaan Trumpin kanssa kertoi Simo Rantalainen vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan Hyvät, pahat ja munat: Simo Rantalaisen seikkailut median ihmeellisessä maailmassa. Rantalaisen kirjan nimi palauttaa mieleeni hänen viime vuosituhannen loppupuolella juontamansa erittäin suositun TV-sarjan Hyvät, pahat ja rumat, ja jos MTV:n johtaja sattuu tämän lukemaan, niin pyydän ystävällisesti, että kyseinen sarja esitettäisiin uusintana.
Voi kuitenkin olla, etteivät eräät tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat salli sarjan uusimista. Ainakin, kun joskus kysyin Lasse Lehtiseltä, etteikö suosittua Hyvät herrat-sarjaa voisi näyttää uusintana, hän kertoi, että se asia kyllä sopisi hänelle, mutta ei ilmeisesti kaikille muille tekijänoikeuksien haltijoille.
Vaikka maailman tilanne on kammottava eikä minua juuri mikään naurata, niin kuitenkin minua jaksaa naurattaa tarina, jonka luin Simo Rantalaisen vuonna 2023 ilmestyneestä kirjasta Simo siellä jossain kertoi.
Kun Rantalainen kertoo suvustaan, hän paljastaa, etteivät hänen mummonsa ja vaarinsa välit olleet ainakaan ihan aina lämpimät, koska vaari oli ankara ja otti silloin tällöin niin sanotusti kuppia. Vaari myös passautti itseään kovasti.
Tosin kyllä karjalainen mummo osasi ainakin välillä pitää puolensa. Kun vaari kerran vaati mummolta silakkapihvejä tiuskaisi puoliso, että: ”Kuuleha sie, mie situ siun rääpyksilleis”. Lukijan onneksi Simo Rantalainen kääntää mummonsa lausuman kirjakielelle seuraavasti: ” Kuulehan sinä, minä paskon silakoidesi päälle”.
Wikipedia kertoo, että Simo Rantalaiselle on sattunut ja tapahtunut elämässään paljon: https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Rantalainen
tiistai 19. elokuuta 2025
Kohtelias herrasmies Trump
Viime yön huippukokouksessa Trump osoittikin olevansa tarvittaessa kohtelias huumorintajuinen herrasmies, joka kohteli vieraitaan ystävällisesti eikä esimerkiksi edes yrittänyt kouria paikalla ollutta ainutta naispuolista osallistujaa Italian pääministeri Giorgia Melonia.
Jostain syystä tässä yhteydessä palaa mieleeni, miten nuoruuteni yliopistossa opetettiin rikosoikeuden luennolla sekin, että jos mielentilatutkimuksen tekijä suostuu lainaamaan rahaa hyvin luotettavan oloiselle tutkittavalle, on tutkittava varmasti psykopaatti.
Monet Trumpin tavanneet ovat kertoneet tämän olevan ihan järkevän hyväkäytöksisen ihmisen. Esimerkiksi Skeptikko -lehdessä 3/2018 sivulla 4 menestynyt liikemies Juha Wiskari kertoo, miten hän vuonna 1992 yritti myydä risteilyalusta liikemies Donald Trumpille. Wiskarin mukaan Trump oli piinkova bisnesmies ja täydellinen herrasmies. Tosin laivabisneksestä hän ei tiennyt mitään, mutta oikeat kysymykset tulivat alta aikayksikön. Hän ei siis ollut siihen aikaan typerys.
Jokunen vuosi sitten entinen toimittaja Simo Rantalainen julkaisi jonkun kirjan, jossa hän kertoi, miten tapasi jonkun MM-nyrkkeilyottelun tiimoilla suurliikemies Trumpin, joka osoittautui puheliaaksi, hyväntahtoiseksi ja fiksuksi mieheksi. Trump oli kertonut Rantalaiselle, että hän ei ole varma, siirtyykö joskus politiikkaan, mutta jos siirtyy, hän menee republikaaneihin, koska ne ovat niin tyhmiä, että jopa hän voisi pärjätä siinä porukassa.
Muistanpa, miten ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump kehui tv:ssä itseään ihan totisella naamalla Usa:n parhaaksi presidentiksi, mutta purskahti sitten kesken kaiken selkäkeikkanauruun ja silloin ihan häivähdysmäisesti hänen kasvoillaan käväisi ihan ihmismäinen ilme. Tajusin, ettei tuo mies suinkaan ole idiootti, vaan hän vain näyttelee sellaista.
Uskonpa, että amerikkalaisessa showbisneksessä kunnostautunut Donald Trump on oivaltanut sen, että koska menestyselokuvatkin suunnataan 11-vuotiaan henkiselle tasolle, soveltuu sama periaate myös poliittisen sanoman levittämiseen ainakin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa.
Skeptikko-lehden Trumpista kertovaan juttuun voi tutustua tästä linkistä: https://skepsisblob.blob.core.windows.net/skepsisweb/2018-3-skeptikko-239167.pdf
maanantai 18. elokuuta 2025
Uukuniemi maailman tapahtumien keskiössä
Luulisi, että kun kirjoitan tätä juttua Uukuniemellä asti, olen kaukana maailman tapahtumien keskiöstä, mutta näin ei ole. Ensinnäkin kuulin, että presidentti Alexander Stubb on keskeisessä roolissa kolmannen maailmansodan ehkäisyssä, koska hän matkustaa kohta käsittääkseni jonkinlaisena Zelenskyin turvamiehenä Valkoiseen taloon neuvottelemaan Trumpin kanssa maailmanrauhasta. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Stubbin suku on Käkisalmen evakkoja, ja jos itäraja olisi auki, Käkisalmi on noin puolen tunnin matkan päässä paikasta, jossa tätä kirjoitan.
Tässä yhteydessä kannattaa myös muistaa se, että Putin on hyvä mökkinaapurini, sillä hänen ilmeisen vaatimaton datsansa on tästä noin 20 kilometrin päässä Lahdenpohjan lähellä. Uskon, että Putin viihtyy Karjalassa nimenomaan sen vuoksi, että hän on sekä isänsä että äitinsä puolelta Tverin Karjalasta, eli hän on todennäköisesti vahvasti uukuniemeläistaustainen ja hän saattaa olla jopa väärän koivun kautta minuun sukua, koska rouvani suvussa on ainakin hämmästyttävästi yhdennäköisyyttä Putinin kanssa.
Putinin geenitiedot ovat tosin niin suuri valtionsalaisuus, ettei hänen sukutaustaansa pysty luotettavasti selvittämään. Rouvan serkku hankki geenitestin, joka selvittää kaukaisetkin sukulaissuhteet, mutta se testi ei vahvistanut Putinin sukulaisuutta. Sen sijaan Paskovit kuuluvat sukuun ja Paskovhan on juuri se Kremlin tiedottaja, joka harva se päivä valehtelee TV-uutisissa henkensä edestä.
sunnuntai 17. elokuuta 2025
Trumpin höperehtiminen
Trumpin mukaan Alaskan aseleponeuvottelu Putinin kanssa oli täydellinen. Minäkin olen melkein samaa mieltä, koska minusta tapahtuma oli täydellinen fiasko. Toivoni on nyt siinä, että Trumpin rauhanneuvottelu Zelenskyin kanssa ensi viikolla on myönteinen tapahtuma, koska olen huomannut, että yleensä perirehellinen Trump on rehellisesti samaa mieltä sen henkilön kanssa, joka on viimeksi ollut äänessä.
Ensimmäinen Trumpin ja Zelenskyin tapaaminen valkoisessa talossa täydellinen katastrofi, kun vanha koulukiusaaja presidentti Trump ja varapresidentti Vance innostuivat maailman median edessä kiusaamaan nöyryyttävästi Ukrainan presidenttiä, joka onneksi selvisi tilanteesta paremmin kuin Suomen pääministeri Antti Hackzell Moskovan rauhanneuvotteluissa syyskuussa 1944.
Silloinhan Molotov kiusasi suomalaisvaltuuskuntaa niin, että Hackzell sai halvauskohtauksen, josta hän ei koskaan toipunut. Muistelen lukeneeni, että samalla reissulla myös Suomen valtuuskuntaan kuulunut suomalaiskenraali sairastui psykoosiin, eli tuli kansankielellä hulluksi. Suomalaisten sairastumiset eivät johtuneet pelkästään Molotovin tylyydestä, vaan myös siitä, että neuvottelujen englantilaisedustajat, joiden herrasmiesmäisyyteen suomalaiset olivat luottaneet, yhtyivät suomalaisten kiusaamiseen.
Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta sitä, että kun vuonna 2018 Trump ja Putin neuvottelivat Helsingissä, niin Trumpin tärkeä neuvonantaja kertoi myöhemmin, että tapahtuman lehdistötilaisuudessa hän ajatteli ryhtyvänsä näyttelemään sairauskohtausta tai painavansa palohälytysnappia keskeyttääkseen Trumpin höperehtimisen; Trumphan ilmoitti luottavansa Venäjän tiedustelupalveluun enemmän kuin oman maansa tiedustelupalveluun.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/trumpin-kommentti-sai-koko-huoneen-hatkahtamaan-helsingissa-pelkona-on-etta-sama-toistuu/9204260
perjantai 15. elokuuta 2025
Kunnioittava neuvo Trumpille
Trump saattaa hyvinkin olla oikeassa siinä, ettei Venäjältä saada takaisin sen Ukrainalta valtaamaa noin 100.000 km2. Ainakin alueiden takaisin saaminen edellyttäisi Putinin hallinnon romahtamista, joka saattaisi sitten johtaa Venäjän sisällissotaan, jossa voitaisiin päätyä käyttämään ydinaseita, kun armeija, kansalliskaarti ja salainen poliisi FSB ratkaisevat, kuka maata johtaa.
Edellä kerrottuun viitaten, esitänkin kunnioittavasti Trumpille, että hän ilmoittaisi Putinille, etteivät sivistyneet länsimaat koskaan tule hyväksymään Venäjän laittomia valloituksia ja että mikäli Venäjä ei vetäydy alueilta, siltä aletaan perimään sen miehittämistä alueista käypää vuokraa. Arvioisin, että sopiva ja yksinkertainen maanvuokra pelloille olisi 1.000 euroa hehtaarilta, joka tarkoittaisi 10 miljardin euron vuosivuokraa. Tietysti myös valloitetun alueen käyttökuntoisista rakennuksista pitäisi maksaa vuokraa, mutta tuskin sieltä enää montaa sellaista löytyy.
Vuokra perittäisiin Venäjän länsipankeissa olevista 300 miljardin talletuksista ja Venäjän kaikesta viennistä peritystä 20 % tullista, jonka tuotto olisi peräti noin 100 miljardia vuodessa, sillä Venäjän viennin arvo on noin 500 miljardia vuodessa. Tulleilla Venäjän pitäisi lisäksi vielä joutua korvaamaan Ukrainalle myös hirvittävän hyökkäyssotansa aiheuttamat vahingot, jotka lienevät noin 1000 miljardia. Tuo 1000 miljardia rasittaisi Venäjän kansantaloutta suhteessa yhtä raskaasti, mitä aikoinaan köyhän Suomen Neuvostoliitolle maksamat sotakorvaukset rasittivat meidän kansantalouttamme.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotakorvaukset
perjantai 15. elokuuta 2025
Trumpille rauhanpalkinto
Vaikka monien mielestä Trump on arvaamattomasti käyttäytyvä höhlä, niin siitä huolimatta, tai nimenomaan sen takia, hän saattaa hyvinkin vielä ansaita Nobelin rauhanpalkinnon. Nimittäin hän on niin arvaamattomasti käyttäytyvä höhlä, että hän hyvinkin saattaa päättää, että USA:n maaperälle astuva Putin on pidätettävä, koska hän on pitänyt Trumpia pilkkanaan ja koska tästä sen lisäksi on törkeiden sotarikosten vuoksi annettu kansainvälinen pidätysmääräys. Jos Trump pistäisi Putinin rautoihin, olisin minäkin valmis myöntämään hänelle Nobelin rauhanpalkinnon.
Jos Putin saataisiin rautoihin, saattaisi koko hänen hallintonsa romahtaa, mutta mitä siitä sitten seuraisi, voidaan vain arvailla. Muistelen, että kun Nikita Hrutshev vieraili 50-luvulla kylmän sodan aikaan USA:ssa, Neuvostoliitto oli ennen matkaa ilmoittanut, että jos pääsihteerille tapahtuu matkalla jotakin ikävää, seuraa siitä ydinsota.
Ainakin eräs asiasta kuultu suomalainen oikeusoppinut oli sitä mieltä, että jos Putin saapuisi Suomeen, suomalaisten viranomaisten nimenomainen velvollisuus kansainvälisten sopimusten vuoksi olisi pidättää hänet. Se olisi varmasti melkoinen mediatapahtuma maailmalla. Käsittääkseni Putinin sotarikosoikeudenkäyntiä ei kuitenkaan käytäisi Helsingin käräjäoikeudessa, vaan Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että rangaistuskäytäntö on viime aikoina kehittynyt inhimillisempään suuntaan, sillä kun 80 vuotta sitten hyökkäyssotaan syyllistyneet poliitikot yleensä hirtettiin, niin nykyään Putin istuisi vain linnassa lopun ikänsä.
En ole aiemmin juurikaan kehunut Usa:n päämiestä, mutta nyt kehun ja kehun häntä harvinaisen rehelliseksi poliitikoksi. Hän nimittäin vaikuttaa olevan aina ihan rehellisesti sitä mieltä, mitä mieltä hän sattuu milloinkin olemaan.
https://yle.fi/a/74-20010573/64-3-143116
keskiviikko 13. elokuuta 2025
Viisaita miehiä
Eilen mainitsemani teatteriohjaaja Mauno Manninen oli maineikasta sivistyssukua. Hänen äitinsä Anni Swan, joka oli siis natsitaustaisen Lina Heydrichin anoppi, oli satukirjailija, jonka Väiski Vemmelsäären seikkailut oli pentuna suosikkikirjani, joka jätti persoonaani lähtemättömän jäljen. Intimiteatteria johtaessaan Mauno Manninen onnistui hävittämään omat rahansa sekä myös suuren osan äitinsä satukirjoilla hankkimista rahoista.
Mauno Mannisen isä oli arvostettu Kangasniemellä syntynyt runoilija Otto Manninen. Hänen runonsa Joutsenlaulu esiteltiin sittemmin lähes sata vuotta myöhemmin äidinkielen tunnilla nuorelle rokkarille Jussi Hakuliselle, joka asia kannusti tämän lukiolaisen tekemään Joutsenlaulu-nimisen kappaleen, josta tuli sitten ainakin minun suosikkibiisini.
Mauno Mannisen veli oli filosofian lisensiaatti, kääntäjä ja tietokirjailija Antero Manninen, jota käsittääkseni pidettiin aikoinaan maamme toiseksi viisaimpana miehenä heti Esko Kivikosken jälkeen. Muistelen jostain lukeneeni, että vaikka Antero Manninen oli hyvin viisas mies, niin siitä huolimatta hän oli myös sen verran lainkuuliainen kansalainen, että yritti sota-aikana selviytyä pelkästään säännöstelykorttiannoksilla ja oli vähällä kuolla sen vuoksi nälkään. Paasikivikin, joka myös oli viisas mies, sanoikin, että korttiannoksilla ei elä, mutta että ne ovat kuitenkin apuna perheen ruokahuollossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Manninen
Mauno Manninen ja Lina Heydrich
Antti Heikkinen lienee tällä hetkellä Suomen tuotteliain ja ehkä myös luetuin kirjailija. Häneltä on juuri ilmestynyt näyttelijä Seela Sellasta kertova paksu mölläri osuvalta nimeltään Sellasta – Seela Sellan tarina, jonka sain juuri luettua ja vaikka Telluksen tilanne onkin hirveä, niin siitä huolimatta päästin monta selkäkeikkanaurua kirjaa lukiessani.
Syvimmän selkäkeikkanaurun päästin, kun luin, miten koko kansan satutäti Anni Swan lähestyi Pariisiin lähdössä ollutta teatteriseuruetta ja pyysi, että naisnäyttelijät katsoisivat hieman hänen aikamiespoikansa teatteriohjaaja Mauno Mannisen perään, koska Pariisissa on paljon huonomaineisia naisia, joilta voisi helposti saada vaikka häpeällisen taudin. Tarina paljastaa sen, että Anni Swan oli niitä harvoja kulttuuripersoonia maassamme, joka ei tiennyt, että hänen Mauno-poikansa ei tytöistä tykkännyt.
Tosin kypsässä 50-vuoden iässä Mauno Manninekin villiintyi ja meni ilmeisestä umpihomoudestaan huolimatta naimisiin saksalaisen Lina Heydrichin kanssa vuonna 1965. Lina oli Gestapo-päällikkö Reinhard Heydrichin, jota kutsuttiin sattuneesta syystä myös Prahan teurastajaksi, leski. Wikipedian mukaan liitto päättyi kuitenkin nopeasti eroon, mutta on olemassa myös näkemys, jonka mukaan kun Lina Heydrich kuoli vuonna 1985, hän olisi ollut edelleen sukunimeltään Manninen. Tavallaana Savon tyttöjä oli hänkin, koska Mannisen suku on Kangasniemeltä. Pitkälle alkoholisoitunut Mauno Manninen oli kuollut jo vuonna 1969 54-vuotiaana.
Juutalaisuuteen kääntynyt Seela Sella vieraili Mauno Mannisen vaimon natsitaustasta huolimatta heidän kotonaan ja hän kertoo elämänkerrassaan huomanneensa, että monet perheen arvokkaista astioista oli varustettu Daavidin tähti-leimalla ja että muuttomiehet olivat havainneet, että kirjahyllynkin selkämyksessä oli samanlainen leima. Luulen, että natsiviranomaiset merkitsivät Daavidin tähdellä juutalaisilta viedyn omaisuuden.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Manninen
maanantai 11. elokuuta 2025
Alaska takaisin kotiin
Presidentti Trump, joka tiettävästi tunnetaan Venäjällä myös entisenä Krasnov nimisenä KGB:n agenttina, on lähi päivinä tapaamassa Alaskassa törkeistä sotarikoksista etsintäkuulutetun presidentti Putinin sopiakseen siitä, miten Ukrainan asiat tulevaisuudessa järjestetään.
Toivoisin, että jos Trump lukee tämän, niin hän kaiken kiireen keskellä ehtii tutustua kahdeksan vuoden takaiseen lehtijuttuun, jossa kerrotaan siitä, miten Venäjän duuman jäsen Anna Kuvytshko herätti silloin pienimuotoisen kohun julkaisemalla varsin erikoisen musiikkivideon Facebook-sivullaan.
Kyseisellä musiikkivideolla venäläinen lapsikuoro lauloi valmiudestaan lähteä sotaan ”setä Vovan” eli presidentti Vladimir Putinin puolesta. Kappaleessa muun muassa todettiin, ettei Venäjää luovuteta samuraille ja luvataan palauttaa Alaska takaisin kotiin.
Kyseinen video herätti aikoinaan niin paljon kohua, ettei sitä enää löydy youtubesta, mutta eiköhän maailman tehokkaimpana tiedusteluorganisaationa pidetty CIA pysty sen vielä nettiavaruudesta kaivamaan. Trump ei ehkä tiedäkään, että Alaska kuului aikoinaan Venäjälle, mutta Usa osti sen vuonna 1867 nykyrahassa 120 miljoonan dollarin hinnalla, joka vastaa suunnilleen yhden F-35-hävittäjän arvoa.
Sellaista olen lukenut, että Venäjän tsaari halusi myydä tarpeettomaksi katsotun Alaskan nimen omaan USA:lle vaikka pilkkahintaan, koska pelkäsi, että muuten Englanti valloittaisi sen sodalla, koska Venäjä ei olisi kyennyt sitä puolustamaan. Jos Englanti olisi sen aikoinaan valloittanut, niin nykyään Alaska todennäköisesti kuuluisi Kanadalle.
Luulen, että yksi tie rauhaan Ukrainassa on, että Trump lahjoittaa Alaskan Venäjälle ja vastavuoroisesti Putin lupaa kompensaationa Tanskalle kuuluvan Grönlannin Trumpille, jonka valtaamista tämä suunnitteli ääneen jo heti uuden virkakautensa ensimmäisenä päivänä.
Verkkouutisten lapsikuorojuttuun voi tutustua tästä: https://www.verkkouutiset.fi/a/kuolemme-sodassa-putinin-puolesta-lapset-laulavat-venajan-kansanedustajan-videolla/#0f32d670
Puola on samaa maata
Antti Blåfieldin ja Erja-Outi Heinon Puola on samaa maata-kirjan luettuani olen entistäkin synkemmällä mielellä maailman menon suhteen. Toivon, että Euroopan päättäjät lukevat tuon teoksen opiksi ja ojennukseksi.
Kirjasta opimme sen, että noin 200 vuoden ajan 1500 – 1700-luvuilla Puola oli maanosan johtava valtio, mutta sen jälkeen naapurit sen jakoivat kolmeenkin kertaan ja hävisipä se välillä kokonaan Euroopan kartalta. Syy Puolan kukistumiseen oli se, ettei maata voinut kukaan johtaa.
Puolassa oli kyllä kuningas, mutta siitä huolimatta maata kutsuttiin tasavallaksi, koska valta oli valtiopäivillä, jossa ei kuitenkaan voitu järjellisellä tavalla päätöksiä tehdä, koska päätöksiä pystyttiin tekemään vain yksimielisesti ja kenellä yksittäisellä valtiopäivämiehellä tahansa oli veto-oikeus päätöksiin. Eipä nykyisen konsensus-Suomen eduskuntakaan taitaisi pystyä toimimaan, mikäli siellä olisi asiat päätettävä yksimielisesti.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Euroopan Unioninkin hallinnossa vaaditaan tärkeissä asioissa yksimielisyyttä ja niinpä Eu näyttääkin häviävän taistelunsa maailman tyrannivaltioita vastaan, jotka pystyvät tekemään päätöksiä ketterästi; onneksi tyrannivaltiot näyttävät pystyvän tekemään nopeasti myös katastrofaalisen huonoja päätöksiä.
Tällä hetkellä Eu:n jäsen Puolalla näyttää tilastojen valossa menevän hyvin ja maan bkt/as on 33.000 dollaria. Se on paljon enemmän kuin esimerkiksi Eu:sta eronneiden Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin. Englannin bkt/as näyttää sen sijaan olevan huiman korkea ja epäilen, että ellei tilanne muutu, Iso-Britanniakin on vaarassa hajota.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puola-Liettua
sunnuntai 10. elokuuta 2025
Kiinan maailma
Viimeisten 2000 vuoden aikana Kiina on ollut maailman mahtavin valtio 1800 vuoden ajan. Parin viimeisimmän vuosisadan ajan Kiinalla on mennyt vähän heikommin, mutta nyt yleisesti uskotaan, että se on nousemassa taas maailman ykköseksi. Kuitenkin Mika Hentusen ja Kristiina Heleniuksen kirjan Kiinan maailma – tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet luettuani ymmärrän, että niin ei välttämättä tapahdukaan.
Nimittäin yhden lapsen politiikan seurauksena Kiinan huoltosuhde alkaa olla yhtä huono kuin meillä Länsi-Euroopassa. Suomessahan 100 työikäistä kohti on 60 huollettavaa ja koko Kiinan tarkkoja tilastoja en tiedä, mutta esimerkiksi Sanghain seudulla huoltosuhde on sama kuin Suomessa.
Viimeisen 30 vuoden aikana Kiinan talouskasvu on ollut hirmuinen ja yksi selitys asialle oli se, että 10-15 työikäistä kohti oli yksi eläkeläinen. Nyt maan talouskasvu on hiipumassa. Kun vuonna 2018 Kiinan bkt oli 18 % maailman tuotannosta, niin vuonna 2021 se oli 16 %. Usa:n osuus maailman tuotannosta on sen sijaan edelleenkin noin 25 % kuten vuosia aiemminkin, vaikka yleinen uskomus on, että Amerikan mahtavuus alkaa olla ohi.
Luonnonvarojenkin osalta Kiinan tilanne on synkkä. Puolet maan joista on käyttökelvottomia, ja 60 % prosenttia pohjavesistä on niin saastunutta, ettei niitä ole lupa käyttää maatalouteen, teollisuuteen eikä juomavedeksi. Kiina ei myöskään pysty enää ruokkimaan väestöään, koska puolet viljelysmaasta on saastunut käyttökelvottomaksi ja maasta on tullut maailman suurin elintarvikkeiden maahantuoja. Tämä asia saattaa selittää sen, että Kiina haluaa olla hyvissä väleissä Venäjän kanssa, joka on nykyään maailman suurin viljan viejä.
Tästä linkistä voi lukea 58 sivua Kiinan maailma-kirjasta: https://www.google.fi/books/edition/Kiinan_maailma/Co4dEQAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&pg=PT4&printsec=frontcover
lauantai 9. elokuuta 2025
Rusinat ja sitruunapaprika
Suomi on sen verran syrjäinen maa, että viinitilaa perustaessani minun pitää huomioida se, että pitkien kuljetusmatkojen vuoksi tuottamani rypäleet on syytä jatkojalostaa kalliimmaksi tuotteeksi kuljetuskustannusten minimoimiseksi samalla tapaa, kuin esimerkiksi halot kannattaa jatkojalostaa selluksi. Niinpä minun kannattaa suuntautua rusinoiden tuottajaksi. Karkean arvioni mukaan rypäleiden massa vähenee jopa neljännekseen sen jälkeen, kun ne on vaikkapa leivinuunissa kuivattu rusinoiksi.
Ilmeisesti viinirypäleet eivät tällä hetkellä ole Etelä-Euroopassa hinnankiroissa, koska kun aina jouluksi ostan itselleni 200 gramman rusinapaketin, vaikka tunnenkin hankintani vuoksi syyllisyyttä, koska maamme kauppatase sen vuoksi heikkenee, paketti maksaa pari euroa, vaikka sen tuottamiseen on tarvittu kilo rypäleitä.
Minusta muuten näyttää vanhemmiten kehittyvän monipuolinen viherpeukalo. Olen nimittäin viiniköynnöksen lisäksi kasvattanut siemenestä näyttävän sitruunapuun, joka talvella jo kukkikin näyttävästi. Kuitenkaan kukista ei näytä kehittyvän perinteisiä sitruunoita syistä, joita voin vain arvailla, vaan puun hedelmät näyttävät enemmänkin paprikoilta. Kyllä luonto on ihmeellinen.
perjantai 8. elokuuta 2025
Viinitilallinen
