| Naisen siitinelo | 02.06.2013, 17:47 |
| Tohtori Antero Ferdinand Tanner kunnostautui myös kansansivistyksen kehittäjänä. Hän perusti työläisnuorille iltakoulun, jossa myös Martta Salmela opiskeli. Myöhemmin Tanner olisi ollut jopa halukas antamaan Martalle yksityisopetusta, mutta siitä tämä kieltäytyi, vaikka opettaja lupasi kouluttaa oppilaansa parissa vuodessa ylioppilaaksi. Eppäillä soppii, että minkähän pään kautta sekin opetus olisi tapahtunut.
Martta Salmela-Järvinen vakuuttaa muistelmissaan, ettei hän pitänyt mahdollisena valmistua ylioppilaaksi niin nopeasti eikä hän muutenkaan luottanut tohtori Tanneriin, vaan korostaa, että: ”Sitä paitsi hän oli henkilökohtaisesti mielestäni vastenmielinen, ruma ja tungetteleva.” Saattaa myös olla, ettei muistelija katsonut tarvitsevansa miehen opetuksia, koska oli itsekin yhdessä yössä lukenut kirjan nimeltään ”Naisen siitinelo” ja saanut siitä mielestään kaiken tarvittavan tiedon kyseisestä aihepiiristä.
A. F. Tanner oli kuitenkin sikäli erilainen profeetta, että hän pyrki elämään opetustensa mukaisesti. Niinpä sekä hänen vaimonsa että taloudenhoitajansa olivat samaan aikaan raskaana. Myöhemmin samaan on pystyi myös eräs kansanedustaja, joka onnistui perhesuunnittelussaan niin erinomaisesti, että sekä vaimo että tyttöystävä olivat yhtäaikaa synnytyslaitoksella. Tietooni ei ole tullut, pystyikö isä osallistumaan molempiin synnytyksiin vai osasiko hän priorisoida asioita, jota ominaisuutta poliitikoilta yleensä vaaditaan. |
|
| Rengastohtori | 02.06.2013, 13:06 |
| Eilen mainittu seksitohtori Tanner oli Pekka Lipposen tapaan Rantasalmen poikia. Molemmat olivat värikkäitä maailmanmatkaajia, joissa olisi ainesta Rantasalmen kesäteatterin ohjelmistoon.
Tohtori Tanner omaksui vallankumouksellisen seksuaalikäsityksensä Amerikassa ja saapui levittämään uutta oppiaan Suomen työväenlikkeelle. Tosin huonolla menestyksellä. Monet henkilöt, sukupuoli ja siviilisääty jääkööt mainitsematta, pitivät miehen aatteita lähinnä törkeinä. Työmies-lehtikin suhtautui tylysti uusien aatteiden levittämiseen ja pisti tohtorin kirjoitusboikottiin. Sitten hänet erotettiin puolueesta ja lopulta Tannerin piti paeta takaisin Amerikkaan.
Toisaalta syyt saattoivat olla seksuaalipoliittisten lisäksi myös myös talouspoliittisia, koska myös sillä sektorilla hän oli edellä aikaansa. Hän vastusti osuustoimintaa, koska ei uskonut sen yritysmuodon pärjäävän markkinatalouden oloissa.
Sen sijaan hän kannatti eräänlaisten kuluttajarenkaiden perustamista, joiden avulla työläiset olisivat hankkineet tavaransa suurissa yksiköissä kilpailuttamalla. Nythän erilaiset ruokapiirit ovatkin muotia, vaikka osuusliikkeillä ei mene hyvin. |
|
| Helliö ja lempiö | 31.05.2013, 18:42 |
| Kirjaston kierrätyshyllystä silmääni pisti Martta Salmela-Järvelän muistelmat työväenliikkeen alkuvuosilta. Kirjasta opin, että sosialidemokraattisia johtaja Tannereita oli peräti kaksi kpl. Väinöä huonommin tunnetaan nykyään Antero Ferdnand Tanner, joka kuitenkin sata vuotta sitten oli tunnetumpi mielipidejohtaja.
Tohtori A . F. Tanner oli nimittäin radikaali uudistaja suomalaisten sukupuolielämän saralla. Hän julkaisi asiasta monia kansan keskuudessa suosittuja teoksia, joiden nimet houkuttelevat vielä tämänkin päivän ihmistä. Kirjojen otsikot jo kertovat paljon niiden sisällöstä. Lapsikysymys ja ehkäisyoppi, Sukupuoliyhteys taidenautinnoksi, Yhdynnällinen hellintä ja Avioliitto ja siveellisyyskysymys olisivat luultavasti bestsellereitä nykyäänkin.
Tanner oli sivistynyt herra eikä hän käyttänyt kirjoissaan sukupuolielinten kansanomaisia nimityksiä. Hän halusi, että niille otettaisiin käyttöön kauniimmat nimet. Naisen sukuelin olisi helliö ja miehen vastaavasti lempiö. Itse kannatan lämmöllä Tannerin esitystä. Nykyään varsinkin palloilutapahtumien yhteydessä käytetään lasten ja jopa naisten kuullen sellaista kieltä, että moni sivistynyt ihminen karttaa moisia urheilutilaisuuksia. Olisi piristävä poikkeus, kun kesken kiivaan kamppailun katsomoon kiirisikin urheilijanuorukaisen suusta huuto ”voi helliö!” |
|
| Monipuolisuus | 30.05.2013, 17:58 |
| Suomen Palloliiton herrat tekevät kyllä inhimillisessä mielessä kaiken mahdollisen, ettei vain kotimainen jalkapalloilu nouse. Joukkueiden otteluohjelma on ainakin Kupsin kannalta älytön. Nytkin on kahden viikon sisällä kuusi ottelua, kun mukaan lasketaan myös Suomen cupin pelit.
Kuopiolaisilta näyttävät loppuvan miehet. Laskelmieni mukaan normaaliottelutiheydellä keskimäärin jokaisessa ottelussa loukkaantuu yksi pelaaja niin, että joutuu sivuun muutaman pelin ajaksi. Loukkaantumisriski kasvaa olennaisesti, kun pelejä on joka toinen päivä, kuten Kupsilla alkaa olla.
Ja senkin olen laskelmissani huomannut, että keskimäärin joka kesä loukkaantuu huipputason joukkueesta yksi pelaaja siten, että hänen uransa päättyy lopullisesti. Jalkapallo on kohtuuttoman epäterveellinen harrastus. Sen asian huomasi aikoinaan myös urheilufilosofi Tahko Pihkala.
Pihkalan mukaan ihmisjalka ei ole suunniteltu kestämään eteenpäin potkaisua, kuten totuus onkin. Tahkon mukaan jalkapallossa pitäisi sallia vain taaksepäin potkiminen. Lisäksi jalkapallon turmiollisuutta lisää se, että se on yksipuolinen urheilumuoto, koska siinä terveiltä nuorilta miehiltä kielletään tyystin käsien käyttö.
Tosin täysin Pihkalakaan ei halunnut futista kieltää, vaan olisi sallinut sen pelaamisen 20 vuotta täyttäneille nuorukaisille, jotka ovat aiemmin harrastaneet monipuolisesti muita lajeja. |
|
| Mietaan vehkehet | 29.05.2013, 16:26 |
| Surullinen tapaus tuo Pekka Vähäsöyringin tapaus. Palava rakkaus hiihtourheiluun vei mieheltä maineen, rahat ja terveyden. Jotenkin hän kaikesta huolimatta herättää myötätuntoa, vaikka onkin lainvoimaisesti huijariksi todettu. Jostain syystä häviäjät ovat yleensä voittajia sympaattisempia olentoja.
Tuo Yle Areenalta löytyvä Vähäsöyringistä kertova ohjelma Intohimosta hiihtoon on tragikoominen, kuten hyvät näytelmät tahtovat olla. Varsinkin Oslon v-82 MM-hiihtojen tapahtumat sekä naurattavat että itkettävät. Kummallista, että aikamiehet viitsivätkin kinastella kuin pikkulapset hiekkalaatikolla, joistain maalikameran kuvista. Mutta niinhän sitä ennen sanottiin, että hymy pois huulilta, kysymys on urheilusta.
Ensiksi Neuvostoliitto voitti Norjan Oslon MM-kisojen miestenviestin kirikamppailussa. Mutta koska koitos oli aika tasaväkinen ja koska hiihtojen ylituomari oli tuomari Paavo M. Petäjä Suomesta, maalikamerakuvaa tulkittiin vapaamielisesti ja lopputulokseksi julistettiin tasapeli. Petäjä ei edes yrittänyt salata näkemystään, että niin kauan kuin hän on asiasta päättämässä, ryssä ei täällä voita. Kaikki kyllä tiesivät, mitä Suomen mies ajatteli, mutta pitikö sitä ääneen julistaa.
Ja sitten voittajakaksikon jälkeen maaliin sinnitteli ensiksi selvästi Suomi ja sitten DDR, mutta edellisen ennakkotapauksen valossa lopputulemana oli tässäkin tapauksessa tasapeli, vaikka Mietaa oli varma, että hänen vehkehetkin olivat maalissa ennen itäsaksalaisen monoa, kuten olivatkin. Tarkastakaa vaikka itse.http://areena.yle.fi/tv/1916714
|
|