| Muureista | 18.02.2020, 18:25 |
| Ensi marraskuussa käydään Amerikassa kenties ihmiskunnan historian tärkein vaali ja epäilen, että Donald Trump voittaa jälleen, koska hänen suuri visionsa muurin rakentamisesta on vielä toteutumatta. Muuriprojektin jatkaminen ja loppuun saattaminen takaa hänelle luultavasti jatkokauden vaativassa virassaan.
Tosin Trump ei ole ensimmäinen poliitikko, joka on hyödyntänyt muuria propagandassaan. Jo Goebbels vaati 30-luvun alussa paksua suojamuuria Saksan ympärille. Sekin projekti viivästyi ja latistui, koska muuri pystytettiin vasta vuonna 1962 ja ainoastaan Berliinin ympärille. Tosin sen rakennushankkeen toteuttajat eivät puhuneet muurista, vaan fasismin vastaisesta suojavallista.
Tuo puhe muurista edusti Goebbelsin retoriikan maltillisempaa puolta. Muutenhan mies oli puheissaan ihmishirviö. Sosialidemokraattien johtohahmo Kurt Schumacher totesikin onnistuneesti, että, ”kansallissosialistien agitaatio vetoaa ihmisen sisäiseen sikaan. Sikäli kuin kansallissosialismissa on mitään sisältöä, se on ensimmäisenä Saksan politiikassa onnistunut täydellisesti valjastamaan inhimillisen typeryyden.”
Samankaltaista sikamaisuuteen vetoavaa agitaatiota on havaittavissa omassakin ajassamme. |
|
| Liian fiksut jalkapalloilijat | 17.02.2020, 18:50 |
| Muistanpa, miten lähes kaksikymmentä vuotta sitten Konsta Hietanen oli suuri lapsitähti sekä laulajana että näyttelijänä. Hän voitti jonkun tenavatähtien laulukilpailun ja oli pääroolissa suositussa elokuvassa Poika ja ilves. Sitten Konsta ilmoitti tähtäävänsä jalkapallossa huipulle ja vetäytyi kulttuuriharrastusten parista.
Hietanen nousikin FC Lahden kantavaksi voimaksi ja keskeiseksi vaikuttajahahmoksi, mutta miesten maajoukkueeseen asti hän ei yltänyt. Seitsemän vuotta sitten hän ilmoitti yllättäen lopettavansa palloilun, vaikka ikä ei vielä miestä painanut ja siirtyvänsä takaisin kulttuurin puolelle. Nyt hän on sitten tehnyt paluun laulajana ja sen asian voi todeta tästä sosialistisesta mediasta löytyvästä linkistä, joka on kuvattu Lahden Sibelius-talon konsertin harjoituksista. Hietanen kajauttaa kappaleen Kertokaa se hänelle siihen malliin, että mielestäni hän on lähes Mauno Koiviston luokkaa laulajana: https://www.youtube.com/watch?v=rSy51btjaqE&fbclid=I wAR3hBit4cmMRGRYcx3GIM2J-EgmKjBE7zpw1ZHlu8AnLPIJK4dgLkjX- ZnwMRGRYcx3GIM2J-EgmKjBE7zpw1ZHlu8AnLPIJK4dgLkjX-Znw
Toinen jalkapalloilun lapsitähti oli Hjk:n miesten joukkueeseen jo 17-vuotiaana noussut Johannes Westö, jota pidettiin lahjakkaampana kuin ikätoveriaan Alexander Ringiä, joka vielä pari vuotta sitten kuului maajoukkueen avauskentälliseen. Westö ehti voittaa miehissä yhden Suomen mestaruudenkin. Muistan nähneeni hänen 17-vuotiaana pelaavan Kupsia vastaan ja hän oli jo silloin kentän parhaita.
Sitten alta kaksikymppisenä hän ilmoitti pitävänsä välivuoden palloilusta ja kiertävänsä vähän maailmaa. Se välivuosi on nyt venynyt kymmeneksi. Wikipedia kertoo hänen aloittaneen filosofian opinnot Helsingin Yliopistossa vuonna 2010. Johannes Westöllä on kultturellit geenit, koska isä on kirjailija Mårten Westö, setä kirjailija Kjäl Westö ja vaari runoilija Claes Andersson, Hifk ja Skdl.
|
|
| Tuleva urheiluoikeuden professori | 16.02.2020, 18:10 |
| Kyllä ei voi moittia tämän hetken suomalaisen naishiihdon tasoa, ei ainakaan liiaksi. Vielä viime vuonna meillä oli montakin lupaavaa nuorta naishiihtäjää, mutta tänä talvena he ovat olleet sijoilla yms., kuten Krista Pärmäkoskea lukuun ottamatta muutkin hiihtäjätyttömme ovat olleet. Naishiihdon suurin toivo on tällä hetkellä Amerikkaan muuttanut reilu nelikymppinen Riitta-Liisa Roponen, joka hyvinkin saattaisi nostaa viestijoukkueemme pronssille seuraavissa suurkoisoissa, jos hänet vain valittaisiin joukkueeseen.
Ikävä tulee Kuitusen, Saarisen ja Variksen aikoja, ja kun tutkin asiaa, niin edellä luetellut jo lopettaneet suurhiihtäjämme ovat jokseenkin Roposen ikäluokkaa. Täysin mahdoton ajatus ei ole, etteivätkö edellä luetellut suurhiihtäjät voisi vielä tehdä menestyksekkään paluun kisaladuille. Tosin Kaisa Variksen tapaus hieman mietityttää.
Voi olla, että pari dopingkäryä ei estäisi hänen paluutaan huipulle, mutta epäilen, ettei Variksen nykyinen siviilivirka mahdollista täyspäiväistä urheilua. Varis nimittäin toimii tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen opettajana. Luulen, että hänellä on väitöskirjan teko loppusuoralla eikä ammattihiihtäjäksi paluu väikkärikiireiden vuoksi ole mahdollinen.
Muistelen, että vaikka se uskomattomalta kuulostaa, että Helsingin Yliopistossa on urheiluoikeuden professorin virka. Kaisa Varis saattaa hyvinkin joskus tulevaisuudessa lähteä vahvana ennakkosuosikkina kisaan, kun urheiluoikeuden professorin virkaa täytetään. Hänellä on monipuolista kokemusta tuolta oikeuden alalta. |
|
| Eläkeläislippuko? | 15.02.2020, 20:32 |
| Olen aina ihmetellyt, miten muut ihmiset vanhenevat silmissä, mutta itse säilyn aina yhtä nuorekkaana. Niinpä minua hätkäytti, kun ostaessani eilen lippua Kupsin peliin, lipunmyyjä kysyi, että eläkeläislippuko. Kerroin pitäväni kysymystä loukkaavana, jonka jälkeen myyjä pyysi anteeksi, johon pyyntöön lopulta suostuin.
Kups voitti Sinäjoen jalkapallokerhon 1-0, mutta ne lukemat eivät kuvaa pelin luonnetta. Kups sai ottelussa 12 kulmapotkua ja Sjk yhden ja ne lukemat kuvaavat paremmin pelin luonnetta. Kups oli pelissä selvästi parempi ja ihmettelen, miten sekaisin Seinäjoen asiat ovat. Joukueen budjetti lienee Hjk:n jälkeen toiseksi suurin, mutta menestystä ei pariin vuoteen ole tullut. Valmentajat ovat vaihtuneet ennen tiheästi, mutta nyt näyttää vaihtuvan pelaajatkin. Muut nimet olivat joukkueen kokoonpanossa ihan vieraat, mutta yksi Tikkanen oli kuitenkin mahtunut joukkoon ja sen nimen olen kuullut ennenkin.
Kups lähtee Veikkausliigaan yhtenä voittajasuosikeista ja mikäli mestari ratkaistaisiin painimalla, kuopiolaisten mestaruus olisi selviö, sillä joukkue muistuttaa tällä hetkellä enemmänkin painijoukkuetta. Ilmeisesti uusi norjalaisvalmentaja on panostanut joukkueen fysiikkaan; uudet afrikkalaisvahvistuksetkin on ilmeisesti pestattu sikäläisistä kehonrakennuskilpailuista.
Pikkuisen pelkään, että vaikka Suomen kenttien tiukoissa jalkapalloväännöissä pärjää painimallakin, niin ensi kesän Eurokentillä Kupsin nopeus ja ketteryys eivät tule riittämään vikkeliä ulkomaalaisia vastaan. |
|
| Heil Schicklgruber! | 14.02.2020, 20:58 |
| Luin juuri Benjamin Carter Hettin kirjan Demokratian kuolema – Kuinka Hitler nousi valtaan ja pelkään, että historia toistaa itseään. Vahvojen valtiomiesten johtamassa ajassamme on paljon samaa kuin 1930-luvussa.
Mutta suurmiesten lisäksi sattumillakin on sijansa historiassa. Ehkä kaikki päätyykin hyvin. Hitlerin valtaan nousussakin oli sattumalla sijansa. Yksi myönteinen sattuma miehen urakehityksen kannalta oli se, että hänen isänsä sattui jostain merkillisestä syystä vaihtamaan sukunimensä.
Hitlerin isä oli avioton lapsi ja saattoi jopa olla niin, että tulevan valtakunnanjohtajan vaari oli juutalainen. Tästä asiasta kiistellään ja mielestäni nyt olisi geenitutkimuksen paikka, mikäli Hitlerin geenejä vielä jostain löytyy. Varmaa kuitenkin on, että 39-vuotiaaksi asti Hitlerin isä oli nimeltään Schicklgruber, joka oli hänen äitinsä tyttönimi.
Sitten mies kuitenkin kyllästyi jostain syystä sukunimeensä ja muutti sen Hitleriksi. Epäilen, että ellei nimenvaihdosta olisi tehty, ihmiskunta olisi saattanut säästyä monelta kauheudelta. On nimittäin vaikea kuvitella, että Saksan kansaa, joka silloin edusti ihmiskunnan sivistyksen huippua ja jonka keskimäärinen älykkyysosamäärä on vieläkin peräti viisi pistettä suomalaisia korkeampi, olisi saatu mylvimään Heil Schicklgruber-tervehdystä. |
|
